Onko normaalia, että päiväkodissa ei puututa??

[tyttöjen äiti]

siis sun lapsi tukki kolmanneksi muka "kiusaajan" leikkiin ja on sen "kiusaajan" vika.
mutta jos hän tulee kolmanneksi, taas on hänen vika?

hih. Mä en kyllä ymmärrä yhtään tätä kysymystä..

 

[vieras]

Minusta tuo sinun puuttuminen on täysin epäasiallista. Anna lapsellesi rauha käydä tarhaa eläkä tee hänestä kiusaajaa nimittämällä toista kiusaajaksi.

 

[vieras]

siis sun lapsi tukki kolmanneksi muka "kiusaajan" leikkiin ja on sen "kiusaajan" vika.
mutta jos hän tulee kolmanneksi, taas on hänen vika?

hih. Mä en kyllä ymmärrä yhtään tätä kysymystä..

Siis sinun lapsen pitää päästä kolmanneksi leikkiin, tai toiset ovat kiusaajia.

mutta jos se naapurin lapsi yrittää tulla kolmanneksi, hän on leikinsotkija ja kiusaaja taas.

Kummallista.

 

[vieras]

Kuria ap:n kaltaisille mammoille.

 

[tyttöjen äiti]

siis sun lapsi tukki kolmanneksi muka "kiusaajan" leikkiin ja on sen "kiusaajan" vika.
mutta jos hän tulee kolmanneksi, taas on hänen vika?

hih. Mä en kyllä ymmärrä yhtään tätä kysymystä..

Siis sinun lapsen pitää päästä kolmanneksi leikkiin, tai toiset ovat kiusaajia.

mutta jos se naapurin lapsi yrittää tulla kolmanneksi, hän on leikinsotkija ja kiusaaja taas.

Kummallista.

Äsh. Tämä kiusaaja leikki toisen tytön kanssa kahdestaan eri huoneessa kui meidän tyttö toisen kanssa. Tuli kesken omien leikkiensä varastamaan tavara meidän tytöltä ja toiselta lapselta. Asettivat ne korkealle ja leveilivät, ettei nämä lyhyemmät tytöt yletä sinne. Siihin eskarissa puututtiin. Tyttö pyysi anteeksi tekosiaan silloin. Mikähän himo joillakin on puolustella tällaista käytöstä, kuten sinulla? Kun et kerran ymmärrä, niin en viitsi keskustella enään sinun enkä muidenkaan sellaisten kanssa, jotka ovat ilmeisesti sitä mieltä, että tavaroiden varastelu, satuttaminen, hakkaaminen, leikistä pois sulkeminen yms. on ok. Kaikkea tätä hän on harrastanut. Mutta puolustakaa vaan ihmeessä tuollaista.

 

[vieras]

siis sun lapsi tukki kolmanneksi muka "kiusaajan" leikkiin ja on sen "kiusaajan" vika.
mutta jos hän tulee kolmanneksi, taas on hänen vika?

hih. Mä en kyllä ymmärrä yhtään tätä kysymystä..

Siis sinun lapsen pitää päästä kolmanneksi leikkiin, tai toiset ovat kiusaajia.

mutta jos se naapurin lapsi yrittää tulla kolmanneksi, hän on leikinsotkija ja kiusaaja taas.

Kummallista.

Äsh. Tämä kiusaaja leikki toisen tytön kanssa kahdestaan eri huoneessa kui meidän tyttö toisen kanssa. Tuli kesken omien leikkiensä varastamaan tavara meidän tytöltä ja toiselta lapselta. Asettivat ne korkealle ja leveilivät, ettei nämä lyhyemmät tytöt yletä sinne. Siihin eskarissa puututtiin. Tyttö pyysi anteeksi tekosiaan silloin. Mikähän himo joillakin on puolustella tällaista käytöstä, kuten sinulla? Kun et kerran ymmärrä, niin en viitsi keskustella enään sinun enkä muidenkaan sellaisten kanssa, jotka ovat ilmeisesti sitä mieltä, että tavaroiden varastelu, satuttaminen, hakkaaminen, leikistä pois sulkeminen yms. on ok. Kaikkea tätä hän on harrastanut. Mutta puolustakaa vaan ihmeessä tuollaista.

miksi et nyt voi jättää tuota lasta jo rauhaan, lopettaa menneiden muistelu, jos tilanne on ohi ja hänellä on omia kavereita?

