Onko teillä avioehtosopimus? Miiksi on? Miksi ei?

Ei ole. En halunnut allekirjoittaa sopimusta avioerosta samalla kun menin naimisiin. Jos joskus päädytään eroon, niin sitten voin sellaisen allekirjoittaa (jos koetaan tarpeelliseksi) ennen eropapereita.

Just joo. Se avioehto ei ole mikään erosopimus. Monesti erovaiheessa asiat ovat sellaisella tolalla, että raha-asioistakaan ei välttämättä asiallisesti kyetä sopimaan. Silloin onkin kiva palkata asianajajia hoitamaan riitoja, jotka olisi voitu välttää yhdellä ainoalla paperilla.

Meillä tehtiin ilman muuta avioehto eron varalta. Rakkautta toisiimme se ei vähentänyt tippaakaan. Päinvastoin, tiedämme, että rahan takia ei ainakaan toisiamme naitu

 

On avioehto.
Suljettu pois mahdolliset perinnöt,lahjat jne jos ero.
En ihan ymmärrä että ajatellaan automaattisesti että tuo tarkoittaisi että ero tulee jonain päivänä.
Se on vain varotoimenpide,ikinä maailmassa ei tiedä mitä tapahtuu ja vaikka ajateltaisiin ettei eron tullessa tapella on sitä kaikenlaista nähty ja kuultu.

Olen samaa mieltä. Vaikka nyt ajattelen että tottakai miehen perintö kuuluu vain miehelle ja lapsille niin eihän sitä tiedä mitä tapahtuu vaikkapa 20 vuoden päästä. Jos vaikka mies ottaisiki eron ja kuvioissa olisi toinen nainen niin mistä sitä tietää kuinka katkera ämmä minusta oikein kuoriutuisi... Nythtäisinkö ilolla kaikki rahat mitä miehestä lähtee. Oli ne rahat perinnöstä tai ei. Pyytäisinkö rahana osuuteni hänen sukunsa kiinteistöistä ym...?

Parempi vaan että on paperi kaiken varalta.

 

ukon pitäs tehdä moinen, tosin ensin pitäisi selvittää onko se välttämätöntä, hänellä on siis ennen avioliittoa hankittua omaisuutta.
Minulla ei ole taloon muuta osuutta kuin asun täällä ja siivoan ja laitan ruokaa, eron sattuessa en todellakaan halua tästä mitään, sattuu olemaan ukon puolen sukutila..

sama juttu. ei kyllä olla viel naimisissa mut sitten kun mennään niin tehdään. en halua et kukaan tulee sanomaan et menin naimisiin rahasta tms. ja se et toinen on rehkinyt hikihatussa töitä asuntojensa eteen niin ei mulla oo oikeutta niistä koskaan mitään saada.

ja menen naimisiin sillä ajatuksella et ollaan yhdessä aina. mut koskaan ei voi tietää mitä maailma tuo tullessaan.

 

Ei ole. En halunnut allekirjoittaa sopimusta avioerosta samalla kun menin naimisiin. Jos joskus päädytään eroon, niin sitten voin sellaisen allekirjoittaa (jos koetaan tarpeelliseksi) ennen eropapereita.

Just joo. Se avioehto ei ole mikään erosopimus. Monesti erovaiheessa asiat ovat sellaisella tolalla, että raha-asioistakaan ei välttämättä asiallisesti kyetä sopimaan. Silloin onkin kiva palkata asianajajia hoitamaan riitoja, jotka olisi voitu välttää yhdellä ainoalla paperilla.

Meillä tehtiin ilman muuta avioehto eron varalta. Rakkautta toisiimme se ei vähentänyt tippaakaan. Päinvastoin, tiedämme, että rahan takia ei ainakaan toisiamme naitu

Ja me tiedämme, että rahan takia emme olleet naimattakaan sen enempää kuin sen takia oltaisiin toisemme naitukaan. Kyllä minusta sen verran pitää kumppaniaan eron hetkelläkin kunnioittaa, että pystyy asioista silloinkin sopimaan. Itsehän sen kumppanin on valinnutkin.

