Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja minä vain:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja äippä:
Mä olen hoitovapaalla ja mies joutui lomautetuksi. Mies hoitaa lasta yhtä paljon kuin minäkin. Olen itse aamu-uninen, niin mies hoitaa kaikki aamutoimet, ja saan nukkua. Ja siis tekee kaikkia mainitsemiasi asioita - ja kaikkia niitä joita teen itsekin. Lapsi on 1,5v. On osallistunut ihan oma-alotteisesti lapsen syntymästä asti kaikkiin hoitotoimenpiteisiin ja viihdytykseen tasavertaisesti.
Miettimään vain rupesin kun meillä molemmat ollaan kotona ja mies saa tehdä päivät mitä haluaa, minä herään JOKA aamu pojan kanssa vaikka miehellä ei ole menoa, minä oon vaihtanut jokaisen vaipan yli vuoden ja syötöt + nukuttamiset.
Monesti oon yrittänyt miehelle sanoa et voimat loppuu jos ei auta edes vähän enemmän pojan kanssa mut eipä justkaan noteeraa. Tänäänkin sanoin et jos vaikka kerran viikkoon nousis pojan kanssa aamulla ja antas miun nukkua hetken pidempään niin ei vaivautunut edes vastaamaan.
Poika nyt 1v 11kk, mikä siinä on ettei kiinnosta? Voiko olla etkun poika on vielä noin pieni niin sitä ei kiinnosta hoitaa sitä ja keksii tekosyitä ja kääntää miun viaks kaiken ja sit jos satun huutamaan pojalle niin kyllä sillon ottaa sen syliin ja mie oon se paha kun pinna palo ja erehdyin huutamaan
eipä voi muuta sanoa kun että itsepä suostut. seurustelun alussa sanoin miehelle (joka ei osallistunut mihinkään), ettei tämä ole mikään hotelli, jos ei kelpaa niin tiedät mistä ovi löytyy. sen jälkeen on osallistunut, välillä toki pitää muistuttaa

kenkää tommoselle joka ei auta. parempi ilman miestä kun huonon miehen kanssa, huonon esikuvan lapsikin siitä saa jos isä ei tee mitään!
Siis oma vikahan se on en minä sitä kielläkkään mut ei se ihan helppoa oo vaan ottaa ja lähteä vaikka pari kertaa jo ero lähellä ollut. Oon vaan alkanut miettiä et alkaako mies hoitaa enempi lasta kun se on vanhempi ja ns. helpompi. Onhan se niinkin et parempi lapsen kanssa kahestaan kun huonossa suhteessa mut jotenki sitä toivoo et tuo alkas tajuta ettei mulla riitä jaksaminen, mut ei tuon kanssa voi edes jutella!
No en kyllä jaksa uskoa että mieli muuttuu hänellä (anteeksi vain), jos lapsi on kumminkin jo kohta kaksi eli ei tosiaankaan mikään pieni! meillä 1,5 vuotias tyttö ja osaa itkeä ja haluta kummankin seuraa, isän ja äidin. Vilkuttaa minulle, äidille kun lähden jonnekin ja kyselee minun seurassa "ihistä" monta kertaa päivässä.

eri asia ihan pikkupikkuvauva joka voi olla täysin äidissä kiinni, meillä kyllä hoiti silloinkin paljon.. jos en nyt ihan kokonaan halua erota ja lähteä niin käytä "järeämpiä" aseita ja ilmoita jokin kaunis päivä vain lähteväsi. Älä kerro minne, kuinka pitkäksi aikaa ja milloin tulet takaisin, silloin miehesi on pakko lopettaa lapsellinen asenne ja hoitaa lasta, kyllähän hän silti varmasti pärjää kun on pakko?! eihän sun kauaa tarvi olla pois, pari tuntia että pääset hengähtämään ja mies tajuaa ettet sinäkään kauaa jaksa..