onko tämä välinpitämättömyyttä? alistamista?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rva pompelo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuohon, onko lastenhoito työtä - eihän se tietysti ole työtä. Työ tarkoittaa useimmiten palkkatyötä, ja siihen verrattavaa se ei ole. Mutta myöskään ne kotityöt eivät ole työtä. Ja se, että joku ei ole palkkatyössä vaikka nyt sitten hoitovapaan vuoksi, ei tarkoita sitä, että hänen pitäisi tehdä kaikki kotityöt. Ei niitä nyt ehkä ihan puoliksi tarvitse jakaa, mutta ei se niinkään kuulu mennä, että työssäkäynyt voi illat maata sohvalla toisen tehdessä edelleen niitä kotitöitä. Myös se kotona lapsia hoitava tarvitsee omaa aikaa. Palkkatyö ei siis oikeuta saamaan täysihoito ilman omaa panosta.
 
Tuohon, onko lastenhoito työtä - eihän se tietysti ole työtä. Työ tarkoittaa useimmiten palkkatyötä, ja siihen verrattavaa se ei ole. Mutta myöskään ne kotityöt eivät ole työtä. Ja se, että joku ei ole palkkatyössä vaikka nyt sitten hoitovapaan vuoksi, ei tarkoita sitä, että hänen pitäisi tehdä kaikki kotityöt. Ei niitä nyt ehkä ihan puoliksi tarvitse jakaa, mutta ei se niinkään kuulu mennä, että työssäkäynyt voi illat maata sohvalla toisen tehdessä edelleen niitä kotitöitä. Myös se kotona lapsia hoitava tarvitsee omaa aikaa. Palkkatyö ei siis oikeuta saamaan täysihoito ilman omaa panosta.
Kerankin samaamieltä kanssasi. Lapset, koti ja siihen liittyvät tekemiset on elämää. Sitä mitä tää nyt normi-immeiselle on jolla ei miljoonia tilillä ole. Ansiotyö toki sekin elämää, mutta yleesä esim vaihdettavissa olevaa, matkan varrella muuttuvaa... ero on siinä että kotona asioitatehdään itselle/omalle perheelle, sen hyväksi. Ansiotyössä työtä tehdään vastkeellisesti vieraalle. Vierastan siis todella suuresti kun toiset mainostaa tehneensä työtä kotona. Se ei pois sulje sitäetteikö kotipuuhissa voisi väsähtää jne...
 
Ai, olen mä valinnut työnikin. Ei kukaan mua tänne pakottanut, ja on tä silti välillä raskasta. Ihan yhtälailla mä valitsin lapseni, jotka ovat mulle rakkaita, mutta työllistävät mut ihan täysin.
Mä voin vaan kuvitella, millanen työtaakka olen ollut äidilleni. Ja on se minullekkin selkeästi ilmaistu. En siltikään ole siitä mieltäni pahoittanut, koska ennen kaikkea mulle on ollut selvää miten rakas ja toivottu lapsi olen ollut aiheuttamastani työtaakasta huolimatta.

Mulle on oikeastaan ihan se ja sama mistä sä saat näppylöitä. Nä sun juttus on tämmöstä ihme lässytystä ja kiertelyä. Eikö elämä olis helpompaa, kun myöntää faktat.
Lapset on aivan järkyttävän työläitä ja työllistäviä äidilleen niin pienenä, kuin isompanakin. Ei siitä mihinkään pääse.

((( mä voin vaan kuvitella nyt sun näppylien määrän )))
Kamalilla näpyillä olen. Not.

Toisillenäemmä kaikki on työtä. Itsehän tapasi elää valitset. Kai se on sit niin että kun itse tulee kodista jossa työstä ei ole vikisty niin osaa ottaa vaan elämän vaan niin että kaikki jututei ole työtä vaan elämään kuuluvaa puuhastelua. Mutta ymmärrän toki, moni tahtoo asua kerrostalossa ettei olis kotitöitä (lumen luonti, piha"työt") ja toiset näkee nuo hommat vaan elämään kuuluvana (eikä tartte maksaa salijäsenyydestä...kun kunto pysyy omaa kotia kunnossa pitäessä). Mutta ymmärrän että lapset ahdistaa jos lähtökohtaisesti pitää heitä kamalana työleirinä.

