ILTALEHTI:
UutisetPääkirjoitus
Pääkirjoitus: Pekka Haaviston tilanne on tukala, mutta onko naisministerin asema Suomessa silti turvattomampi kuin miehen?
Eilen klo 18:11
Ulkoministeri Pekka Haaviston asema herättää yhä kysymyksiä, kirjoittaa Iltalehden Juha Keskinen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta käsittelee nyt ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) toimet al-Holin leirin suomalaisten asiassa. Käsittelyn pohjana on Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkinta, josta on kertynyt materiaalia yli tuhat sivua.
Helsingin Sanomien mukaan KRP epäilee Haavistoa virkarikoksesta ja yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe puolestaan on kertonut Iltalehdelle, että vain Haavisto on epäiltynä kyseisessä tutkinnassa.
KRP:n esitutkinnassa selvitettiin Haaviston toimia al-Holin leirin suomalaisia koskevassa asiassa. Ministeri Haavisto oli antanut valmistelumääräyksen ulkoministeriön johdolle konsulipäällikkö Pasi Tuomisen siirtämiseksi uuteen tehtävään, pois konsulipäällikön virasta. Jo tätä ennen al-Holia koskevat asiat oli siirretty pois Tuomiselta. Konsulipäällikkö Tuominen oli aiemmin kieltäytynyt edistämästä al-Holin lapsien tuomista Suomeen virkatyönä, ilman poliittista päätöstä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto on ilmoittanut jatkavansa tehtävässään normaalisti myös perustuslakivaliokunnan käsittelyn ajan. Juridisesti hänellä ei ilmeisesti olekaan velvollisuutta vetäytyä tehtävästään. Poliittisesti tilanne on kuitenkin toinen.
Voitaisiin pitää poliittisesti korrektina, jos ulkoministeri olisi vetäytynyt tehtävästään käsittelyn ajaksi. Haavisto olisi voinut tulla tähän johtopäätökseen itse tai yhdessä puolueensa puheenjohtajan Maria Ohisalon ja pääministeri Sanna Marinin kanssa (sd). Vetäytymistä ei ole nyt nähty toistaiseksi tarpeelliseksi.
Tuntuukin siltä, että miespuolisten ministereiden asema on Suomessa perinteisesti vakaampi kuin naisten. Valtiovarainministeri, keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni jätti juuri vähän aikaa sitten paikkansa esiintymiskoulutuksista syntyneen sotkun jälkeen. Kulmunin tapauksessa oli kysymys koulutusten maksuepäselvyyksistä, jotka hän oikaisi. Kulmuni katsoi kuitenkin parhaaksi kantaa poliittisen vastuun jättämällä ministerin paikkansa.
Takavuosilta muistamme naisministereitä ja jopa pääministerin, jotka ovat jättäneet ministerin tehtävänsä poliittisen paineen alla: Heidi Hautala, Arja Alho ja Anneli Jäätteenmäki.
Pekka Haaviston osalta asia on perustuslakivaliokunnan käsissä. Olisiko korrektia, että Haavisto vetäytyisi ulkoministerin tehtävän hoidosta ainakin siihen asti kunnes asia on käsitelty? Voidaan myös kysyä, olisiko vetäytyminen ollut aiheellista jo KRP:n esitutkinnan aikana, sillä ulkoministeriökin on päällikkövirasto.
Haaviston toimien käsittelyn perustuslakivaliokunnassa pitäisi olla juridista. Pelättävissä on, että asia saa kuitenkin enemmän tai vähemmän poliittisia vivahteita ja mausteita. Tämänkin välttämiseksi Haaviston vetäytyminen taustalle olisi paikallaan. Perustuslakivaliokunnan on tehtävä oma työnsä KRP:n esitutkinnan pohjalta ja parhaita alan asiantuntijoita kuullen.
Joutuvatko naisministeri lähtemään herkemmin?
JUHA KESKINEN