Onko tämä ihminen mielestänne henkisesti terve? Auttakaa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap

Vieras
Teki lapsia heti naimisiin mentyään, josta vieläkin katkera, ja erityisesti siitä, kun esikoinen oli tyttö.

Ei pidellyt sylissä lapsiaan muuta kuin pakon edessä ja lopetti kaiken positiivisen koskettamisen kun lapset oppivat kävelemään ja vähän oma-aloitteisimmiksi, ei siis koskaan hellinyt.

Pieksi esikoistytärtään saadakseen tämän laihtumaan (lapsesta asti ylipainoinen ja sairastui syömishäiriöön lopulta, mutta sitä ei hoidettu asiantuntijoiden toimesta). Tytär söi suruunsa, ja sai siksi selkäänsä, ja söi taas. Vertaili tytärtään muihin sukulaislapsiin, erityisesti ulkonäöllisesti ja älyllisesti, vaikka tytär oli erittäin hyvä koulussa, hyvätapainen ja kiltti. Uhkaili, että tyttärestä tulee mielisairas. Hakkasi tyttöä vitsalla, hiilihangolla, viskeli kirjoilla, löi, veti hiuksista lattialla jne. Tyttö oli yksinäinen ja kun pääsi kotoa muuttamaan, vietti pari vuotta varsin railakasta elämää, kun kotona oli niin kova kuri.

Kahta poikaansa ei hakannut juurikaan, mutta pakotti kaikki lapsensa raskaaseen työhön jo pieninä, siitä muistona jokaisella tohjona olevat jäsenet. Lapset tekivät täysiä päiviä yrityksessä aamuneljästä iltamyöhään ja kuin ihmeen kaupalla jokainen selvitti peruskoulun ja lukion loistavin arvosanoin, vaikkei opiskelulle jätetty aikaa.

Pari kertaa vuodessa nainen sai pahemman kohtauksen. Uhkaili hirttäytymisellä, hakkasi miestään eli perheen isää ja lapsiaan entistä enemmän, lähti aina päiväksi muka jättääkseen perheensä mutta palasi aina takaisin. Jätti miehensä ruoatta, hajotti tämän työkaluja ja arvokkaita koneita..Huusi ja itki pari päivää täyttä kurkkua. Kun rauhoittui, asiasta ei puhuttu koskaan.

Tyttären murrosikä ja naiseksi kasvaminen oli myrkkyä. Ei suostunut antamaan rahaa rintaliiveihin, kuukautissuojiin, ei vaatteisiin, ei mihinkään. Kun kuuli tyttären tanssineen erään pojan kanssa discossa, hakkasi ja huusi. Uhkaili, että kotiin ei ole tulemista maha pystyssä.

Haukkuu kaikkia selän takana, pahiten omia lapsiaan ja erityisesti tytärtään, sekä miniää. Jokaisella lapsella on koulutus, kahdella jo perhettä. Teeskentelee olevansa mielissään lapsenlapsistaan, mutta tyttärelleen, joka odottaa esikoistaan, haukkuu pienet lapsenlapset, ovat pelkkiä riesoja. Ei kysele koskaan tyttären vointia raskauden aikana, ei puhu siitä mitään. On kateellinen äitiyslomalle, kun itsellään ei sellaista maalaistalossa ollut.

Ainoa, mitä kunnioittaa on työnantajansa. Tekee töitä niin paljon kuin voi, odottaa sitten siitä kiitosta. On pelkkä rivityöntekijä, yksi sadoista, mutta kuvittelee, ettei firma pysy pystyssä ilman häntä. Suuttuu hirveästi, jos kukaan ei kiittele. Sairastui työstä hengenvaarallisesti, ja vannoi, että kyllä hän nyt ymmärtää, mikä on tärkeintä, mutta sairaalasta päästyään jatkoi samaa. Työnantaja koettaa toppuutella ylitöiden määrää, mutta nainen käsittää sen piilotetuksi käskyksi tehdä lisää töitä.

