Onko liian usein jos kotiäiti käy joka kolmas viikko baarissa?

[QUOTE="vieras";26443654]No minä tein esikoisen 33-vuotiaana, eli rillutteluelämää oli takana melkein 20 vuotta. Ja nyt lapsi 2-vuotias ja minä (tosin työssäkäyvä) käyn viihteellä noin kolmen viikon välein, joskus yhdessä mieheni kanssa, joskus ystävien. Enkä kyllä ymmärrä, miksi ihmeessä se olisi väärin?? Enkä kyllä niinä krapula-aamuina nouse hoitamaan lastani, vaan mies/hoitaja hoitaa sen aamunkin sitten ja minä saan nukkua. Hauskat nuo kommentit, että olis jotenkin väärin käydä rentoutumassa [/QUOTE]

Tämä - anteeki vaan - on minusta äärimmäisen surullista. Jos on pakko jumahtaa johonkin "aikakauteen" noin tiukasti ettei siitä vo edes perheen perustamisen jälkeen luopua. Jäännyt joku vaihe pahasti päälle. Itsekin paaaaaljon ravasin baareissa ennen lapsia, mutta ei todelle enää voisi vähempää kiinnostaa. Se aika on eletty, nyt on seuraavan vaiheen vuoro. Pahana ihmisenä mietin myös että mitä sieltä baarista oikeasti haetaan? Viedään lihaa kenties vähän näytille jotta saa jonkinlaista huomiota osaksi? Ihailuja? Vonkausta? Itsetunnon pönkitystä?

 

[QUOTE="äiti";26444545]Minusta on ehdottomasti liikaa, kenelle tahansa. Varsinkin, jos rentoutuminen sisältää alkoa.[/QUOTE]

Ai miksi? Minua ainakin viihteellä käyminen ystävien/miehen kera rentouttaaa kummasti ja yleensä silloin otetaan myös alkoa. En koskaan silti nuku koko seuraavaa päivää vaan yleensä ysin pintaan herään, otan vaan päikkärit sitten lapsen kanssa yhdessä Kerro ihmeessä, miksi se on liikaa kenelle tahansa?

 

ei ole liikaa, jos osaa ottaa oikein. joka viikonloppu on mun mielestä jo liikaa.. ja joissain tapauksissa sekin, jos on jokatoinen viikonloppu. lapsista se ei tietenkään oo kivaa eikä mukavaa, jos äiti makaa krapulassa koko päivän, mutta jos tosiaan osaa ottaa niin, ettei siellä sängyssä/sohvalla maata sitä koko päivää valittaen huonoa oloaan, niiin ei siinä sitte mitään jokainen rentoutuu miten parhaiten asian näkee mäkin voisin ihan hyvin käydä joka kolmas viikko yhdellä tai kahdella ja joskus vaikka useammallakin

 

Ei. Mutta miten ihmeessä sä jaksat herää si jo 8 jos 4oot baaris???

mekin oltiin ukon kanssa kahtena päivänä tänä viikonloppuna kapakassa ja mentiin nukkumaan joskus 4 maissa. ja puol kahdeksalta herättiin jo molempina aamuina

 

[QUOTE="tiiu";26444679]Tämä - anteeki vaan - on minusta äärimmäisen surullista. Jos on pakko jumahtaa johonkin "aikakauteen" noin tiukasti ettei siitä vo edes perheen perustamisen jälkeen luopua. Jäännyt joku vaihe pahasti päälle. Itsekin paaaaaljon ravasin baareissa ennen lapsia, mutta ei todelle enää voisi vähempää kiinnostaa. Se aika on eletty, nyt on seuraavan vaiheen vuoro. Pahana ihmisenä mietin myös että mitä sieltä baarista oikeasti haetaan? Viedään lihaa kenties vähän näytille jotta saa jonkinlaista huomiota osaksi? Ihailuja? Vonkausta? Itsetunnon pönkitystä?[/QUOTE]

Peesi.