Ymmärrän kyllä, että tähän on kaksi erilaista näkökantaa, sinulla omasi, minulla omani. Varmasti jollakin kolmannella vielä kolmas. Turha asiasta on riidellä.

 

Ei ole. Kummallakaan ei ole sen isompaa varallisuutta. Mies tulee perimään suuren omaisuuden, mutta eipä tuo ole mitään ehtoja halunnut. Ei erota, joten ei sitä ehtoa tarvita.

mistäs tuonkaan voi niin varmaksi tietää.. ootko ennustaja....

Kyllä sen voi tietää. Avioliitto on tahdon asia. Ei me olla turhaan vihkikaavassa sanottu "kunnes kuolema eroittaa". Itse olen aina tiennyt, että menen naimisiin vain kerran elämässäni, eikä siitä erota. Mieheni on samanlainen.

Rinoa, tämä on ilmeisesti nykyään tosi vaikea käsittää. Jos molemmat ovat samalla asenteella liikkeellä, niin ei mitenkään mahdotonta. Ei tarvitse ennustajaa siihen, että tietää haluavansa tahtoa.

 

Meidän piti tehdä, mutta on jäänyt... Olen kyllä tehnyt ja tallentanut ne tähän koneelle, mutta on jäänyt sitten siihen.. Tarkoitus olisi kyllä saada asia vietyä ihan loppuunsaakkakin.
Syy siihen on mulla ennen avioliittoa oleva omaisuus ja mieheni "tyhjätaskuisuus".. ja ehkä vähän mun tuleva perintökin.

 

piti tehdä mutta ei tullu sittenkään tarvetta. mä haluun suojella mun perintöö. ihan varmuuden vuoks.

 

Meidän piti tehdä, mutta on jäänyt... Olen kyllä tehnyt ja tallentanut ne tähän koneelle, mutta on jäänyt sitten siihen.. Tarkoitus olisi kyllä saada asia vietyä ihan loppuunsaakkakin.
Syy siihen on mulla ennen avioliittoa oleva omaisuus ja mieheni "tyhjätaskuisuus".. ja ehkä vähän mun tuleva perintökin.

Oletko siis tehnyt noi itse asianajajan sijaan?

 

On avioehto ja helkatin tiukka sellainen !
Ei sitten mitään porsaanreikään missään !

 

Meidän piti tehdä, mutta on jäänyt... Olen kyllä tehnyt ja tallentanut ne tähän koneelle, mutta on jäänyt sitten siihen.. Tarkoitus olisi kyllä saada asia vietyä ihan loppuunsaakkakin.
Syy siihen on mulla ennen avioliittoa oleva omaisuus ja mieheni "tyhjätaskuisuus".. ja ehkä vähän mun tuleva perintökin.

Oletko siis tehnyt noi itse asianajajan sijaan?

Tein sen netistä löytämääni valmiiseen pohjaan. Jäi kuitenkin tulostamatta ja allekirjoittamatta.. Odottaa kait seuraavaa suurta kärhämää isännän kanssa...

 

Ei ole. Omaisuuseromme naimisiin mennessämme oli hyvin mitätön. Tällä hetkellä minä olen yhä varakkaampi, mutta mies on maksanut meidän menoja ja hankintoja paljon enemmän. Kohta otetaan iso asuntolaina ja mies sitä enemmän lyhentää kuin minä. Jos juuri nyt eroaisimme, jäisin joitakin kymmeniä tonneja tappiolle, mutta ei olla ajateltu erota.

Äitini suojaa testamentissa sen, että puolisollani ei tule olemaan avio-oikeutta tulevaan perintöön. Sillä turvataan mökki pysymään suvussa ja samalla saan hieman lisävarallisuutta muutenkin, mutta kaipa se ylimääräinen menee asuntolainan lyhennykseen. Ei ole ajankohtaista vielä, sitten pitää selvitellä asiat tarkemmin kun se perintö joskus tulee.