 

[heh]

Tuli mullakin mieleen, että jos ap:n likka leikkisi kahdestaan vaikka parhaan kaverinsa kanssa, niin se kolmas olisi sika, joka yrittäisi tunkeutua heidän leikkeihin mukaan ja taas olisi soppa valmis

Satuttamisesta ja hakkaamisesta ei ollut mitenkään ap viestissä kyse. Eli hän on tehnyt kärpäsestä härkäsen ja nyt yrittää selittää ummet ja lammet, mikä lie enää tottakaan.. Paitsi se, että hän tyttönsä pitäisi saada yksipuolisesti itse määrätä kenen kanssa hän leikkii, muiden mielipiteistä viis.

 

[kaalimaan vartija]

Kylläpä hienosti on ap:n juttua väännetty... Mun mielestä ap ei ole hysteerinen äiti tms. Ne joiden lapset eivät ole joutuneet kiusatuiksi tai syrjityiksi eivät voi varmaankaan käsittää edes miltä se tuntuu. Ja kaikkein pahinta se on kun se tapahtuu omalle lapselle... Aika kamalalta kuulostaa myös se että niin useat vääntävät syyn aina kiusatun niskaan. Ei ihme että mm koulu kiusaaminen rehottaa ja yhä useammat lapset ja nuoret syrjäytyvät. ihana tämä meidän kulttuuri!

 

[Vieras]

Kannattaa myös mielestäni näissä tapauksissa selvittää aidosti, mitä syrjitty lapsi on itse mahdollisesti tehnyt. Olen opettajana kokenut myös sellaista, että sen pahimman manipuloijan ja kiusaajan vanhemmat ovat jatkuvasti sitä mieltä, että heidän lastaan kiusataan, kun muut eivät kiusaajaa, mielestäni ihan syystä, huoli leikkiin.

No meidän lapsen tapauksessa myös opettaja on sitä mieltä, että toinen tyttö on kiusaaja. Asia on siellä myös huomattu ja syksyllä puututtu. Mä nyt vaan ite mietin, että missä menee se kiusaamisen ja lievemmän keljuilun raja. Ei kaikesta jaksaisi aina sanoa. Toisaalta toiminta pahenee sitä mukaan kun ei puutu asioihin. SYksyllä lapsen unilelun varastaminen ja sen raajoista repiminen oli sellaista josta ilmoitin. Tyttöni oli myös leikkimässä toisen tytön kanssa kun kiusaaja tuli sotkemaan heidän leikkinsä ja varasti tavaroita. Nyt tämä silloin tytön kanssa leikkinyt tyttö on myös alkanut karttamaan meidän lasta. Olisiko syynä tämän meidän naapurissa asuvan kiusaavan jengijohtajan suunnitelmat saada tyttäreni yksinäiseksi. Hulluinta on, että hän itse haluaa ajoittain taas leikkiä tyttäreni kanssa, kun muita kavereita ei saatavilla. Lisäksi hän eskarissa lajittelee lapsia ja määräilee heidän asemansa. Smaa tämä kiusaajatyttö harrasti jo kerhossa nelivuotiaana. Uskovainen äiti vaan puolustelee lastaan ja sai raivarin, kun esikoulussa oli puututtu ja lapsi oli tunnustanut tekonsa. Minulle tuli sitten pihalle huutamaan, kun puutun kuulemma liikaa lapsen asioihin.

siis kyllä sinä olet ihan itse tekemässä tästä toisesta lapsesta kiusaajaa ja jos noin puhut omalle lapsellsi toisesta lapsesta, niin omasi on se kiusaaja.

Jos omasi menee kolmanneksi, on syyy sen toisen. Mutta jos se toinen tulee, niin se on sotkemassa.
Mistä tiedät että sun lapsi ei ole se sotkija siinä.
törkeitä tuollaiset vanhemmat, jotka on omansa laittamassa toista paremmaks.

Ettei arvon vieraan lapsi ole juuri tälläinen kiusaaja, kun pitää näin puolustella? Itse puuttuisin oman lapseni käytökseen.