 

[QUOTE="tiiu";26444679]Tämä - anteeki vaan - on minusta äärimmäisen surullista. Jos on pakko jumahtaa johonkin "aikakauteen" noin tiukasti ettei siitä vo edes perheen perustamisen jälkeen luopua. Jäännyt joku vaihe pahasti päälle. Itsekin paaaaaljon ravasin baareissa ennen lapsia, mutta ei todelle enää voisi vähempää kiinnostaa. Se aika on eletty, nyt on seuraavan vaiheen vuoro. Pahana ihmisenä mietin myös että mitä sieltä baarista oikeasti haetaan? Viedään lihaa kenties vähän näytille jotta saa jonkinlaista huomiota osaksi? Ihailuja? Vonkausta? Itsetunnon pönkitystä?[/QUOTE]

Kuulostat, sori vain, nyt siltä että miehesi on pettänyt sinua baareiluissa useamman kerran. Mikään muu ei selitä noin outoa kommentointia. Olen ihan onnellisessa suhteessa, rakastan miestäni yli kaiken ja hän minua. Baariin mennään ystävien kanssa siksi, että jokaisella meistä on lapsia, eli toisten tykönä ei voida kyläillä. Pitäiskö jättää sitten ystävät näkemättä kokonaan? Joskus myös ihana mennä vaan tanssimaan, kunto kohenee ja mieli virkistyy. Ikinä en ole miestäni pettänyt eikä hän minua, ei tulis mieleenkään. Onko teillä oikeasti niin huono parisuhde ja/tai itsetuntemus, että ette voi käydä baarissa ilman miettimistä, että nyt joku pettää/jotain petetään/joku vonkaa miestäni/jnejnejne? Ja mitä tuohon itsetuntoon tulee, niin se ei ole mulla koskaan rakentunut miesten kehuista, vaan ihan omista tekemisistä Toivottavasti sinäkin löydät keinon kohentaa itsetuntoa ilman miesten kehuja.

 

a)millä rahalla b) alle 4h unta??

 

a)millä rahalla b) alle 4h unta??

no eihän siihen välttämättä rahaa kulu oikeestaan mitään.. sisäänpääsymaksu (jos semmosta on) ja siä baarissa voi juoda sen yhden oluen, joka ei oo ku joku parisen euroo (?) tai jäävettä.. ja kaikki ei untakaan pahemmin tartte.. varsinkaan jos ei tosiaan oo siellä baarissa edes juonut yhtään tai sen yhden..

 

a)millä rahalla b) alle 4h unta??

Ottaa pari olutta lähteissä, niin ei tarvitse baarissa välttämättä kuin yhden. Yökerhoja en harrasta, joten ei sisäänpääsymaksuja tms. Ja jos aikuista ihmistä ravisuttaa yksi huonommin nukuttu yö kerran kuukaudessa, niin kannattais varmaan alkaa etsiä vikaa jostain muualta

 

Ite oon käyny ulkona tässä välillä jopa parin viikon välein, ei siinä minusta mitää pahaa ole enkä minä tai lapset mitää menetä jos lähtee kun muksut on nukkumassa ja aamulla herää ilman krapulaa, väsyä nyt voi muutenkin huonosta yöstä lasten kanssa joten mitä sitten..

 

On.

 

[QUOTE="vieras";26444855]Kuulostat, sori vain, nyt siltä että miehesi on pettänyt sinua baareiluissa useamman kerran. Mikään muu ei selitä noin outoa kommentointia. Olen ihan onnellisessa suhteessa, rakastan miestäni yli kaiken ja hän minua. Baariin mennään ystävien kanssa siksi, että jokaisella meistä on lapsia, eli toisten tykönä ei voida kyläillä. Pitäiskö jättää sitten ystävät näkemättä kokonaan? Joskus myös ihana mennä vaan tanssimaan, kunto kohenee ja mieli virkistyy. Ikinä en ole miestäni pettänyt eikä hän minua, ei tulis mieleenkään. Onko teillä oikeasti niin huono parisuhde ja/tai itsetuntemus, että ette voi käydä baarissa ilman miettimistä, että nyt joku pettää/jotain petetään/joku vonkaa miestäni/jnejnejne? Ja mitä tuohon itsetuntoon tulee, niin se ei ole mulla koskaan rakentunut miesten kehuista, vaan ihan omista tekemisistä Toivottavasti sinäkin löydät keinon kohentaa itsetuntoa ilman miesten kehuja.[/QUOTE]