Onnea valitsemallesi, perin rankan kuuloiselle tielle. Ja harmi että valitsit miehen joka ei arkea kanssasi jaa. Minulla onneksi parempi tuuri siinä kun rinnalla mies joka ei myöskään tekemisen määrästä vikise vaan hoitaa asioita pois. Ja mä toki osallistun perheen taloudellisen vastuun kantoon. Yhdessä sotketta=yhdessä siivotaa. Yhdessä tuhlataa=yhdessä tuotetaan
 
Kamalilla näpyillä olen. Not.

Toisillenäemmä kaikki on työtä. Itsehän tapasi elää valitset. Kai se on sit niin että kun itse tulee kodista jossa työstä ei ole vikisty niin osaa ottaa vaan elämän vaan niin että kaikki jututei ole työtä vaan elämään kuuluvaa puuhastelua. Mutta ymmärrän toki, moni tahtoo asua kerrostalossa ettei olis kotitöitä (lumen luonti, piha"työt") ja toiset näkee nuo hommat vaan elämään kuuluvana (eikä tartte maksaa salijäsenyydestä...kun kunto pysyy omaa kotia kunnossa pitäessä). Mutta ymmärrän että lapset ahdistaa jos lähtökohtaisesti pitää heitä kamalana työleirinä.

Onnea valitsemallesi, perin rankan kuuloiselle tielle. Ja harmi että valitsit miehen joka ei arkea kanssasi jaa. Minulla onneksi parempi tuuri siinä kun rinnalla mies joka ei myöskään tekemisen määrästä vikise vaan hoitaa asioita pois. Ja mä toki osallistun perheen taloudellisen vastuun kantoon. Yhdessä sotketta=yhdessä siivotaa. Yhdessä tuhlataa=yhdessä tuotetaan

Mä en tiedä miksi sulle työ on niin kovin raskasta. Mulle sekin on vain elämään kuuluvaa puuhastelua (=työ)?
Enkä mä ole edelleenkään kertaakaan sanonut, että lapset ovat mulle kamala työleiri. Mistä sä tollasia päätelmiä vedät? Hatusta?
Mä en myöskään ole väittänyt, että, MUN mies ei tee kotitöitä tai osallistu meidän perheen arkeen. Kyllä se on näyttänyt oman osansa tekevän. Hienoa, että sulla kävi tuuri sun miehen suhteen. Mä sain sen, minkä mä halusin :)

Miksi sulle työ on niin kovin negatiivinen käsite? Minulle se ei ole. Kuulostaa enneminkin sille, että sinä olet valinnut perin rankan kuuloisen tien.
 
Mä en tiedä miksi sulle työ on niin kovin raskasta. Mulle sekin on vain elämään kuuluvaa puuhastelua (=työ)?
Enkä mä ole edelleenkään kertaakaan sanonut, että lapset ovat mulle kamala työleiri. Mistä sä tollasia päätelmiä vedät? Hatusta?
Mä en myöskään ole väittänyt, että, MUN mies ei tee kotitöitä tai osallistu meidän perheen arkeen. Kyllä se on näyttänyt oman osansa tekevän. Hienoa, että sulla kävi tuuri sun miehen suhteen. Mä sain sen, minkä mä halusin :)

Miksi sulle työ on niin kovin negatiivinen käsite? Minulle se ei ole. Kuulostaa enneminkin sille, että sinä olet valinnut perin rankan kuuloisen tien.
Sun tilitys lapsista paskavaipassa ja naaman satuttaneena ei kovin positiivista kuvaa sun suhtautumisesta työhösi (jona lapsiasi pidät) antanut.... vain kirosanat välistä puuttui. Kuin vaan. Mut nyt mä lähden tekeen ensitalven polttopuita lasten kanssa. Sopivaa puuhasteluavkauniiseen kesäpäivään ja lomaan.
 