 

[vierS]

Yllättävän suopeasti palstalla suhtaudutaan syrjimiseen ja kiusaamiseen. '6-vuotiaiden pitää itse selvitellä valtasuhteensa. Hoitajilla ei voi olla aikaa puuttua.' 'Eikä ainakaan ole vanhempien asia puuttua.' 'Vahvat pärjää.' Sitten ihmetellään miksi koulukiusaamista on.

 

[Mrs Bean]

Mä olen koittanut opettaa lapsille miten tuollasissa tilanteissa toimitaan ja ovat selviytyneet aika hyvin niistä, ilman aikuisen puuttumista. Mä en ymmärrä, jos toinen tyttö sun lastas usein syrjii ja kiusaa niin miksi ihmeessä sun lapsesi haluaa aina vaan hakeutua " kiusaajan " kanssa samaan leikkiin?

 

[Vieras]

Yllättävän suopeasti palstalla suhtaudutaan syrjimiseen ja kiusaamiseen. '6-vuotiaiden pitää itse selvitellä valtasuhteensa. Hoitajilla ei voi olla aikaa puuttua.' 'Eikä ainakaan ole vanhempien asia puuttua.' 'Vahvat pärjää.' Sitten ihmetellään miksi koulukiusaamista on.

Se on tämä suomalainen kulttuuri. Jokaisen pitää pärjätä itse ja käyttää tarvittaessa voimaa. Ja jos ei pärjää, niin parempi tehdä itsemurha kuin menettää kasvonsa apua pyytämällä.

 

[Mrs Bean]

Keskustelet tyttösi kanssa niin että hän ymmärtää olevansa arvokas siitä huolimatta kuinka tämä kiusaaja arvottaa hänet, sekä neuvot ja opetat unohtamaan koko tyypin olemassa olon ja keksimään muita kivoja leikkejä. Meillä tyttö ei ollut moksiskaan jos ei toisten leikkeihin sopinu, aloitti oman leikin ja huiman mielikuvituksensa ansiosta hyvät leikit sai aikaan, ja päiväkodin tädit nauroikin sitä että loppujen lopuks muut oli pyytämässä tyttären leikkiin mukaan, etunenässä nämä jotka aiemmin kieltäytyivät leikkiin ottamasta. Mutta pointti oli se että tyttärelläni oli itsetunto kuitenkin sen verran kohdallaan että tiesi ettei kaverit määritä hänen arvoaan, eikä pahastunut vaikkei leikkiin päässyt.

 

[tyttöjen äiti]

Kannattaa myös mielestäni näissä tapauksissa selvittää aidosti, mitä syrjitty lapsi on itse mahdollisesti tehnyt. Olen opettajana kokenut myös sellaista, että sen pahimman manipuloijan ja kiusaajan vanhemmat ovat jatkuvasti sitä mieltä, että heidän lastaan kiusataan, kun muut eivät kiusaajaa, mielestäni ihan syystä, huoli leikkiin.

No meidän lapsen tapauksessa myös opettaja on sitä mieltä, että toinen tyttö on kiusaaja. Asia on siellä myös huomattu ja syksyllä puututtu. Mä nyt vaan ite mietin, että missä menee se kiusaamisen ja lievemmän keljuilun raja. Ei kaikesta jaksaisi aina sanoa. Toisaalta toiminta pahenee sitä mukaan kun ei puutu asioihin. SYksyllä lapsen unilelun varastaminen ja sen raajoista repiminen oli sellaista josta ilmoitin. Tyttöni oli myös leikkimässä toisen tytön kanssa kun kiusaaja tuli sotkemaan heidän leikkinsä ja varasti tavaroita. Nyt tämä silloin tytön kanssa leikkinyt tyttö on myös alkanut karttamaan meidän lasta. Olisiko syynä tämän meidän naapurissa asuvan kiusaavan jengijohtajan suunnitelmat saada tyttäreni yksinäiseksi. Hulluinta on, että hän itse haluaa ajoittain taas leikkiä tyttäreni kanssa, kun muita kavereita ei saatavilla. Lisäksi hän eskarissa lajittelee lapsia ja määräilee heidän asemansa. Smaa tämä kiusaajatyttö harrasti jo kerhossa nelivuotiaana. Uskovainen äiti vaan puolustelee lastaan ja sai raivarin, kun esikoulussa oli puututtu ja lapsi oli tunnustanut tekonsa. Minulle tuli sitten pihalle huutamaan, kun puutun kuulemma liikaa lapsen asioihin.

siis kyllä sinä olet ihan itse tekemässä tästä toisesta lapsesta kiusaajaa ja jos noin puhut omalle lapsellsi toisesta lapsesta, niin omasi on se kiusaaja.