Ei ole oma mies pettänyt minua - mutta minä aikani olen monen miehen kanssa kyllä valitettavasti pettänyt, kun olin sinkku. Tai siis ne miehet pettivät puolisoitaan, ja minä olivaan typerä kakara silloin. Kun aikanani aikuistuin - ei se meno kuitenkaan sen kummepaa ollut, varatuilla ystävillänikään. Jos siellä baarissa tarvitseen monta kertaa kuukaudessa rampata perheellisenäkin... niin no se on vaan aika surullista.

Tämä ystävien näkemis perustelu on niin kuultu. Samoin "on niin kivaa vaan tanssia" ja "kunto kohenee". Voit itsellesi todistella ihan mitä vaan, nämä tarinat on kuultu.

Älä sinä huoli minun itsetunnosta. Se on ihan kohdillaa - kun olen osannut jättää yhden elämän vaiheen taakse ja lähteä uuteen vaiheeseen. Jossa voi kavereita tavata muuallakin kuin baarissa HE kun ovat ihan saman tilanteen huomanneet elämässä, oli aika biletyksen. Nyt ei enää ole mitään tarvetta. Sama pätee meidän puolisoihin.

 

Minä voin käydä vaikka joka viikonloppu eikä se ole lapselta pois. Tosin en käy, yleensä se jää siihen kerta kuukauteen/puoleentoista. En ole jämähtänyt mihinkään aikakauteen, en käynyt baareissa juurikaan ennen lasta koska mies oli käynyt kuulemma ihan tarpeeksi jo eikä sitä sitten paljon kavereitakaan lähtemään ollut. Eron jälkeen tuli sitten otettua takaisin päin, mutta nyt on jo tahti rauhoittunut kauan sitten.

 

Ei ole.

 

[QUOTE="tiiu";26444961]Ei ole oma mies pettänyt minua - mutta minä aikani olen monen miehen kanssa kyllä valitettavasti pettänyt, kun olin sinkku. Tai siis ne miehet pettivät puolisoitaan, ja minä olivaan typerä kakara silloin. Kun aikanani aikuistuin - ei se meno kuitenkaan sen kummepaa ollut, varatuilla ystävillänikään. Jos siellä baarissa tarvitseen monta kertaa kuukaudessa rampata perheellisenäkin... niin no se on vaan aika surullista.

Tämä ystävien näkemis perustelu on niin kuultu. Samoin "on niin kivaa vaan tanssia" ja "kunto kohenee". Voit itsellesi todistella ihan mitä vaan, nämä tarinat on kuultu.

Älä sinä huoli minun itsetunnosta. Se on ihan kohdillaa - kun olen osannut jättää yhden elämän vaiheen taakse ja lähteä uuteen vaiheeseen. Jossa voi kavereita tavata muuallakin kuin baarissa HE kun ovat ihan saman tilanteen huomanneet elämässä, oli aika biletyksen. Nyt ei enää ole mitään tarvetta. Sama pätee meidän puolisoihin.[/QUOTE]

Voi kamala, kun teidän elämä kuulostaa ankealta Ja ymmärrän kyllä nyt sun pointin, jos et ole osannut pitää jalkoja yhdessä, mutta mulla taas ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa Ei edes nuorempana, meitä kun on niin moneen junaan.

