Onko muiden exä hullaantunut uudesta tyttöystävästä niin että...

[guug]

Olen samaa mieltä Lumi75:n kanssa. Kannattaa tosiaan puhua lapselle isästä pelkkää hyvää, jos uskot, että palaa vielä (mahd. eron) jälkeen lapsen elämään. Ymmärrän kyllä tonkin, että tekis mieli olla ilkeä ja estää jatkossa isän ja lapsen tapaamiset, "kun on nyt noin paska", mutta.. se on kuitenkin lapsen isä. Lapsellinen ja typerä selvästi, mut ei nyt sentään kai vaarallinen tai muutakaan sellaista. Ei kukaan lapsi halua kuulla, että isälle uus nainen on tärkeempi ku lapsi. Valehtelet nyt sit vaikka. Kyllä se lapsi sit isompana tajuaa...

 

[ihmettelen...]

[QUOTE="Lumi75";22369424 begin_of_the_skype_highlighting**************22369424******end_of_the_skype_highlighting]Joo, tutulta kuulostaa. Kun mun ex löysi naisen, joka ei tykännyt meidän lapsista, lakkasi isä tapaamasta lapsiaan, ei vastannut heille puhelimeen kuin aniharvoin, lupauksia lupausten perään. Lupasi hakea lapset, lapset odottivat laukun kanssa, isä ei tullutkaan. Olin aivan epätoivoinen, yritin hyvällä ja pahalla. Lopulta en voinut muutakuin itkeä yhdessä lasten kanssa, sydän särkyneenä lasten puolesta. Oli aivan kauheaa kun lapsi kysyi miksi isä ei halua tavata heitä, onko hän niin huono poika ettei kelpaa isälle.

Kun exällä ja tällä naisella tuli ero kolmen vuoden seurustelun jälkeen niin isä halusi heti alkaa tapaamaan lapsiaan. Pikkuhiljaa alkoi rakentamaan uudestaan suhdetta lapsiinsa. Mutta paljosta jäi paitsi, ei nähnyt poikiensa kasvavan ja varttuvan. Ja takuulla lapset muistavat aina tuon ajan kun isä ei halunnut tavata heitä, välillä sanoivat vihaavansa häntä.

Tämä exän nainen oli narsisti joka jotenkin sai kiedottua exän pikkusormen ympärille niin ettei tämä saa tavata lapsiaan. Ja mikä parasta, tällä naiselle on itselläkin kolme lasta, samanikäisiä kun minun ja exän lapset.

Sääliksi käy tätä miestä kenet hän iski seuraavaksi.

Ja kyseessä on ihan suomalainen mies!

Muuta neuvoa en osaa antaa kuin että älä mustamaalaa isää, sano lapselle että isän elämäntilanne on nyt sellainen ettei voi tavata lasta mutta takuulla silti rakastaa tätä. Tuon neuvon sain sosiaalityöntekijältä. Itse ajattelin mielessäni että edestänsä löytää, tulee päivä jolloin hän katuu sitä kun ei ole tavannut lapsiaan.

Sekavaa tämä mun kirjoitus kun kiireellä kirjoitan....[/QUOTE]

Tuon lupausten sepittelyn itseasiassa unohdinkin. En ole enää vähään aikaan edes uskaltanut etukäteen puhua lapsellemme mitään isänsä lupauksista koska saattaa mennä se luvattu päivä sillei ettei isä edes soita. Siinä sitten me kaikki odottelemme että mikä on homman nimi. Eli meidän elämä ja suunnitelmat pyörii isän tyhjien lupausten ympärillä.
Sitten kun olen lukenut yliopistossa erityispedagogiikkaa ja tiedän mitä puuttuva isä voi pahimmillaan lapselle tehdä. Onhan nykyinen mieheni läsnä mutta mua niin harmittaa kun vielä keväällä exän piti saarnata lapsellemme ettei uusi mieheni ole hänen isänsä vaan hän on. Piti iskostaa tuokin asia päähän ja sitten häipyä!
Mutta helpolla en miestä päästä jos hän meinaa luikerrella joskus takaisin. Eikä hän pääse takaisin ellei lapsemme itse halua, jos siis kuluu vuosia aikaa.
Saanko kysyä minkä ikäisiä teidän lapset olivat silloin kun isä katkaisi välit?

 

[ihmettelen...]

[QUOTE="Minä";22369490 begin_of_the_skype_highlighting**************22369490******end_of_the_skype_highlighting]Tuttu tarina. :/ Mutta me jaksetaan... ja onneksi saadaan lapsillemme hyvä elämä ominkin voimin, eikö niin. [/QUOTE]

Joskus äidillä vaan pitää olla enemmän munaa kuin näillä luuseri-isukeilla!!! Pitää vaan kasvattaa lapsesta suoraselkäinen ja vastuuntuntoinen, hyväsydäminen ihminen!!!

