Onko liian julmaa pitää 2.5-vuotiasta väkisin jäähyllä? Vai miten olisitte asian ratkaisseet.

[Lääkäri]

Hmm...Itse aloitin selittämään lapselleni tekojansa ja seurauksia lapsen ollessa noin8kk,jatkoin sitä käytäntöä vuosia,ei oikein noin pienet jaksa keskittyä ja kuunnella!Ja Tohtori Phil...feikkiä!!!!!KATAlet niin täydellinen...miksi sinun neuvosi ja vinkkisi on niitä oikeita?!?

 

[M Y R K K Y]

Mitenkäs jos lasta yrittää rauhoittaa sylissä ja lapsi vetää tästä vaan hirveempiä pultteja ja rimpuaa pois vielä kauheamman itkun kanssa?

Kaikille lapsilla ei auta syli.
Eri lapset tarvitsee eri rauhoituskeinot.
Joku rauhoittuu yksin paremmin,toinen tietyssä paikassa.Jokainen parhaiten lapsensa tuntee.

Tärkeitä että lapsella tunne että tämä on ok,saa purkaa kiukkunsa ja turvallisesti.
Kiukku on ihan yhtä normi tunne kuin ilokin.
Mua harmittaa kun tuntuu monasti että kiukkukin pitää pienen lapsen vaan ohittaa ja lopettaa kun äiti käskee.

Kuka aikuinen tähän pystyy??
Joku sanoo että rauhoitu niin joo...olen rauhallinen.

Eihän me vaan vaadita lapsilta liikoja??

 

[umbrella-]

Mitenkäs jos lasta yrittää rauhoittaa sylissä ja lapsi vetää tästä vaan hirveempiä pultteja ja rimpuaa pois vielä kauheamman itkun kanssa?

Tapauskohtaista, ei kai tässä kukaan sanonutkaan, että vain sylissä on pakko pitää. Mutta se ettei jätä lasta yksin niiden tunteiden kanssa.

 

[mietteliäs]

Olisiko sitten ehdotusta, mitä alkuperäisen kirjoittajan tilanteessa pitäisi tehdä? 2.5-vuotias on kuitenkin eri asia kuin 1-vuotias, jota vastaavassa tilanteessa vietäisiin vaan tilanteesta pois eli tässä tapauksessa ei anneta mennä ruokapöytään takaisin vaikka yrittäisi tehdä sitä 25 kertaa. Alkuperäisen kirjoittajan lapsi ei "muuten vaan kiukkuillut" jolloin kiukku onkin parhainta kohdata yhdessä eikä siitä saa missään tapauksessa rankaista, vaan tämä lapsi ei totellut äitiä ja äiti antoi siitä rangaistuksen.

Kamalaa miten aikasin jäähyjä annatte lapselle.Ei tuon ikäinen pysty käsittämään tarkoitusta.
Ja syy seuraussuhdetta saati oppimaan siitä.
Oppiihan lapsi mutta ymmärtääkö???

Ihan pieni vauvakin oppiiolemaan hiljaa jos itkuun ei vastata,mutta ymmärtääkö?

Mä en ole käyttänyt jäähyjä lapsilla kuin vasta kouluikäisenä.
Mutta jos olisi tarve niin ehkä 4-5 vuotiaan kanssa voisin tuota käyttää.
Meillä puhutaan ja keskustellaan,jos raivostuttaa niin puretaan se kiukku yhessä.

Pieni lapsi tarvii ohjausta vielä kiukuttelun purkuun,lasta voi opettaa sanomalla,että äiti on tässä lähellä ja voit huutaa taikka ravistaa käsiäsi jotta saat pahan olon pois.
Lyödä ketään ei saa,tällöin laitetaan lapsi muualle.

Ja monasti ihan huomion suuntaamisella toisaalle saadaan todella hyviä tuloksia.


Musta 2,5 vee on pieni vielä...
ymmärrystä..

