Jotenkin tää ajatus, että miehen täytyy olla työtön huomioidakseen perhettään on ihan järjetön. Ja minä kun luulin, että se että mies osaa tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan (tässä tapauksessa käydä töissä) on vaan urbaania legendaa, mutta ilmeisesti sitten ei.
Mulla on mies, joka käy töissä. Siitä huolimatta se osallistuu ihan täysipainoisesti perheen hoitamiseen. Koska olen kotona hoitamassa lapsia luonnollisesti teen enemmän kotitöitä, kun minulla on enemmän aikaa. Mutta mies kyllä mielellään osallistuu niihinkin. Kotiin tultuaan hän leikkii lasten kanssa, hoitaa useimmiten lasten iltatoimet. Viikonloppuisin herää esikoisen kanssa, että minä saan nukkua kun hoidan vauvan yöheräilyt. Omia menoja meillä on aikalailla tasapuolisesti ja niistä sovitaan yhdessä.
Tuo uskomus, että jos mies käy töissä, hän ei yksinkertaisesti kykene tekemään mitään muuta on aivan järjetön. Ja täällä panikoituneet miehet kuorossa kirkuu, että tyhmiä feministejä, kun odottavat että mies leikkisi omien lasten kanssa, tai pistäisi ne nukkumaan. Siitä nyt puhumattakaan, että yksin hoitaisi ne sillä aikaa kun emäntä on muualla. Lukekaapa huviksenne tuo tavis***:n kirjoitus ja tulkaa uudestaan ulisemaan, että ei voi vaatia mitään kun kerran käy töissä! Huvittavaahan on se, että tämä sama meno jatkuu sittenkin kun se äiti menee takaisin töihin (tässä aloittajan tapauksessa taisi olla niin, että se äitikin on töissä) ja silti ollaan sitä mieltä, että kyllä se nainen osaa hoitaa lapset, kodin ja työt ja se on aivan käsittämätön urotyö että mies hoitaa työn (ja omat harrastuksensa).