 

[ihmettelen...]

Olen samaa mieltä Lumi75:n kanssa. Kannattaa tosiaan puhua lapselle isästä pelkkää hyvää, jos uskot, että palaa vielä (mahd. eron) jälkeen lapsen elämään. Ymmärrän kyllä tonkin, että tekis mieli olla ilkeä ja estää jatkossa isän ja lapsen tapaamiset, "kun on nyt noin paska", mutta.. se on kuitenkin lapsen isä. Lapsellinen ja typerä selvästi, mut ei nyt sentään kai vaarallinen tai muutakaan sellaista. Ei kukaan lapsi halua kuulla, että isälle uus nainen on tärkeempi ku lapsi. Valehtelet nyt sit vaikka. Kyllä se lapsi sit isompana tajuaa...

En tietenkään missään nimessä puhu lapselle ikinä negatiivisesti isästään. Tai muistakaan aikuisista/lapsista. Sanoinkin nyt että isä on jonkin aikaa ulkomailla töissä (on ollut siellä ennenkin) kun en enää keksinyt miten reagoin lapsen kysymyksiin ja ihmetyksiin.
Lapsellamme oli kesällä synttärit ja silloinkin isä lupasi viikonloppuna piipahtaa ja tuoda lahjan, eipä ole vieläkään tuota piipahdusta tapahtunut. Silloinkin olin niin vihainen itselleni kun pitikin mennä sanomaan lapselle että isä on tulossa viikonloppuna tuomaan lahjan kun aattelin että ei se voi tuollaista luvata ja sit tehdä ohareita. Mut näin kuitenkin kävi, taas kerran.

 

[hm]

meillä on tuollaiset isovanhemmat, että ei voi luottaa sanaan. ei voi siis ilmeisesti etukäteen kertoa kosokaan etät ovat tulossa. koska voi hyvin ollaettä eivät tulekaan. ja sitä on niin vihainen aina itselle. kun meni möläyttämään. mutta kun on niin kiva tehdä lapsi iloiseksi, kun odottaminen on kivaa, jos asia on kiva.

 

[ihmettelen...]

nosto

 

[ihmettelen...]

nosto

 

[ihmettelen...]

meillä on tuollaiset isovanhemmat, että ei voi luottaa sanaan. ei voi siis ilmeisesti etukäteen kertoa kosokaan etät ovat tulossa. koska voi hyvin ollaettä eivät tulekaan. ja sitä on niin vihainen aina itselle. kun meni möläyttämään. mutta kun on niin kiva tehdä lapsi iloiseksi, kun odottaminen on kivaa, jos asia on kiva.

Ei kyllä ole yhtään reilua tuollainen lapselle. Oletko puhunut isovanhempien kanssa tästä ja mikä mahtaa olla noiden oharien syy?
On ihana nähdä mikä tuike lapsen silmiin tulee kun sanoo "Viikonloppuna teet iskän kans sitä ja sitä.." mut tosiaan enää en pitkiin aikoihin ole kertonut isän huimista puheista ja suunnitelmista mitään koska ne eivät toteudu 99,9% todennäköisyydellä.

 

[:/]

Tämän kun luin, niin olen tosi onnellinen että käskin lapseni isän suksia v*ttuun meidän elämästä ihan hyvissä ajoin! Erosin siis ukosta jo raskausaikana, kunnes pojan ollessa 8kk iskälle tuli mieleen että ai niin, onhan hänellä lapsikin, halusi sitten tavata lasta, mutta ei mitään mielenkiintoa tunnustaa isyyttään tai siis varsinkaan maksaa elatusmaksuja. Puolisen vuotta odottelin että tapahtuuko mitään muutosta vai ei, ja lopulta sanoin että joko tunnustat isyytesi ja maksat elarit tai sitten häivyt meidän elämästä kokonaan.
Siitä on nyt 3v aikaa, eikä ole miehestä kuulunut.

 

[ihmettelen...]

Tämän kun luin, niin olen tosi onnellinen että käskin lapseni isän suksia v*ttuun meidän elämästä ihan hyvissä ajoin! Erosin siis ukosta jo raskausaikana, kunnes pojan ollessa 8kk iskälle tuli mieleen että ai niin, onhan hänellä lapsikin, halusi sitten tavata lasta, mutta ei mitään mielenkiintoa tunnustaa isyyttään tai siis varsinkaan maksaa elatusmaksuja. Puolisen vuotta odottelin että tapahtuuko mitään muutosta vai ei, ja lopulta sanoin että joko tunnustat isyytesi ja maksat elarit tai sitten häivyt meidän elämästä kokonaan.
Siitä on nyt 3v aikaa, eikä ole miehestä kuulunut.