 

..kummalista että osa teistä, jotka täällä kirjoittavat ja ovat naimisissa eivät tiedä että koko varallisuudella on merkitystä eron sattuessa, ei vain sillä joka on yhdessäolon/avioliiton aikana hankittua.

 

Ei ole. Kummallakaan ei ole sen isompaa varallisuutta. Mies tulee perimään suuren omaisuuden, mutta eipä tuo ole mitään ehtoja halunnut. Ei erota, joten ei sitä ehtoa tarvita.

mistäs tuonkaan voi niin varmaksi tietää.. ootko ennustaja....

Kyllä sen voi tietää. Avioliitto on tahdon asia. Ei me olla turhaan vihkikaavassa sanottu "kunnes kuolema eroittaa". Itse olen aina tiennyt, että menen naimisiin vain kerran elämässäni, eikä siitä erota. Mieheni on samanlainen.

Rinoa, tämä on ilmeisesti nykyään tosi vaikea käsittää. Jos molemmat ovat samalla asenteella liikkeellä, niin ei mitenkään mahdotonta. Ei tarvitse ennustajaa siihen, että tietää haluavansa tahtoa.

Mutta ihimiset voi muuttua. Ei äitinikään alkoholistia naisen hakkaajaa tiennyt saavansa kun naimisiin meni. paljastui vasta vuosien kuluttua. ja silti pitäisi olla yhdessä kun kerta niin sovittu?

 

Ei ole. Ei aiota erota joten ei tarvita. Ollaan molemmat köyhiä, ja JOS joskus ero tulis, ni luulenpa että osattais sovussa asia hoitaa. Kumpikaan ei ole niin paljo rahan perään että pitäis niin tiukasti omastaan kii. Kummalleki on tärkeää vain se, että pärjää. Nytki jaetaan kaikki, yheiset rahat ja omaisuus.

 

On avioehto.
Suljettu pois mahdolliset perinnöt,lahjat jne jos ero.
En ihan ymmärrä että ajatellaan automaattisesti että tuo tarkoittaisi että ero tulee jonain päivänä.
Se on vain varotoimenpide,ikinä maailmassa ei tiedä mitä tapahtuu ja vaikka ajateltaisiin ettei eron tullessa tapella on sitä kaikenlaista nähty ja kuultu.

Näin mäkin asiasta ajattelen ja meidänkin piti tehdä avioehto, mutta toistaiseksi se on nyt jäänyt. Saa nähdä tehdäänkö sitä sitten lopulta koskaan.

 

..kummalista että osa teistä, jotka täällä kirjoittavat ja ovat naimisissa eivät tiedä että koko varallisuudella on merkitystä eron sattuessa, ei vain sillä joka on yhdessäolon/avioliiton aikana hankittua.

no kun kerran olet noin viisas niin jaatko tietoa meillekkin?
meillä tulee tosin olemaan sitten semmonen paperi missä mut nakataan tontista pois sekä eron että kuoleman sattuessa, mutta minulla on asumisoikeus taloon kauan.

 

..kummalista että osa teistä, jotka täällä kirjoittavat ja ovat naimisissa eivät tiedä että koko varallisuudella on merkitystä eron sattuessa, ei vain sillä joka on yhdessäolon/avioliiton aikana hankittua.

Toki, mutta jos varallisuusero on naimisiin mennessä pieni ja se vähemmällä varallisuudella varustettu kuroo avioliiton aikana eroa umpeen, ei asialla eron sattuessa ole niin merkitystä.

 

Ei tehty, koska kummallakaan ei ollut "yksityistä" omaisuutta, velat ja talo oli jo molempien nimissä. Ei kait sitä tuulen pyyhkimää takamusta tartte avioehdolla omakseen merkata.. B)

 

Tottakai on B) .

Kumpikin haluaa pitää sen vähän omaisuuden kokonaan ja yksinomaan itsellänsä (jo olleen, ansaittavan ja tulevat perinnöt). Lisäksi haluamme itse päättää miten säästämme ja huolehdimme omaisuudestamme. Vaikka avioliitto on yhteistä elämistä, raha-asiat pidämme tiukasti erillään. Hyvin yksinkertaista ja simppeliä.

