?
??
Vieras
Tiedän, että mitään pahaa ei pitäisi perustella sillä, että on olemassa vieläkin pahempaa. Vaan en voi olla puuttumatta siihen, että täällä kerta toisensa jälkeen leimataan huonoksi vanhemmaksi, jos vanhempi vaikkapa pitää unikoulun, tupakoi, käy joskus juhlimassa tai antaa vain kaupan soseita. Yhdestäkin virheestä, valinnasta tms. leimataan.
Mun mielestä vanhemmuus on kokonaisuus ja "riittävän hyvä vanhemmuus" riittää. Jokaisella vanhemmalla on heikkoutensa. Mä olen tupakoivan äidin lapsi. En koskaan ajatellut äitini tupakoinnista että se on vaikuttanut hirveän negatiivisesti minuun. Sen sijaan meidän perhe oli aika vinksallaan: äitini pilasi itsetuntoni, käytti fyysistä väkivaltaa, isälläni oli mielenterveysongelmia jne.. Vanhempieni parisuhde oli todella huono ja surullinen, äitini löi isääni minun nähden, en nähnyt vanhempieni välillä muuta kuin vihaa. Ehkä kokemusteni takia mua suoraan sanottuna inhottaa, kun täällä paasataan YHDESTÄ asiasta ja leimataan sen perusteella huonoksi vanhemmaksi. Totta kai olisi parempi, jos esim. kumpikaan vanhemmista ei polttaisi tai kaikki ratkaisut tehtäisiin lapsen ehdoilla. Mutta että olisi vanhempana jotenkin epäonnistunut, jos yksi osa-alue "vuotaa"?
Täällä on niin fanaattisia ihmisiä, että puistattaa. Aina voi tehdä jotain paremmin. Olisi toki parempi, jos kukaan ei esim. polttaisi ja kaikilla lapsilla olisi savuttomat vanhemmat, sitä ei voi kukaan kieltää. Mutta kun niin moneen asiaan pitää suhtautua niin tuomitsevalla fanaattisuudella, niin kysyn, onko teillä käsitystä oikeista ongelmista? Jos on, niin miksi niin _voimakkaasti ja tuomitsevasti_ keskitytte yhteen loppujen lopuksi pieneen asiaan?
Mun mielestä vanhemmuus on kokonaisuus ja "riittävän hyvä vanhemmuus" riittää. Jokaisella vanhemmalla on heikkoutensa. Mä olen tupakoivan äidin lapsi. En koskaan ajatellut äitini tupakoinnista että se on vaikuttanut hirveän negatiivisesti minuun. Sen sijaan meidän perhe oli aika vinksallaan: äitini pilasi itsetuntoni, käytti fyysistä väkivaltaa, isälläni oli mielenterveysongelmia jne.. Vanhempieni parisuhde oli todella huono ja surullinen, äitini löi isääni minun nähden, en nähnyt vanhempieni välillä muuta kuin vihaa. Ehkä kokemusteni takia mua suoraan sanottuna inhottaa, kun täällä paasataan YHDESTÄ asiasta ja leimataan sen perusteella huonoksi vanhemmaksi. Totta kai olisi parempi, jos esim. kumpikaan vanhemmista ei polttaisi tai kaikki ratkaisut tehtäisiin lapsen ehdoilla. Mutta että olisi vanhempana jotenkin epäonnistunut, jos yksi osa-alue "vuotaa"?
Täällä on niin fanaattisia ihmisiä, että puistattaa. Aina voi tehdä jotain paremmin. Olisi toki parempi, jos kukaan ei esim. polttaisi ja kaikilla lapsilla olisi savuttomat vanhemmat, sitä ei voi kukaan kieltää. Mutta kun niin moneen asiaan pitää suhtautua niin tuomitsevalla fanaattisuudella, niin kysyn, onko teillä käsitystä oikeista ongelmista? Jos on, niin miksi niin _voimakkaasti ja tuomitsevasti_ keskitytte yhteen loppujen lopuksi pieneen asiaan?