 

[QUOTE="vieras";26446223]Voi kamala, kun teidän elämä kuulostaa ankealta Ja ymmärrän kyllä nyt sun pointin, jos et ole osannut pitää jalkoja yhdessä, mutta mulla taas ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa Ei edes nuorempana, meitä kun on niin moneen junaan. [/QUOTE]

Ankealta kaavoihin kangistuneesta bilehileestä varmaan siltä tuntuukin.

sekö tekee elämästä loistokaan kun käy diskossa vähän ketkuttamassa takamustaan ja huutaa kilpaa musiikin kanssa "kavereille"? Valitan vahvistat edeleen vaan käsitystäni että toiset ei vaan osaa irroittaa yhdestä vaiheesta ja keksiä elämään muuta tapaa iloita/vapautua/ rentoutua/tavata kavereita jne kuin baarielämä.

En osannut en pitää jalkojani ristissä. Miksi olisin, sinkkuna? Sen myönnän, uskoin ukkomiesten juttuja liian helposti siitä kuinka ovat "juuri eronneet"... Ja valitan jos sinulle tulee uutisena, ei osaa moni muukaan. Ei naisista eikä miehistä. Silmiä toki voi pitää kiinni ja luulla yhtä.

Aika aikaansa kutakin.

 

[QUOTE="vieras";26446223]Voi kamala, kun teidän elämä kuulostaa ankealta Ja ymmärrän kyllä nyt sun pointin, jos et ole osannut pitää jalkoja yhdessä, mutta mulla taas ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa Ei edes nuorempana, meitä kun on niin moneen junaan. [/QUOTE]

No mitä niin loistokasta se biletys baarissa sinulle antaa?

Että jonkun toisen arki kotona ja aika ystävien kanssa muissa puitteissa tuntuu sinusta ankealta? Aika johon lapsetkin mahtuu mukaan. Saat asian kuulostamaan siltä että jos sinulta vietäisiin oikeus bilettää ystävien kanssa, elämältäsi tippuisi pohja. Kuulostaa - no mielenkiintoiselta.

Itse olen ollut erinäisissä baareissa ja yökerhoissa töissä ja todellisuus valitettavasti on sitä että sinne tullaan juurikin tyrkylle. Osa enemmän ja osa vähän vähemmän. Ehkä ne perheelliset rouvat, osa heistä, hakee vaan sitä huomiota ja sitten "kummastellaan kun joku on aina vonkaamassa"... Niin, no sitähän haetaan. En henkilökohtaisesti ymmärrä perheellisiä, vakaassa parisuhteessa olevia, joilla on pakko liki viikottain näihin juottoloihin tulla. Eriasia jos silloin ja tällöin, harvoin, mennään tyttöporukalla tai työporukassa. Mutta jos tuo on tapa jota ilman arki muuttuu ankeaksi...Jokainen miettiköön itse.

 

[QUOTE="tiiu";26446328]Ankealta kaavoihin kangistuneesta bilehileestä varmaan siltä tuntuukin.

sekö tekee elämästä loistokaan kun käy diskossa vähän ketkuttamassa takamustaan ja huutaa kilpaa musiikin kanssa "kavereille"? Valitan vahvistat edeleen vaan käsitystäni että toiset ei vaan osaa irroittaa yhdestä vaiheesta ja keksiä elämään muuta tapaa iloita/vapautua/ rentoutua/tavata kavereita jne kuin baarielämä.

En osannut en pitää jalkojani ristissä. Miksi olisin, sinkkuna? Sen myönnän, uskoin ukkomiesten juttuja liian helposti siitä kuinka ovat "juuri eronneet"... Ja valitan jos sinulle tulee uutisena, ei osaa moni muukaan. Ei naisista eikä miehistä. Silmiä toki voi pitää kiinni ja luulla yhtä.

