Kiitos!
Täällä kiinassa ei oikein oteta tuota kaksosodotusta mun mielestä mitenkään ihmeellisenä, ainakaan tuossa sairaalassa jossa itse käyn. Testejä kyllä otettiin vinot pinot ihan mun sydänkäyrästä asti ja paljon paljon verta, mutta siinä se melkein onkin. Käyn ensi viikolla siinä down syndrooma hommassa ja seuraava käynti onkin sitten lokakuun lopussa, kun tekevät rakenneultran. Sitten käyn vielä marraskuun lopulla pari päivää ennen lentoa Suomeen vielä ultrassa. Eli yhteensä 4 käyntiä viikolle 27 asti. Ei mun mielstä mitenkään kovin usein. Kävin Suomessa lomalla ollesamme neuvolassa ja siellä painotettiin kovasti tätä kaksosraskauden tiivistettyä seurantaa. Lääkäri kehoitti tulemaan Suomeen viimeistään viikolla 25, mutta minä yritän sinnitellä sinne 27-28 viikolle. Vähän pelottaa, että mitä jos päättävätkin syntyä lentokoneeseen :/ , vielä kun mukana on 5 ja 2 vuotiaat sisarukset. Saa nähdä kuinka käy, mutta jos he ovat päättäneet silloin maailmaan tulla niin sitten he tulevat....Onko kellään muuten kokemusta lentää pitkää lentoa (noin 10 tuntia) noilla viikoilla? Ymmärsin kuitenkin, että Finski ottaa silloin vielä siiville ilman mitään todistusta.
Muuten täällä odotus sujuu rauhallisesti. Vähän on jo supistellut, mutta se varmaan kuuluu asiaankin.
Päivi sinulla on jo h-hetki lähellä. Vähän käy jo kateeksi. Tuntuu, ettei tahdo malttaa odottaa ja nauttia tästä odotuksesta vaan koko ajan ajatukset jo pyörivät siellä synnytyksessä ja sen jälkeisessä elämässä.
Oletteko muuten kaikki päätymässä alatiesynnytykseen, jos kohdallanne mahdollista. Itse sanoin heti kun kuulin odottavani kaksosia, että en kyllä sitten alakautta synnytä, vaikka minulla on jo kaksi lasta ennestään toinen syntyi sektiolla ja toinen alakautta. Jotenkin tuo kahden lapsen synnyttäminen alakautta kauhistuttaa.
Oikein hyvää odotusta kaikille ja hyvää viikonloppua!