Ei voi mennä vierailulle minnekään lauantai-iltana, koska maanantaina on oltava jo töissä. Jos lauantaina menisi vaikka myöhään, on sunnuntai pilalla, eikä ehdi levätä ja asennoitua työhön. Arki-iltoina talossa on oltava hiljaisuus klo 19 jotta hän saa orientoitua seuraavaan päivään, herätäkseen aamuyöstä 2-3 aikaan, vaikka työ alkaa vasta kuudelta ja matkaa on vartti.

Kuvittelee koko ajan, että naapurit kyttäävät häntä ja puhuvat selän takana. Ei uskalla mennä kävelyllekään, koska naapurit voivat ajatella, että hän on työtön. Miettii aina tarkoin, milloin käy kaupassa, ajoittaen kauppareissut mahdollisimman hyvin sellaiseen aikaan, jolloin rikkaimmat naapurit tai työkaverit eivät näe lähtöä. Pilkkaa varakkaimpia naapureita, mutta liehittelee edessäpäin.

Lastensa elämään koettaa puuttua, ja haukkuu aina tarjoilut jos miniänsä kokkaa, koska laittaa liian "hienoa" ruokaa. Pakkosyöttää lapsenlapsille karkkia heti kun pystyvät sitä syömään, jottei vain kukaan pääsisi sanomaan, etteivät ole oppineet. Ei usko poikansa tai miniänsä lastenkasvatusperiaatteita, vaan nauraa päin naamaa tai puhuu pahaa selän takana ja tekee omalla tavallaan. Ei ota todesta esim. allergiaepäilyjä. Syöttää pienille lapsille nakkeja ja jäätelöä niin paljon kuin jaksavat ja sitten ihmettelee, miksi riehuvat sokerihumalassa, pääseepä sanomaan että on kyllä huonosti kasvatettuja. Toisen lapsenlapsen hampaat on jo pilannut vanhempien karkinantokiellosta huolimatta.

Ei kosketa lapsiaan ikinä, tytär ei ole voinut katsoa häntä silmiin tai edes päin naamaa kymmeneen vuoteen. Ei kehu lapsiaan vaan haukkuu tytärtäänkin vävylleen hirviöksi. Säälii vävyään, kun joutui tuollaisen ottamaan vaimokseen.

Keksii päässään mitä oudoimpia asioita ja hokee niitä kunnes ne tuntuvat todelta. Sitten loukkaantuu kuvitelluista asioista ja suuttuu lapsilleen tai miehelleen, jotka luonnollisesti eivät tiedä pään sisäisistä asioista mitään.

Lapset ovat rukoilleet isäänsä nuorempana ottamaan avioeron ja viemään heidät pois, mutta isä on selittänyt kaikki aina parhain päin. Sukulaisilla on varmaan ollut jonkinlainen epäilys mutta kukaan ei ole uskaltanut mitään kysyäkään.

Listaa voisi jatkaa vielä vaikka minkälaisilla asioilla. Millainen ihminen tämä nainen mielestänne on? Jonain päivänä voi käydä niin, että tulee taas kohtaus ja entäs sitten, kun on pieniä lapsia läsnä. Pystyykö ihmistä toimittamaan mihinkään tutkittavaksi tai lääkärille edes juttelemaan?

Neuvot olisivat tarpeen nyt, ennen kuin vaihdevuodet iskevät ja tilanne siitä vielä pahenee.

 
Ei ole henkisesti terve. Kuulostaa niin kahjolta, että jos olisi minun äitini pistäisin välit poikki kokonaan, ihan lastenikin takia. Ei häntä voi väkisin toimittaa tutkimuksiin, mikäli ei itse tajua että olisi tarvetta mennä. Jotta ihmisen saisi pakkohoitoon, hänen pitäisi käyttäytyä joko selvästi itsetuhoisesti tai yrittää vahingoittaa fyysisesti muita.
 