Aika aikaansa kutakin.[/QUOTE]

En käy diskoissa, käyn ihan vaan pubeissa, yleensä irkku-sellaisissa. Muttei mulla ole kyllä mitään vastaan niitäkään, jotka tykkää käydä diskoissa. Ja kuka on sanonut, etten näe ystäviäni muulloin kuin baarissa? Tai etten harrastaisi muuta kuin baareilua? Joskus vaan on mukava jättää lapset hoitoon ja lähteä aikuisporukalla jonnekkin pitämään hauskaa. Jos ei baariin, niin esim. mökkiviikonloppua viettämään. Ja koska meillä on niin ihanat vanhemmat molemmilla, niin hoitokin järjestyy, eli kuka tästä meidän elämästä nyt oikeasti kärsii? Siis muut, kuin sinä?

Olis ihan kauhea elää sellaista elämää, ettei voisi luottaa itseensä tai puolisoon. Ja sen takia pitäis pidättäytyä kuppiloista, ei kuulosta kyllä kovin aikuismaiselta touhulta. Kiellätte sitten varmaan toisiltanne myös kaikki työporukoiden reissut tms.?

 

Ei oo liian usein mutta oikeastaan jos noiden reissujen pääsyy on ryyppääminen niin ihmettelen sitä kenellä tahansa. Viihtellä voi mun mielestä käydä myös ryyppäämättä, esim. keikoilla tai muuten vaan kavereiden kanssa baarissa.

 

[QUOTE="tyttö";26446468]No mitä niin loistokasta se biletys baarissa sinulle antaa?

Että jonkun toisen arki kotona ja aika ystävien kanssa muissa puitteissa tuntuu sinusta ankealta? Aika johon lapsetkin mahtuu mukaan. Saat asian kuulostamaan siltä että jos sinulta vietäisiin oikeus bilettää ystävien kanssa, elämältäsi tippuisi pohja. Kuulostaa - no mielenkiintoiselta.

Itse olen ollut erinäisissä baareissa ja yökerhoissa töissä ja todellisuus valitettavasti on sitä että sinne tullaan juurikin tyrkylle. Osa enemmän ja osa vähän vähemmän. Ehkä ne perheelliset rouvat, osa heistä, hakee vaan sitä huomiota ja sitten "kummastellaan kun joku on aina vonkaamassa"... Niin, no sitähän haetaan. En henkilökohtaisesti ymmärrä perheellisiä, vakaassa parisuhteessa olevia, joilla on pakko liki viikottain näihin juottoloihin tulla. Eriasia jos silloin ja tällöin, harvoin, mennään tyttöporukalla tai työporukassa. Mutta jos tuo on tapa jota ilman arki muuttuu ankeaksi...Jokainen miettiköön itse.[/QUOTE]

Kommentoin tuolle yhdelle kirjoittajalle, jonka mielestä naiset ja miehet käy baareissa vain etsimässä panoa, capish? Kertaakaan en ole sanonut, että arki lasten kanssa on ankeaa, enkä todellakaan pakene mitään omaa elämääni baareihin, vaan nimenomaan elän ihanaa elämääni, johon kuuluu silloin tällöin baareilu.

Ja tuo tyrkkyjuttu on edelleenkin ihan ihmisestä kiinni. Ihan varmasti suurin osa osaa pitää jalkansa ristissä eikä ole niin sinisilmäinen, että lähtis varattujen kanssa vehtaamaan. Hauskaa muuten, että niistä sitten löytyy suurimmat moralisoijat, jotka on itse kumppaneitaan pettäneet

Enkä minäkään ymmärrä, että viikoittain pitää mennä kuppiloihin, mutta kerran kuukaudessa kuppiloissa käynti ei ole mielestäni liikaa. Mikäs sen ihanampaa, kuin nähdä ystäviä parin olutlasin äärellä kuunnellen samalla hyvää musiikkia ja nauttien keskustelusta.

 

Eipä toi nyt ihan hirveen hurjalta kuulosta. Jos perhe on tyytyväinen tilanteeseen niin eipä siihen kellään ulkopuolisella pitäis ainakaan olla mitään sanomista.