 

[vieras]

Mä kyllä olen ton jäähyn kannalla ja hienoa, kun oot jaksanut viedä aina takasin, etkä ole jättänyt hommaa puolitiehen. Jäähypenkille joutuessa myöskin keskustellaan! Eikä vaan nakata lasta sihen... Tai siis sen jälkeen jutellaan kun on lapsi rauhoittunut. Ja jäähypenkin paikkahan on niin että siinä pystyy vanhempi pitämään silmällä eikä ihan erihuoneessa.

 

[M Y R K K Y]

Hmm...Itse aloitin selittämään lapselleni tekojansa ja seurauksia lapsen ollessa noin8kk,jatkoin sitä käytäntöä vuosia,ei oikein noin pienet jaksa keskittyä ja kuunnella!Ja Tohtori Phil...feikkiä!!!!!KATAlet niin täydellinen...miksi sinun neuvosi ja vinkkisi on niitä oikeita?!?

En ole väittänytkään.
Mutta miksi jäähyt on muotia??
Telkusta nähtyä.....

Kun jokainen lapsi on erilainen,ja paras asiantuntija on -äiti itse!!
Ei auta jos täällä kyselee kun kukaan,KUKAAN meistä ei tunne toisen lasta.

 

[kertokaas]

Mitenkäs jos lasta yrittää rauhoittaa sylissä ja lapsi vetää tästä vaan hirveempiä pultteja ja rimpuaa pois vielä kauheamman itkun kanssa?

Tapauskohtaista, ei kai tässä kukaan sanonutkaan, että vain sylissä on pakko pitää. Mutta se ettei jätä lasta yksin niiden tunteiden kanssa.

En väittänytkään kenenkään sanoneen sylin olevan ainut keino!!
Mietin tässä vaan tulevaisuuden varalle.

 

[umbrella-]

Hmm...Itse aloitin selittämään lapselleni tekojansa ja seurauksia lapsen ollessa noin8kk,jatkoin sitä käytäntöä vuosia,ei oikein noin pienet jaksa keskittyä ja kuunnella!Ja Tohtori Phil...feikkiä!!!!!KATAlet niin täydellinen...miksi sinun neuvosi ja vinkkisi on niitä oikeita?!?

Musta Kata ei kyllä mitenkään jalustalle itseään nosta vaan antaa lapsentahtista näkökulmaa, ihan maalaisjärjellä ja rakkaudella tää äiti näitä lapsiaan näyttää kasvattavan =)

Itse oon kyllä samoilla linjoilla, ettei pieniltä pidä vaatia liikoja, ikätason mukaan pitäis mennä.

 

[unikuu108]

Kamalaa miten aikasin jäähyjä annatte lapselle.Ei tuon ikäinen pysty käsittämään tarkoitusta.
Ja syy seuraussuhdetta saati oppimaan siitä.
Oppiihan lapsi mutta ymmärtääkö???

Ihan pieni vauvakin oppiiolemaan hiljaa jos itkuun ei vastata,mutta ymmärtääkö?

Mä en ole käyttänyt jäähyjä lapsilla kuin vasta kouluikäisenä.
Mutta jos olisi tarve niin ehkä 4-5 vuotiaan kanssa voisin tuota käyttää.
Meillä puhutaan ja keskustellaan,jos raivostuttaa niin puretaan se kiukku yhessä.

Pieni lapsi tarvii ohjausta vielä kiukuttelun purkuun,lasta voi opettaa sanomalla,että äiti on tässä lähellä ja voit huutaa taikka ravistaa käsiäsi jotta saat pahan olon pois.
Lyödä ketään ei saa,tällöin laitetaan lapsi muualle.

Ja monasti ihan huomion suuntaamisella toisaalle saadaan todella hyviä tuloksia.


