Onko parisuhde suoritus?

["Miäs"]

Itseäni ärsyttää parisuhteessani ja naisessani se, että parisuhde on hänelle suoritus. Nainen ei osaa "vain olla", vaan yhdessä pitää tehdä jatkuvasti jotakin, koska muutenhan toista ei tarvita mihinkään. Olemiseen ei tarvita muita eli jos haluaa vain olla, niin sitä voisi tehdä yksinkin. Rasittavaa, kun pitää yrittää olla joku ihmeen ohjelmatoimisto! Ja tietysti ainoastaan minussa on vikaa ja minun tulee muuttua...

 

[Lilii lisänimetön]

Hän varmaan "suorittaa" muutakin kuin parisuhdetta? Jotkut ihmiset ovat sellaisia.

 

["jannu"]

Meille miehille oleminen ja ajattelu on tekemistä. Nainen ei sitä ymmärrä.

 

[Lilii lisänimetön]

[QUOTE="jannu";22048569]Meille miehille oleminen ja ajattelu on tekemistä. Nainen ei sitä ymmärrä.[/QUOTE]

Ettet vaan yleistäisi?

 

[LisaMarie]

on ihmisiä, jotka eivät tunne olevansa olemassa omana itsenään ja he alkavat suorittaa kuka mitäkin; parisuhdetta, työtä, opuiskelua, lapsia...
Mä olen itse suorittanu perhettä hyvin vahvasti, se on ollu itsetarkoitus seurauksista piittaamatta. Ja juu, yhteistä näille ihmisille on se, että oman täydellisyyden tavoittelun ohessa koko maailman ja ainain lähimpien pitäis muuttua, MINÄ ITSE olen täydellinen ja viaton olosuhteiden uhri.

 

[endie2]

jos teillä on noin erilaisen käsitys parisuhteesta niin miksi olette yhdessä ? ihan hyvällä kysyn

 

["vieras"]

Olisko niin että sinä olet sellanen mies joka ei koskaan tee naisensa kanssa muuta kuin ehkä käy kaupassa ja katotte telkkarista sitä mitä sää haluat. Ja se sitten on sun mielestä yhdessä tekemistä.

Jos et, niin sitten ehkä voidaan miettiä josko naisessa oikeasti on suorittajan vikaa.

 

["Miäs"]

[QUOTE="vieras";22048836]Olisko niin että sinä olet sellanen mies joka ei koskaan tee naisensa kanssa muuta kuin ehkä käy kaupassa ja katotte telkkarista sitä mitä sää haluat. Ja se sitten on sun mielestä yhdessä tekemistä.

Jos et, niin sitten ehkä voidaan miettiä josko naisessa oikeasti on suorittajan vikaa.[/QUOTE]

Ongelma on todennäköisesti siinä, että itse en keksi yhteistä tekemistä riittävän usein. Tästä huolimatta olen kyllä ottanut osaa kaikkiin mahdollisiin pieniin ja suuriin menoihin, mihin vaan voidaan yhdessä mennä. Ja tämä on todella mukavaa. Pääsääntöisesti voin kuitenkin sanoa, että jos ehdotan jotain tekemistä tai menemistä, niin juuri sillä hetkellä ne ei kiinnosta toista. Harmittavaa sinänsä, koska riittävän monen yrityksen jälkeen oma mielenkiinto yrittää keksiä jotakin tekemistä on laimentunut lähelle nollaa. Itse olen valmis laajentamaan omaa näkemystäni maailmasta, mutta mielestäni aina ei vaan ole pakko tehdä jotakin ainoastaan tekemisen "ilosta". Voihan se olla, että meidän juttua ei vaan ole luotu kestämään.

 

["Timo"]

[QUOTE="jannu";22048569]Meille miehille oleminen ja ajattelu on tekemistä. Nainen ei sitä ymmärrä.[/QUOTE]

Aamen!

 

[Huspati Huta]

Maraton on suoritus.

 

["niin"]

Onneks on työ jossa saa suorittaa... Ei tartte tehdä sitä siviilielämässä. Ei parisuhde mikää suorite ole, sen enempää kuin perhe-elämä tai lapset. Joillekin tuo suorittaminen tuo tyydytystä elämään, no mullekin tietty, mut sitä ei sais musta tehdä perheen kustannuksella. Mieluummi työssä. Kun töissä saa "olla hyvä ja paras" ei kotona sitä tarvitse vääntämällä vääntää. Voi vaan elää ja siinä sivussa tuppaa onnikin asustaan. Suorittamisen mukana tuomat "pakot" ei kai ketään kovin onnelliseks tee? Elämässä muutenkin on jo tiettyjä pakkoja...miksi niin moni rakentaa niitä lisää, varsinkin sinne kodin seinien sisäpuolelle?

 

[kzxry]

Aika perinteinen, mutta kuitenkin perustavanlaatuinen ongelma parisuhteessa. En hirveän positiivista tulosennustetta povaisi kyseiselle suhteelle. Siis mikäli nainen selkeästi tuo esille, että parisuhde on kuraa, jos ei jatkuvasti tehdä jotain yhdessä kodin ulkopuolella.

Toisaalta jos jotain positiivista hakee niin todennäköisesti sinulle sopiikin aivan toisenlainen henkilö ja näin ollen ero on pitkässä juoksussa hyvä ratkaisu. Kyllä niitäkin naisia löytyy, jotka nauttivat olemisesta miehensä kanssa kotona ja koti-illoista.

 

[Terveisiä maalta]

Parisuhde on kestävyyslaji. Pitkä parisuhde nimenomaan. Ap ei kertonut, kuinka pitkä parisuhde heillä on takana, mutta voisin kuvitella, ettei kukaan vuosikausia jaksa "järjestää ohjelmaa" puolisolleen. Toisaalta... Siinä vaiheessa, kun on se vanha omakotitalo ja liuta lapsia (arvatkaa kellä on :saint niin kyllä sitä ohjelmaa on ilman järjestämistäkin. Ja sillon se, että "voi vain olla", saakin jo ihan uuden merkityksen

 

[Dude Vaan]

Mielestäni tuollainen ohjelmatoimistona toiminen kaatuu jossakin vaiheessa omaan mahdottomuuteensa. Jos täytyy keksiä jatkuvasti jotakin uusia virikkeitä, niin kuinka nopeasti ne aiemmin koetut kokemukset unohtuvat ja missä vaiheessa mikään ei enää riitä? Tänään kotimaahan, huomenna ulkomaille ja seuraavaksi kenties kuuhun? Asiasta olisi varmasti hyvä keskustella rakentavassa hengessä ja jos tuntuu siltä, että muuten tykkäätte toisistanne, niin molempien tulisi tehdä kompromissejä tämän asian suhteen. Luonnollisesti niin, että mies joustaa hieman enemmän ja niin, että nainen ei sitä huomaa ;-)

 

["Maisa"]

Toiset elävät ns. suoritusten kautta, toiset taas toteuttavat eivätkä tee siitä numeroa.

 

["Mixu"]

Tuollainen suorittaminen kuulostaa melko itsekeskeiseltä toiminnalta. Joillekin se sopii, mutta parisuhteen kannalta tuo ei ole paras mahdollinen lähtökohta.

 

[Sarza]

Onko AP:llä yhteisiä harrastuksia tai mitään muuta yhdistävää tekijää, minkä kautta parisuhteeseen voisi löytyä uutta näkökulmaa? Parisuhteeseen vaaditaan kuitenkin kaksi henkilöä.