Ei tuo käytös tasapainoiselta kuullosta, mutta jos ihminen itse ei ole sairaudentuntoinen eikä hakeudu hoitoon tai ei ole vaaraksi itselleen tai muille niin mihinkään hoitoon ei voida väkisin viedä.
 
Olen siis tämä tytär. Kaikki mitä kerroin on totta, mutta en haluaisi tulevan vauvani kasvavan ilman mummuaankaan, mieheni puolelta ei ole isovanhempia tarjolla. En käsitä miten meitä lapsia voi halveksia niin paljon, mekin mieheni kanssa olemme tavallisia, rauhallisia, rakastuneita ja kunnollisia ihmisiä, joilla on työt ja talot ja onnellinen vauvanodotus menossa. Veljeni ovat fiksuja ja kunnollisia myös, mutta mikään ei kelpaa. Miksi?
 
Tällaisen ihmisen läheisyydestä pitää vain häipyä ja viedä myös lapsenlapset pois, niin yksinkertaista se on. Usein läheiset kuitenkin jäävät koukkuun ja alkavat aikuisenakin elämään kiinni kyseisessä ihmisessä. Vuosia kausia haukkuvat ikävää ihmistä, yrittävät muuttaa toisenlaiseksi, saada hoitoon ym. ja eivät ymmärrä alkaa elämään omaa elämäänsä. Se on yhdenlainen sairaus myöskin.
 
Sairas ihminen kaikin puolin.
Miksi ihmeessä lapsenlapset edes viedään tapaamaan tämmöistä? Niinkin paljon että ehtii hampaat pilata ym.? Myös sukulaisiin voi ja pitääkin pitää etäisyyttä, jos niistä ei ole kuin haittaa..!
 
olen todella pahoillani että sinulla on tuollainen äiti :( :hug: hän ei ole terve, ei todellakaan.

pistäisin kyllä välit poikki tuollaiseen ihmiseen, ettei hän voisi satuttaa omia lapsiani mitenkään.
 
Ei ole todellakaan tuollaisella ihmisellä kaikki inkkarit kanootissa. Ja joo, voi kuulostaa kamalalta, mutta omia lapsiani en ikinä altistaisi tuollaiselle henkilölle ja hänen käytökselleen. Mä pistäisin välit poikki kyseiseen ihmiseen (tietysti vaikea asia, jos kyseessä esimerkiksi oma äiti). Kaikkea ei tarvitse sietää.
 
Tossa tilanteessa täytyy nyt vaan tehdä valinta. Ilman isovanhempia on kuitenkin lapsillekin parempi, kuin tuollaisen sekopään läheisyydessä. Haluatko, että lapsesi kokevat samanlaista kuin itse olet joutunut läpikäymään? Ei tuollainen ihminen muutu vaikka tekisit mitä, hän on sairas. Mikäli hän ei tajua olevansa sairas ja itse, vapaaehtoisesti hanki apua, ei ole mitään toivoa paranemisestakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Olen siis tämä tytär. Kaikki mitä kerroin on totta, mutta en haluaisi tulevan vauvani kasvavan ilman mummuaankaan, mieheni puolelta ei ole isovanhempia tarjolla. En käsitä miten meitä lapsia voi halveksia niin paljon, mekin mieheni kanssa olemme tavallisia, rauhallisia, rakastuneita ja kunnollisia ihmisiä, joilla on työt ja talot ja onnellinen vauvanodotus menossa. Veljeni ovat fiksuja ja kunnollisia myös, mutta mikään ei kelpaa. Miksi?

arvasin että kerrot äidistäsi :(

ei ketään saa hoitoon pakolla, ainakaan aikuista ihmistä joka hoitaa työnsäkin hyvin. täytyy olla todella vahvat näytöt siitä että hän hoitoa tarvitsee.

mutta tiesithän että esim. mannerheimin lastensuojeluliitolla (muistaakseni se oli mll) on näitä isovanhemmuus-kummijuttuja? eli siis sieltä löytyy kyllä varmasti teillekin korvikemummi joka rakastaa lapsianne enemmän kuin se verisukulainen.