 

Mä olen aina palstalla ihmetellyt niitä jotka sanoo et toi aikakausi pitäs olla elettynä kun lapset tulee ja sit ei sais enää ryypätä tai käydä muuten vaan ulkona, mun päähäni ei vaan mitenkään uppoa et miks kaikki tuollainen pitäisi loppua siihen kun saa lapsia?

Sehän on ihan päivänselvä asia ettei siellä baarissa voi koko ajan juosta jne. mut miksei siellä sais sillöntällön käydä?Jos lapset on hoidossa miksei sai vetää kamalia koomia?

Mulla on itelläni se pääsääntö et jos lapset on kotona, niinkuin ne yleensä on, sillon ei vedetä sellasia kännejä etteikö pysty aamulla herää ja hoitaa muksujaan.

Sit kun ne ei oo kotona niin se on ihan sama vaikka yrjöisin koko jumalan päivän ja valittaisin krapulaani.

Minkätakia alkoholista tulee naiselle paha asia sitten kun syntyy lapsia?

Kuka moralisoi miehiä, niitä isejä?

Ja mikä ihme analyysi se on et baariin mennään vaan tyrkylle? :O

 

[QUOTE="vieras";26446492]En käy diskoissa, käyn ihan vaan pubeissa, yleensä irkku-sellaisissa. Muttei mulla ole kyllä mitään vastaan niitäkään, jotka tykkää käydä diskoissa. Ja kuka on sanonut, etten näe ystäviäni muulloin kuin baarissa? Tai etten harrastaisi muuta kuin baareilua? Joskus vaan on mukava jättää lapset hoitoon ja lähteä aikuisporukalla jonnekkin pitämään hauskaa. Jos ei baariin, niin esim. mökkiviikonloppua viettämään. Ja koska meillä on niin ihanat vanhemmat molemmilla, niin hoitokin järjestyy, eli kuka tästä meidän elämästä nyt oikeasti kärsii? Siis muut, kuin sinä?

Olis ihan kauhea elää sellaista elämää, ettei voisi luottaa itseensä tai puolisoon. Ja sen takia pitäis pidättäytyä kuppiloista, ei kuulosta kyllä kovin aikuismaiselta touhulta. Kiellätte sitten varmaan toisiltanne myös kaikki työporukoiden reissut tms.?[/QUOTE]

Ja missähän näin olen sanonut? Et taida uskoa, mutta saan lähteä baariin, pubiin, diskoon ihan kun haluan. Samoin mieheni. Eikä pelkoa pettämisestä ole. Vaan minkä sille voi jos nuo ajat on jo eletty, ja kiinnostus tuollaiseen on muutaman kerran vuoteen, jos sitäkään? Kun sitä hauskaa nyt voi pitää kotioloissa, tuttavilla, erilaisissa harrastuksissa jne. Ystäviä tavata muuallakin.

Ja kyllä meillä lapset menee tasaisin väliajoin mummolaan ja missään nimessä niitä viikonloppuja ei tuhlata baarin nurkaan. Vaan kaksin oloon! ja sen parempaa aikaa ei ole olemassa. Niin uskomatonta kuin se voi ollakin, vielä 7 vuoden yhdessä olon jälkeen nautimme miehen kanssa toistemme seurasta niin että kahden keskisiä hetkiä ei hevillä muuhun haluta vaihtaa.

Te teette elämässänne kuten haluatte. Eikä minun toki tarvitse ymmärtää että "baareilu" on noinkin tärkeässä osassa vielä tuossa kohtaa elämää. Oli se minullekin joskus nuorena vahvasti sitä. Oli ja meni. Nyt laitan rahanikin mieluummin johonkin muuhun.

 

Mä olen aina palstalla ihmetellyt niitä jotka sanoo et toi aikakausi pitäs olla elettynä kun lapset tulee ja sit ei sais enää ryypätä tai käydä muuten vaan ulkona, mun päähäni ei vaan mitenkään uppoa et miks kaikki tuollainen pitäisi loppua siihen kun saa lapsia?