Tuntuu niin ihmeelliseltä että miten joku voi olla niin kylmä ettei tunnusta omaa lastaan tai halua olla oman lapsen elämässä mukana. Ei voi ikinä ymmärtää tuollaista!
Kyllä se lapsenteko onnistuu niin helkkarin hyvin mutta sitten vastuun kantaminen ei niinkään! Luin muuten tässä jokin aika sitten artikkelin jossa kerrottiin että päihde-,mielenterveys- tai jotkin muut ongelmaiset saavat kolme kertaa enemmän lapsia kuin ne jotka niitä oikeasti haluaisivat. Eli just ne keiden lähelle ei ees lasta voisi antaa. Ja sitten varmasti vielä enemmän on näitä isiä jotka eivät halua tai kykene huolehtimaan lapsistaan. Mutta kuka aikuisten leikkeihin ryhtyy, pitäisi tietää ja kantaa vastuunsa!!!

 

[ihmettelen...]

nosto

 

["harmaana"]

omalle ex:lle kävi juuri noin, alko seurustella ja uusi nainen ei pitänytkään lapsista. joten isä ei enää tavannut poikaansa. poika oli tuolloin vajaa 3v. alkuun kyseli isäänsä mutta aikaa myöten unohtanut.
poika nyt 7v, tavannut vasta viime talvena isäänsä muutaman kerran. poika ei välitä tavata isäänsä enkä ole pakottanut. eikä isällä näytä olevan hirveästi mielenkiintoa vieläkään vaikka jo eronnut tuosta naisesta.
isänpäivä kortin ja lahjan poika haluaa antaa nykyiselle miehelleni jonka kanssa ollaan oltu yhdessä 4v.

 

[ihan varmaan joo]

[QUOTE="pieras";22362995]kuulostaa ulkomaiselta mieheltä... elämä on valintoja...[/QUOTE]

mulla on ulkomaalainen mies. 13 vuotta yhteiseloa ja en voisi parempaa isää lapsilleni löytää.

 

[ihmettelen...]

mulla on ulkomaalainen mies. 13 vuotta yhteiseloa ja en voisi parempaa isää lapsilleni löytää.

Joo kannattaa jättää tuollaiset kommentit omaan arvoonsa. Kommentoija on selvästi sellainen ihminen jolla on vaan niin paha olla oman kuorensa sisällä että pakko piikitellä ja kommentoida muita, mutta ei paljoa kiinnosta tuollaisten luuserien kommentit.
Joka maassa asustaa hyviä miehiä ja sitten niitä uunoja joilla ei ole selkärankaa saati sitä henkistä munaa! Mun nykyinen mies on helmi suomalainen ja sulla on helmi ulkomaalainen mies. Olemme onnekkaita että kummallakin nyt hyvä mies mutta harmittaa lapseni puolesta että hänen isänsä on noin tuuliviiri ja vietävissä ettei tajua mitä tekee omalle lapselleen!!!

 

[pöhmikäukko]

mä en oikeaati voi käsittää miten tuollaisia ihmisiä on edes olemassa, ettei omaa lastaan tahdo tavata ja joku seurustelukumppani menee oman lapsen edelle..
aapeelle kehoitan, että jätät koko ihmisen pois elämästänne

 

[ihmettelen...]

mä en oikeaati voi käsittää miten tuollaisia ihmisiä on edes olemassa, ettei omaa lastaan tahdo tavata ja joku seurustelukumppani menee oman lapsen edelle..
aapeelle kehoitan, että jätät koko ihmisen pois elämästänne

Lähinnä huolissani siitä tuleeko tästä lapselle jotain traumoja jos isä häipyy kuvioista tässä vaiheessa. Muistikuvia kuitenkin jää... Mutta onneksi nykyinen mieheni on isähahmona lapselleni mutta varmasti lapsellani suuri epätietoisuus kun isä ei yhtäkkiä olekaan kuvioissa... Lapsi on ihana ja aidosti ihmeissään miksi isä ei ole tavannut häntä pitkään aikaan!!!

 

[ihmettelen...]

nosto

 

[....]

Jäi kirjoittamatta:

Ota yhteys niihin lapsen sukulaisiin ja ehdota! Omani tapaa silloin tällöin sisaruspuoliaan ja me äidit huolehdimme näiden lasten yhteyden pidosta.

Mä kanssa yrittäisin omatoimisesti varmistaa, että lapsi ainakin pystyy luomaan suhteet serkkuihin ja esim. isovanhempiin. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sen merkittävämmäksi muuttuu myös sukulaisten olemassaolo.