Jos omasi menee kolmanneksi, on syyy sen toisen. Mutta jos se toinen tulee, niin se on sotkemassa.
Mistä tiedät että sun lapsi ei ole se sotkija siinä.
törkeitä tuollaiset vanhemmat, jotka on omansa laittamassa toista paremmaks.

Ettei arvon vieraan lapsi ole juuri tälläinen kiusaaja, kun pitää näin puolustella? Itse puuttuisin oman lapseni käytökseen.

Ei jaksaisi jänkätä. Siis unilenun varastaminen ja sen repiminen. Betonirappusilta tönäisy ja hyppynarulla köyttäminen ovat jo tapahtuneita asioita. En minä ole siis näitä itse kesinyt. Ja lapsi on siis aijemmin tunnustanut kiusaamisen ja siihen on puututtu. On kuitenkin jatkanut edelleen. Tuo alussa kuvaamani juttu ei siis liity tähän tyttöön muutakuin siltä osin, että toinen noista tytöistä oli aijemmin tyttäreni paras kaveri. Kuitenkin tämä kiusaaja mm.valehteli eräälle toiselle tytöllä tämän lumilinnan hajoittamisesta ja sai täten sitten tahtonsa läpi. Eli sen, että tyttärelleni oltaisiin vihaisia, eikä hänellä olisi ystävää. Siis kyse on sellaiseta, jossa yksi tyttö sotkee lapsen ystävyyssuhteita. Tiedän, että hänellä on vaikeaa, siis kiusaajalla (kun äidillä mielialahäiriö) ja hän on ainut tyttö ja pakotetaan olemaan täydellinen, vaikka on vasta lapsi. En keuitenkaan haluaisi aina omaa lasta hänen uhrikseen. Hänen käytöksensä on siis esikoulussakin huomattu tämä kiusaaminen yms. valehtelu. Pointti oli kuitenkin alunperin siinä, että haluaisin tietää missä lähinnä menee raja kiusaamisen ja normaalin toiminnan välillä. Kun lapsi tulee verissäpäin kotiin, niin silloin on vähän yliherkkä. En tajua, miksi sinulla on nyt vaikeuksia käsittää tätä asiaa. Mutta sain onneksi jo asiallisia vastauksia, enkä ole tuosta niin huolissani enään tuosta tapahtuneesta. Lapsellani kun on eskarissa ainakin yksi hyvä ystävä tällä hetkellä ja tuota kaverisuhdetta haluankin tukea.

 

[tyttöjen äiti]

Mä olen koittanut opettaa lapsille miten tuollasissa tilanteissa toimitaan ja ovat selviytyneet aika hyvin niistä, ilman aikuisen puuttumista. Mä en ymmärrä, jos toinen tyttö sun lastas usein syrjii ja kiusaa niin miksi ihmeessä sun lapsesi haluaa aina vaan hakeutua " kiusaajan " kanssa samaan leikkiin?

Ei hän hakeudukaan. Tämä tyttö siis tulee jopa omista leikeistään kiusaamaan ja lisäksi saattaa aluksi olla mukava ja yht.äkkiä muuttaa käytöstään. Saattaa esimerkiksi tulla pyytämään tyttöä ulos leikkimään ja sitten jos kaikki ei tapahdu hänen haluamallaan tavalla, niin hän saattaa keksiä, että hänen mielikuvitusystävänsä ovat tärkeämpiä ja käskeä tyttöni pis. Johtuu kai siitä, että on perheensä pienin ja ainut tyttö ja hänen isoveljensä on pakotettu aina tottelemaan hänen komentojaan. Äiti oikein kehuu kuika lapsi käskee isoveikkoja...Tää yt on niin laaja ja monimutkainen juttu, ettei sitä osaa selittää ulkopuoliselle, joka ei ole nähnyt millaista se on.