 
Akuutin psykoosin vaiheessa voi viedä päivystykseen ja sitä kautta psykiatriselle hoitoon, jos äitisi suostuu lääkärin. Hyvässä vaiheessa on vaikeapi saada apua, kun jonot psykalle on niin pitkät. Älä nyt ainakaan lastasi hoitoon jätä äidillesi edes tunniksi, koskaan et voi tietää mikä psykoosin laukaisee jos ei lääkkeitä oo käytössä.
 
joillekin naisille käy noin kun he saavat lapsen. raskaus voi vaikuttaa psyykeeseen todella rajusti. tiedän päästään sairaita joilla on palaset loksahtaneet paikoilleen synnytyksen jälkeen ja ovat ihan kuin eri ihmisiä olleet siitä lähtien. ja tiedän myös ihan normaaleja naisia, joilla synnytyksen jälkeen on päälle jäänyt jonkulainen mielen sairaus, joka on pahimmassa tapauksessa loppunut vasta hautaan. :/

ilmeisesti äitisi on kokenut jonkunlaisen psykoosin ja rajun masennuksen jokaisen synnytyksen jälkeen? eikä hän ole korjaantunut koskaan. en tiedä, arvelen vaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Oli varmaan vähän katkean liioittelua. Lukiosta ei selviä loistoarvosanoin lukematta, ainakaan noilla geeneillä mitkä äidiltä on tullut.

No ei kukaan geeneillä lukiota läpäisekään, kyllä se ihan muusta on kiinni pärjääkö vai ei. Ja kyllä lahjakkaammat pärjää lukiossakin vähemmälläkin lukemisella, ei siihen einsteinia vaadita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Oli varmaan vähän katkean liioittelua. Lukiosta ei selviä loistoarvosanoin lukematta, ainakaan noilla geeneillä mitkä äidiltä on tullut.

no, onhan siellä nyt puolet isänkin geenejä. ketjun tarkoitus ei varmaankaan ollut tämä, vaan ap kaipasi neuvoja todella vaikeaan tilanteeseen. ja hän kait itse parhaiten tietää miten hänen sieluunsa kaikki teot on sattuneet?

 
onko äitisi saanut sinusta jo niin kovan henkisen yliotteen, että on vaikea irtautua? Et voi viedä hänen luokseen lastasi, jos et voi täysillä luottaa heneen. kannattaisi pistää välit poikki. parempi lapsen on elää ilman mummoa, kuin kieroutuneessa lapsi- mummo suhteessa.

itse en ainakaan olisi sinun tilanteessasi minkään lailsessa tekemisessä noin sairaan ihmisen kanssa.
 
Kannattaa kasvaa aikuiseksi ja asettaa omat rajat, eikä odottaa että joku ulkopuolinen taho tulee pelastamaan tai puolustamaan vääryyksissä (psykiatrinen hoito, kaksplussan vertaistuki..). Karmeinta on, jos äiti ei pysty suojelemaan itseään ja lapsia muilta, koska on niin kiinni lapsuuden kokemuksissa ja vääryyksissä. Ihan teinitytön käytöstä jäädä sille asteelle "että voi vee kun äiti ihan paska, puolustakaa mua" mut silti "joo kyllä mulle kaikki hyvät puolet äidistä/ isoäidistä kelpaa". Pakko vaan roikkua ihmisessä, vaikka sontaa tulee niskaan, kun ei edelleenkään ole itsetuntoa ja omanarvon tuntoa sanoa ihmiselle ei kiitos. Ja ulkopuolisille kaikki näyttää kuitenkin siltä, että sinussa on vika, koska miksi muuten roikkuisit äidissäsi.
Nimim. "Kokemusta on".
 

Yhteistyössä