Musta 2,5 vee on pieni vielä...
ymmärrystä..

mihin muualle laitat huutavan tavaroita heittelevät sylkevät ja potkivat lapset?
tietysti jäähypenkin(meillä pieni matto makuuhuoneessa) vieressä ollaan koko ajan ainakin meillä. samalla sanotaan että niin ei saa tehdä ja siksi jouduit jäähylle.sama on sanottu myös jäähylle mentäessä,kun jäähyllä uhkailtiin. ja kerrotaan että kun rauhoitut niin päset pois ja perussääntö on se että aika alkaa alusta jos yrittää lähteä pis mut minsa per ikävuosi. kyllä meillä vaan on toiminut ja ymmärtää mielestäni sen.

Muualle,eli jos lyö kaveria,siirtää siitä pois vaan.
Täällä kaikki Nanny tai muiden dr phill faneja kun jokainen jäähyttää lapsiaan...
Eikö ketään kasvata keskustelemalla?

Isompia lapsia olen pyytänyt menemään miettimään käytöstään mutta todellakin isompia.
Jotka pystyy miettimään omaa käytöstään ja sen seurauksia.
Ja kertomaan mikä ajoi siihen että teki hölmösti tms.

Pienien kanssa olen läsnä siinä kiukussakin.
Ei sylissä tarvii pitää,joskus siinäkin mutta apuna sillä pienellä tuo tunne voi olla jo itsessään erittäin pelottava.
Ja äiti vielä tekee ihan ihmejuttuja...
Kiikuttaa eestaas 27 kertaa...

tai vie suihkuun??? |O

ai että jos lapsi riehuu siirrät muualle? mikä se muualle on?viereinen huone? metrin päähän? meillä se muualla on jäähymatto jonka vieressä olen itse koko jäähyn ajan.. ei ole kovin erikoista. ja tottakai lapselle puhutaan ja siitä keskustellaan mitä se on tehnyt, eihän sillä jäähyllä ole muuten mitään merkitystä. pitäähän lapsen tajuta miksi jäähylle joutui.. sehän nyt on päivänselvää. eihän ne mitään älykääpiöitä ole vaikkakin villejä ja uhmissaan. mutta huutavalle,tavaroita paiskovalle lapselle on aika hullua puhua järkeä jos se ei ole ensin vähän rauhoittunut.eihän se edes kuuntele. huutaa vaan enemmän.
myöskään joillekin lapsille se syliin ottaminen kasvattaa vain raivoa enemmän,joillekin se sopii.

ja jos sinä olet jotain sanonut lastesi tehdessä pöhköjä juttuja niin eikös sinua pidäkin totella? eikös johdonmukaisuus ole aika iso osa lapsen kasvatuksessa. esim jos nukkumaan mennään niin silloin mennään nukkumaan eikä pyydetä sen jälkeen vielä vettä, vessaan, sitä tätä ja tuota ja lopuksi vielä ruetaan pelleilemään. peliä jota lapsi pelaa. joillekin lapsille se toisto on se mikä vasta iskostaa jonkun asian päähän. joskus 4kertaa joskus 20kertaa.
mutta kukaan selväjärkinen ei veisi lastaan kylmään suihkuun.

 

[M Y R K K Y]

Olisiko sitten ehdotusta, mitä alkuperäisen kirjoittajan tilanteessa pitäisi tehdä? 2.5-vuotias on kuitenkin eri asia kuin 1-vuotias, jota vastaavassa tilanteessa vietäisiin vaan tilanteesta pois eli tässä tapauksessa ei anneta mennä ruokapöytään takaisin vaikka yrittäisi tehdä sitä 25 kertaa. Alkuperäisen kirjoittajan lapsi ei "muuten vaan kiukkuillut" jolloin kiukku onkin parhainta kohdata yhdessä eikä siitä saa missään tapauksessa rankaista, vaan tämä lapsi ei totellut äitiä ja äiti antoi siitä rangaistuksen.