 

[Vieras]

Ei jaksaisi jänkätä. Siis unilenun varastaminen ja sen repiminen. Betonirappusilta tönäisy ja hyppynarulla köyttäminen ovat jo tapahtuneita asioita. En minä ole siis näitä itse kesinyt. Ja lapsi on siis aijemmin tunnustanut kiusaamisen ja siihen on puututtu. On kuitenkin jatkanut edelleen. Tuo alussa kuvaamani juttu ei siis liity tähän tyttöön muutakuin siltä osin, että toinen noista tytöistä oli aijemmin tyttäreni paras kaveri. Kuitenkin tämä kiusaaja mm.valehteli eräälle toiselle tytöllä tämän lumilinnan hajoittamisesta ja sai täten sitten tahtonsa läpi. Eli sen, että tyttärelleni oltaisiin vihaisia, eikä hänellä olisi ystävää. Siis kyse on sellaiseta, jossa yksi tyttö sotkee lapsen ystävyyssuhteita. Tiedän, että hänellä on vaikeaa, siis kiusaajalla (kun äidillä mielialahäiriö) ja hän on ainut tyttö ja pakotetaan olemaan täydellinen, vaikka on vasta lapsi. En keuitenkaan haluaisi aina omaa lasta hänen uhrikseen. Hänen käytöksensä on siis esikoulussakin huomattu tämä kiusaaminen yms. valehtelu. Pointti oli kuitenkin alunperin siinä, että haluaisin tietää missä lähinnä menee raja kiusaamisen ja normaalin toiminnan välillä. Kun lapsi tulee verissäpäin kotiin, niin silloin on vähän yliherkkä. En tajua, miksi sinulla on nyt vaikeuksia käsittää tätä asiaa. Mutta sain onneksi jo asiallisia vastauksia, enkä ole tuosta niin huolissani enään tuosta tapahtuneesta. Lapsellani kun on eskarissa ainakin yksi hyvä ystävä tällä hetkellä ja tuota kaverisuhdetta haluankin tukea.

Tarkoitit varmaan toista vierasta, itse olen kannallasi. Panettelukin on kiusaamista, ei kiusaamiseen tarvita verta vuotavaa haavaa. Sosiaalisesti taitamattomat turvautuvat väkivaltaan. Usein näitä aggressiivisia vielä kiusataan sanallisesti, jolloin syyt saadaan sopivasti vieritettyä tämän aggressiivisen niskoille.

Itse olin tuollainen tulistuva lapsi pienenä, mutta jostakin syystä minua ei varsinaisesti kiusattu. Ehkä johtuen pienestä kyläkoulusta.

 

[Mrs Bean]

Mä olen koittanut opettaa lapsille miten tuollasissa tilanteissa toimitaan ja ovat selviytyneet aika hyvin niistä, ilman aikuisen puuttumista. Mä en ymmärrä, jos toinen tyttö sun lastas usein syrjii ja kiusaa niin miksi ihmeessä sun lapsesi haluaa aina vaan hakeutua " kiusaajan " kanssa samaan leikkiin?

Ei hän hakeudukaan. Tämä tyttö siis tulee jopa omista leikeistään kiusaamaan ja lisäksi saattaa aluksi olla mukava ja yht.äkkiä muuttaa käytöstään. Saattaa esimerkiksi tulla pyytämään tyttöä ulos leikkimään ja sitten jos kaikki ei tapahdu hänen haluamallaan tavalla, niin hän saattaa keksiä, että hänen mielikuvitusystävänsä ovat tärkeämpiä ja käskeä tyttöni pis. Johtuu kai siitä, että on perheensä pienin ja ainut tyttö ja hänen isoveljensä on pakotettu aina tottelemaan hänen komentojaan. Äiti oikein kehuu kuika lapsi käskee isoveikkoja...Tää yt on niin laaja ja monimutkainen juttu, ettei sitä osaa selittää ulkopuoliselle, joka ei ole nähnyt millaista se on.

Ymmärrän kyllä tilanteesi ja se on hankala. Vaihtoehtoja vaan ei kauheasti ole asian muuttamiseen, koska toisen lapsen äiti ei varmaan kannastaan luovu, joten ainoastaan voit opettaa lapsellesi toisenlaista suhtautumista tähän tyttöön jolloin tilanne saattaa muuttua.