 

Ei kai kukaan ajattele naimisiin mennessä eroavansa... Aika lapsellista porukkaa. Mut kun kerran pääsee erossa tappelemaan rahasta, niin eiköhän ala ajatukset muuttua.. Ne on ne pettäjätkin aina niitä "ei mun mies ikinä". Parasta on kyllä jos tehdään avioehto ja sit hankitaan yhdessä toisen nimiin..

 

Meillä mies meinasi että sellanen tulee, tähän syynä huono kokemus suvussa. No kerroin sitten oman puoleni asiasta ja miksi en siihen suostuisi. Mies ei ollut ihan ymmärtänyt koko ideaa ja oli samaa mieltä ettei tarvita. Nyt olemme puhuneet perinnön osalta, että maa tai kiinteistö ei kuuluisi toiselle. Ihan sillä, että kun ovat suvussa olleet pitkiä aikoja niin eron takia näitä ei tarvitse lähteä myymään, jos ei vaikka pystyisi toista ulos maksamaan.

 

Ei ole. Kummallakaan ei ole sen isompaa varallisuutta. Mies tulee perimään suuren omaisuuden, mutta eipä tuo ole mitään ehtoja halunnut. Ei erota, joten ei sitä ehtoa tarvita.

mistäs tuonkaan voi niin varmaksi tietää.. ootko ennustaja....

Kyllä sen voi tietää. Avioliitto on tahdon asia. Ei me olla turhaan vihkikaavassa sanottu "kunnes kuolema eroittaa". Itse olen aina tiennyt, että menen naimisiin vain kerran elämässäni, eikä siitä erota. Mieheni on samanlainen.

Rinoa, tämä on ilmeisesti nykyään tosi vaikea käsittää. Jos molemmat ovat samalla asenteella liikkeellä, niin ei mitenkään mahdotonta. Ei tarvitse ennustajaa siihen, että tietää haluavansa tahtoa.

Mutta ihimiset voi muuttua. Ei äitinikään alkoholistia naisen hakkaajaa tiennyt saavansa kun naimisiin meni. paljastui vasta vuosien kuluttua. ja silti pitäisi olla yhdessä kun kerta niin sovittu?

Mä en usko tuohon, että ihmisen perusluonne muuttuu. Särmät hiutuu vuosien saatossa ja pintapuolista muutosta voi tapahtua. Ihmisen perusluonne on kuitenkin se mikä se on, eikä se muutu.

Alkoholisti on aina alkoholisti. Sen pystyy jonkin aikaa peittämään, mutta ei loputtomiin. Samoin on väkivaltainen luonne. Ehkäpä äitisi ei "rakkauden" huumassaan halunnut nähdä noita merkkejä? Naiset uskoo usein voivansa muuttaa miestä tai uskottelevat itselleen, että se eka lyönti oli vahinko ja sitä ei tapahdu enää.

Kyllä naiset yleensä tietää, mitä nai. Naiset ei vaan halua nähdä sitä totuutta. Valitettavaa, mutta totta. Mä olen nähnyt tätä niin paljon. Ihan omassa lähipiirissäkin. Yleensä kaikki muut näkee ja tietää, mutta valitettavasti se rakastunut hölmö ei

 

Ei ole. Emme ole katsonut sitä tarpeelliseksi. Mutta meillä on kyllä sopimus jossa huomioidaan se, että jos jompikumpi menettää tulojaan avioliiton aikana paljon esim. jäämällä kotiin hoitamaan lapsia niin eron sattuessa toinen osapuoli maksaa myös aikuiselle elatuksen.

Tämänhän määrää myös avioliittolaki...

 

ei ole,eipä nähty tarpeelliseksi sitä :/

 

ei ole. Ajattelin aina, että haluan avioehdon, koska saan joskus (toivottavasti pitkän ajan päästä) suuren perinnön. Onneksi miehellä menee aika tasoihin, joten ei sittenkään tarvinnut moiseen ryhtyä.