Sehän on ihan päivänselvä asia ettei siellä baarissa voi koko ajan juosta jne. mut miksei siellä sais sillöntällön käydä?Jos lapset on hoidossa miksei sai vetää kamalia koomia?

Mulla on itelläni se pääsääntö et jos lapset on kotona, niinkuin ne yleensä on, sillon ei vedetä sellasia kännejä etteikö pysty aamulla herää ja hoitaa muksujaan.

Sit kun ne ei oo kotona niin se on ihan sama vaikka yrjöisin koko jumalan päivän ja valittaisin krapulaani.

Minkätakia alkoholista tulee naiselle paha asia sitten kun syntyy lapsia?

Kuka moralisoi miehiä, niitä isejä?

Ja mikä ihme analyysi se on et baariin mennään vaan tyrkylle? :O

no henkkoht en käsitä kummallakaan yhtään sen enempää tuota touhua. Ja aika lapsellista on sulkea silmät siltä etteikö baariravaaminen olisi kaatanut liittoja. Saahan sitä uskotella ihan mitä vaan.

Sitä vaan miettii että onko tosiaan niin että ainoa tapa rentoutua on olla siellä baarissa. Sattunnaiset käynnit ymmärrän. Mutta se kun asiasta tulee säännöllinen, liki pakollinen tapa. Että pitää päästä baariin kerran kuussa nollaamaan... No ei mun tartte toki ymmärtää. Enkä missään nimessä tarkoita että lapset jäisi heitteille. Ehkä mulla henkoht mielipide kumpuaa siitä että todellakin on niin paljon baaari historiaa takana että nyt kun on perheellinen en vaan voi keksiä mitä baarissa käyminen voisi minulle enää antaa?

 

[QUOTE="tiiu";26446562]Ja missähän näin olen sanonut? Et taida uskoa, mutta saan lähteä baariin, pubiin, diskoon ihan kun haluan. Samoin mieheni. Eikä pelkoa pettämisestä ole. Vaan minkä sille voi jos nuo ajat on jo eletty, ja kiinnostus tuollaiseen on muutaman kerran vuoteen, jos sitäkään? Kun sitä hauskaa nyt voi pitää kotioloissa, tuttavilla, erilaisissa harrastuksissa jne. Ystäviä tavata muuallakin.

Ja kyllä meillä lapset menee tasaisin väliajoin mummolaan ja missään nimessä niitä viikonloppuja ei tuhlata baarin nurkaan. Vaan kaksin oloon! ja sen parempaa aikaa ei ole olemassa. Niin uskomatonta kuin se voi ollakin, vielä 7 vuoden yhdessä olon jälkeen nautimme miehen kanssa toistemme seurasta niin että kahden keskisiä hetkiä ei hevillä muuhun haluta vaihtaa.

Te teette elämässänne kuten haluatte. Eikä minun toki tarvitse ymmärtää että "baareilu" on noinkin tärkeässä osassa vielä tuossa kohtaa elämää. Oli se minullekin joskus nuorena vahvasti sitä. Oli ja meni. Nyt laitan rahanikin mieluummin johonkin muuhun.[/QUOTE]

Jos olisin elänyt samanlaista baarielämää kuin sinä enkä luottaisi itseeni edelleenkään, niin rajoittaisin itsekin, mutta kun en ole. Siksi en näe mitään syytä rajoittaa omaa about kerran kuussa (joskus jopa kaksi! ) tapahtuvaa baareilua.

Ja samaa mieltä Mairan kanssa: miksi sen elämän pitää loppua, kun saa lapsia? Mitä ihme neitsyt-Marioita joistain naisista tulee, kun kokevat äitiyden? Itse en ole muuttunut ihmisenä kyllä mitenkään lasten myötä, päinvastoin olen osannut (onneksi!) säilyttää oman naiseuteni, elämäni ja itseni lasten saannin jälkeenkin.