 

[vieras]

Totta helvetisä päiväkodin pitää puuttua. lapset vasta opettelevat sosiaalisia taitoja ja päiväkodin kuuluu vanhempien lisäksi opettaa miten kuulu elää tätä elämää. eli toiset pitää ottaa huomioon

 

[ymmällään]

Tyttö kertoi, että oli pyytänyt kahdelta muulta tytöltä, että pääseekö mukaan leikkiin. Ensin olivat suostuneet ja sitten toinen tytöistä muutti mielensä eikä halunnutkaan tytärtäni leikkiin. Tyttö meni kertomaan asiasta eskariopelle, joka ei puuttunut mitenkään asiaan. Eli onko tämä ihan normaalia??? Jos siis varsinaista kiusaamista ei tapahdu vaan periaatteessa tällaista pompottelua ja akkamaista toisen ulkopuolelle jätttämistä, niin onko se yleisesti ihan sallittua päiväkodeissa. On jotenkin vaikea puuttua, kun olen jo kaksi kertaa puuttunut vähän vakavampiin kiusaamisiin ja ei viittis aina olla valittamassa. Voihan olla, että nämä ajattelevat tuon käytöksen olevan normaalia tyttöjen välistä ryhmittymistä. Miten toimisitte? Onko vastaavasta kokemusta?

ei tuollaisessa tilanteessa tarvitse toimia mitenkään. Eri asia on, jos yksi lapsi on aina yksin.
Hoitajien työhän menee aivan mahdottomaksi, jos joka asiasta ollaan valittamassa.

hmm, kyllä voi puuttua, itse kun olin eskarissa leikin siellä yhden tytön kanssa, yleensä oli kivaa mutta kun leikkiin tuli kaksi muuta mukaan niin homma kääntyi mun kiusaamiseksi, enää mä en mahtunutkaan leikkiin, haukuttiin ja juostiin karkuun... paha mieli jäi siitä.. siis että kelpaa kaveriksi paremman puutteessa mutta heti kun joku "kivempi" tulee leikkiin mukaan niin voidaan se yks häätää leikistä.. eli pitäis opettaa lapsille miten toimitaan ja myöskin hoitajien huolehtia siitä ettei tälläistä toimintaa tapahdu... hyvin nopeasti tämän kaltainen käytös meinaan muuttuu kiusaamiseksi.. eli ne jotka pompottelevat muita tulevat mukaan toisten leikkeihin ja sitten siitä häätävät tietyt tyypit pois..

 

[sädetikku harmaana]

esikoisen eskarissa / pk:ssa pyritään aika-ajoin tarkoituksella "sekoittamaan pakkaa", eli lapset saavat vetää kortilla leikkikaverin/t sekä välillä myös leikin . Näin tulee luotua uusia "suhteita" .

 

[äiti myöskin]

Syrjiminen ei ole normaalia. Suomessa jo laki kieltää sen. Suvaitsevaisuutta pitäisi alkaa opettaa lapsille jo hyvin pienestä pitäen ja aikuisten omalla käytöksellään näyttää esimerkkiä. Kanssaihmisten solvaaminen kovaan ääneen esim. nettikeskusteluissa ei ole järin osuva esimerkki suvaitsevaisuudesta... Kukapa ei olisi oman lapsensa hyvinvoinnista huolissaan ja nosta puheenaiheeksi kuvattuja tapahtumia? Mielestäni tämän ketjun aloitus osoittaa sen, että ap. äiti ainakin välittää ja kuuntelee lastaan. Hyvä!

Päiväkodissa henkilökunnan tehtävänä on estää kaikenlainen syrjiminen. Syitä syrjimiseen voi olla monia. Kiusaajat helposti syrjivät toisia, koska sitä on helpompi tehdä salaa kuin avoimesti haukkua tai töniä.

Syrjityksi voi joutua myös hankalan tai erityispiirteen omaava lapsi. Tällöin aikuisen on oltava lapsen rinnalla riittävästi ja ohjattava häntä vaikka kädestä pitäen leikeissä ja sosiaalisissa tilanteissa, jottei lapsi ala erityispiirteidensä vuoksi syrjäytyä.

Päiväkoti-ikäiset lapset tarvitsevat veilä ohjausta sosiaalisten taitojensa harjoittelussa. Pieniä lapsia ei voi jättää kokonaan yksin vastuuseen käytöksestään. Vastuu tästä on päiväkodissa henkilökunnalla.