Kamalaa miten aikasin jäähyjä annatte lapselle.Ei tuon ikäinen pysty käsittämään tarkoitusta.
Ja syy seuraussuhdetta saati oppimaan siitä.
Oppiihan lapsi mutta ymmärtääkö???

Ihan pieni vauvakin oppiiolemaan hiljaa jos itkuun ei vastata,mutta ymmärtääkö?

Mä en ole käyttänyt jäähyjä lapsilla kuin vasta kouluikäisenä.
Mutta jos olisi tarve niin ehkä 4-5 vuotiaan kanssa voisin tuota käyttää.
Meillä puhutaan ja keskustellaan,jos raivostuttaa niin puretaan se kiukku yhessä.

Pieni lapsi tarvii ohjausta vielä kiukuttelun purkuun,lasta voi opettaa sanomalla,että äiti on tässä lähellä ja voit huutaa taikka ravistaa käsiäsi jotta saat pahan olon pois.
Lyödä ketään ei saa,tällöin laitetaan lapsi muualle.

Ja monasti ihan huomion suuntaamisella toisaalle saadaan todella hyviä tuloksia.


Musta 2,5 vee on pieni vielä...
ymmärrystä..

Ensimmäisella kommentillani tarkoitin yleisesti,täällä moni kirjoitti jo 1 veestä eteenpäin antavansa jäähyjä.
Meni siis mulla ot,pahoitteluni.

 

[erjngbkjbhn]

no ei se kylmä suihkukaan kaikissa tilanteissa IhAN väärin ole. niin kuin ei tosin musta luunappikaan. mutta ap teki siis mielestäni oikein..kyllä ton ikäinen jo ymmärtää enemmän kuin halutaan uskoakaan.

 

[pullamössöä]

Ja lastako ei saa mistään rankaista? Tekee jotain tahallaan väärin, kilkuttaa lelulla taulutelkkaria ja äiti vaan sanoo että ei niin saa tehdä, lapsi jatkaa kunnes tv on rikki. Sitten sylitellään eikä lapsi saa tästä teosta mitään rangaistusta? Miten lapsi voi oppia oikean ja väärän tällä tavalla? Siinä mielessä olen samaa mieltä, että pientä raivoavaa lasta ei pidä jättää yksin raivonsa kanssa, tästä syystä meilläkin jäähypenkki on kaikkien nähtävillä. Itse touhuan siinä vieressä kun lapsi kärsii rangaistustaan. Rangaistuksen jälkeen puhutaan mitä teki väärin, miksi joutui jäähylle. Halataan ja asia on ohi.

Musta 2,5 vee on pieni vielä...
ymmärrystä..[/quote]

mihin muualle laitat huutavan tavaroita heittelevät sylkevät ja potkivat lapset?
tietysti jäähypenkin(meillä pieni matto makuuhuoneessa) vieressä ollaan koko ajan ainakin meillä. samalla sanotaan että niin ei saa tehdä ja siksi jouduit jäähylle.sama on sanottu myös jäähylle mentäessä,kun jäähyllä uhkailtiin. ja kerrotaan että kun rauhoitut niin päset pois ja perussääntö on se että aika alkaa alusta jos yrittää lähteä pis mut minsa per ikävuosi. kyllä meillä vaan on toiminut ja ymmärtää mielestäni sen. [/quote]

Muualle,eli jos lyö kaveria,siirtää siitä pois vaan.
Täällä kaikki Nanny tai muiden dr phill faneja kun jokainen jäähyttää lapsiaan...
Eikö ketään kasvata keskustelemalla?

Isompia lapsia olen pyytänyt menemään miettimään käytöstään mutta todellakin isompia.
Jotka pystyy miettimään omaa käytöstään ja sen seurauksia.
Ja kertomaan mikä ajoi siihen että teki hölmösti tms.

