Onko tää sairasta vai kuvittelenko vain?

[mielipiteitä kiitos]

Kun aikoinaan tapasin mieheni, oli äitini ihan innoissaan.
Hoki minulle aina miten komean miehen olen löytänyt ja vihjaili aina kuinka meillä varmaan riittää energiaa vällyjen välissä - varsinkin miehelläni.
Kehui häntä joka välissä ja varsinkin niitä kaksimielisiä vihjauksia ja hänen mielestään "vitsejä" on riittänyt niin että ärsyttää jo.

Nyt on sitten sama tilanne kun siskoni löysi itselleen poikakaverin. Äitini kehuu tämän poikakaverin ulkonäköä suureen ääneen. Sanoi minulle jopa että minkäköhän vuoksi siskoni pihtaa Että jos hänellä ois tuollainen mies ja jos hän olisi muutaman vuoden nuorempi (siis muutaman vuosikymmenen!!) niin hän ei katsois aikaa eikä paikkaa kun hän ois heti valmis moiselle urokselle.
Ollaan lähdössä reissuun, minä+siskoni+se poikakaveri sekä mun vanhemmat. Äitini varoitti minua että jos sattuu että siskolleni ja hänen poikakaverilleen tulee erimielisyyttä niin se oon varmaan minä joka joutuu menemään sen poikakaverin kanssa samaan hotellihuoneeseen. Sanoin jo heti että no en tod!!
Äitini vaan kiherteli että "no älä nyt viitsi, et huomaa onko vieressäs oma vai siskon ukko. yhdeksän kuukauden päästä sitten kyllä huomaa lapsen hiuksista että kumpi on isä
Siis YÖK!
Tänään viimeksi jo puhelimessa sanoin että se "poika" ei todellakaan ole mun tyyppiä, että vaikken naimisissa oliskaan niin en sitä äijää sillä silmällä katsois.
Äitini vaan väitti vastaan että eihän niitä ruskeita silmiä voi vastustaa.

Minusta tää on jollain tapaa sairasta että äitini suhtautuu näin tyttäriensä miehiin.
Mitä olette mieltä?

 

[vieras]

Kieltämättä, kuulostaa melko pervolta..

 

[huh]

sun äitis on vähän pimee??

 

[vieras]

Joillakin on vaan pimeä huumorintaju...Naapurin rouvalla oli tosi outo huumorintaju, kun olin raskaana...jokin asia voi joistakin tehdä ihan pimeitä...jos äiteelläs on siitä kova puute, mistä puhe...

 

[ap.]

eli en siis todellakaan ole ollut mielipiteeni kanssa ihan metsässä :/
mitenhän ton asian sais ilmaistua ihmiselle joka loukkaantuu tosi helposti?

 

[maitomaa]

Huh mikä äiti...en voi muuta sanoa

 

[Kukkanen2]

Onko tää se sama mamma joka suuteli hiprakassa vävyänsä suoraan suulle?

 

[ap.]

Onko tää se sama mamma joka suuteli hiprakassa vävyänsä suoraan suulle?

ei ole ei.
se se vielä puuttuiski :/

 

[hyi hyi]

kummalliselta kuulostaa. Minä olen nyt vaan sitä mieltä, että äitisi ei ole tainnut saada munaa vähään aikaan.

 

[hmm]

Miten äiti sitten kohtelee vävypoikia kun on kaksin jommankumman kanssa?
Jotenkin vaan tuli mun appiukko mieleen... Hän katsoo oikeudekseen puristella mun tissejä, peppua jne, ja puheet on joskus tuota samaa luokkaa. YÖK!!!

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

Mulla on samanlainen täti. Tosin hänen tyttönsä on vielä niin nuori, että ei ole poikakavereita kotiin tuonut. Mutta tätini huomio on keskittynyt lähinnä mieheeni. Hän on oman matematiikkansa mukaan melkein samanikäinenkin. (tätilläni 6 vuotta itseään nuorempi mies, joka taas on 10 vuotta miestäni vanhempi, tädin laskuopin mukaan melkein siis samanikäisiä ovat)
Ja kuten ap:n äiti, hänkin suuttuu helposti Olen pari kertaa asiasta maininnut, kauheat herneet on nokkaan vetänyt, mutta perille ei ole mennyt.

Olen miettinyt, että johtuisko hällä tuo ihastuminen oikeastaan kehen tahansa mieheen hänen huonosta itsetunnostaan. Jos hänen egonsa kaipais pönkitystä sillä, että kuvittelee jonkun olevan häneen ihastunut. Enpä tiedä, eikä loppuviimein enää niin kiinnostakaan.

 

[Heddy-79]

Siitä puhe, mistä puute
Missäs äitis oma ukko on? Puhuis sille rivoja...