Mä taidan kuulua tähän kategoriaan. Oon yli 30-vuotias, enkä oo koskaan ollut oikeissa töissä. No nuorena tein lukion ohessa kahtakin työtä, mutta sen jälkeen, eli yli 10 vuotta oon onnistunut karttelemaan töitä. neljä/viisi vuotta meni sekoillessa, siinä yritin jotain koulun tynkää, mutta eihän siitä mitään tullut.
Tuon jälkeen kävin korkeakoulua kuusi vuotta (josta vuosi äitiyslomalla), enkä opiskelun ohessa tehnyt yhtään töitä.
Nyt olen ollut vuoden käytännöllisesti katsoen työttömänä, tosin olen ollut kurssilla ja tällä hetkellä työharjoittelussa. Aikuisena en ole koskaan saanut palkkaa.
Sekoiluvuodet elin toimeentulotuella, opintojen ajan opinto- ja asumistuella sekä toimeentulotuella. Opintojen jälkeen on tulona ollut työmarkkinatuki.
Lapsia on yksi ja lapsen kanssa olen kotona ollut vain vuoden.
Elämä on jotenkin vain mennyt näin. Viimeisen vuoden ajan olen hakenut ahkerasti töitä, mutta mitään edes etäisesti omaa alaa muistuttavaa en ole saanut.
Palkkapäivä on käsite, josta vain olen kuullut puhuttavan. Unelmana on joskus vielä saada työtä ja pystyä elämään palkalla.