Sun tilitys lapsista paskavaipassa ja naaman satuttaneena ei kovin positiivista kuvaa sun suhtautumisesta työhösi (jona lapsiasi pidät) antanut.... vain kirosanat välistä puuttui. Kuin vaan. Mut nyt mä lähden tekeen ensitalven polttopuita lasten kanssa. Sopivaa puuhasteluavkauniiseen kesäpäivään ja lomaan.

Sitä kutsutaan realismiksi. Kannattaa tutustua aiheeseen.
Siinä ei ole mitään negatiivista.
 
omien lasten hoitaminen EI ole työtä. Piste. Itse sen olet valinnut vai haluaisitko että äitisi tulisi keryomaan että kylläpä sinä olit lapsena hönelle varsinainen työtaakka. Jos ei lapsia tehdessä käynnyt mielessä että arjen puhteiden määrä lisääntyy niin sietää hieman pohtia.... sä olet pieten lasten öiti muutaman vaivausen vuoden. Takaan että ne ei tuu paskat housuissa sun perässä vessaan koululaisina.

Vaikka muuten kannatankin kotitöiden jakoa (yhdessähän sitä sotketaankin) saan aina näppyjä kun joku kehtaa pitää lapsiaan työnä. Tekeminen on korkeintaa termi jonka asian kohdalla hyväksyn. Mutta en vertaamista palkkatyöhön (omien lasten hoidosta ei todellakaan pidä palkaa saada)

Kuule lapsia on erilaisia. Toiset on lähes aina tyytyväisiä, nukkuu hyvin yönsä muutaman kk iästä asti. Viihtyy itsekseen pitkiä aikoja. Toiset vaatii syntymästä lähtien enemmän, kun pääsevät liikkeelle kiipeilee vaarallisesti koko ajan, ovat impulsiivisia. Vaativat valvontaa ja ohjausta jatkuvasti. Eivät nuku vaan heräilee jatkuvasti öisin lähes 2vuotiaaksi asti, vetävät tavarat alas. Reagoivat vahvasti. Vauvana nukkuu pätkissä yöt ja päiväunet max15min kerralla. Roikkuu tissillä, ei viihdy yksin. Toiset on siihe päälle vielä sairaita.

Työ ja opiskelu on ollut paljon helpompaa kuin lasten hoito ja kyllä vanhin on kohta 11 ja edelleen vaatii enemmän kuin moni nuorempi, on sairas
 
Kuule lapsia on erilaisia. Toiset on lähes aina tyytyväisiä, nukkuu hyvin yönsä muutaman kk iästä asti. Viihtyy itsekseen pitkiä aikoja. Toiset vaatii syntymästä lähtien enemmän, kun pääsevät liikkeelle kiipeilee vaarallisesti koko ajan, ovat impulsiivisia. Vaativat valvontaa ja ohjausta jatkuvasti. Eivät nuku vaan heräilee jatkuvasti öisin lähes 2vuotiaaksi asti, vetävät tavarat alas. Reagoivat vahvasti. Vauvana nukkuu pätkissä yöt ja päiväunet max15min kerralla. Roikkuu tissillä, ei viihdy yksin. Toiset on siihe päälle vielä sairaita.

Työ ja opiskelu on ollut paljon helpompaa kuin lasten hoito ja kyllä vanhin on kohta 11 ja edelleen vaatii enemmän kuin moni nuorempi, on sairas

Itselläni on terveet alle kouluikäiset lapset. Komppaan sinua siltikin ihan täysin siinä, että töissä pääsee huomattavasti helpommalla, kuin kotona. Toki on ihana viettää omien lasten kanssa aikaa ja puuhastella heidän kanssaan, mutta on myös mukava, kun elämässä on vaihtelua ja pääsee aina välillä töihin tekemään jotain ihan muuta.
 

Yhteistyössä