Pienien kanssa olen läsnä siinä kiukussakin.
Ei sylissä tarvii pitää,joskus siinäkin mutta apuna sillä pienellä tuo tunne voi olla jo itsessään erittäin pelottava.
Ja äiti vielä tekee ihan ihmejuttuja...
Kiikuttaa eestaas 27 kertaa...

tai vie suihkuun??? |O [/quote]

 

[uhmiksen äiti]

Mielestäni teit ihan oikein. Lähipiirissäni on äiti, joka ei koskaan kiellä lapsia mistään. Tai no joo, saattaa sanoa ei mutta asia jää siihen. Lapsia ei rankaista mistään. Lapset on ihan termiittejä, koko ajan komentavat äitiään ja tökkivät kepillä niin kauan että äiti huomaa. Itse näen punaista tuollaisesta. Jos minun lapseni tulisi tönimään tai lyömään mua että huomaisin, lentäisi lapsi jäähylle kuin leppäkeihäs.

 

[viima80]

mitä ainakin supernannya katsoneena toi oli juuri oikein tehty. ja kun jaksaa jatkaa niin jonain päivänä ei tarvitse viedä se kuin kerran jäähylle. ja ehkä eräänä kauniina päivänä riittää jo pelkkä kielto. jatka vain! ja tuon ikäinen kyllä jo ymmärtää liikaakin. alkaa opetella mistä narusta vetää et äitin saa hermostumaan.

 

[M Y R K K Y]

Siis ap,olisin myös poistanut lapsen pöydästä,mutta keskustellut siinä välissä että nyt hänen ruokalut on loppu ja siirtänyt ruuan pois.
Sanonut myös että sen saa seuraavalla ruokailulla jos jäi kesken.

Ja jos olisi ollut vielä kiihtynyt,olisin auttanut rauhoittumaan.
Ottaa eteen,silmien tasolle ja jutella että nyt kävi näin ja se siitä.

Seuraavalla kerralla,positiivista palautetta julmetusti kun ruokailu toimii.
Kehuja ja kehuja.JOpa joku palkkio.
Esim jälkkäriä kun meni niin kivasti.

Toki tuon ikäinen kokeilee kovasti rajoja ja tarvitsee rajoja.

Mutta älkää jättäkö lasta yksin pahanolon kanssa.
Ei lapsi osaa välttämättä löytää tietä siitä pahasta olosta,vaan se kasvaa ja kasvaa.Antakaa keinoja.

 

[vieras]

En jaksa lukea koko ketjua, vastaan suoraan aloitukseen. Minusta on liian kova rangaistus. Vastoin yleisisä luuloja, parivuotiailla ei ole mitään uhmaikää. "Temppuilu" johtuu jostain muusta kuin vanhemman tahdon uhmaamisesta. Parivuotias ei tarkoituksella uhmaa aikuisen käskyjä, sellaista tekevät vasta isommat lapset. Todennäköistä on, että lapsesi ei lainkaan ymmärtänyt sinua. Parivuotias kyllä tahtoo, ja tahtoo voimakkaasti. Sinun olisi pitänyt vain rauhassa kuunneella, mitä lapsi tahtoo, ja sitten selostaa rauhassa, mitä tehdään ja miten. "Uhmaan" on olemassa syy. Lapsi ei vielä ymmärrä syy-seuraus-suhteita, ne on opetettava, mutta rankaisemalla lapsi ei niitä opi, vaan rauhallisesti ja hitaasti selittämällä. Sitä paitsi kiljuminen on usein lapsen tapa ilmaista jotain, mitä ei osaa sanoin ilmaista, tai aikuinen ei ehdi kuunnella. Jos lapsellasi on puheenkehityksessä ongelmia, kannattaisi mainita tästä kiljumisesta (jos sitä tapahtuu usein) neuvolassa. Meillä esikoinen oli parivuotiaana aivan mahdoton eikä totellut. Vasta vähän ennen kuudenvuoden ikää selvisi, että lapsella on heikko kuulonhahmotus ja heikko kuulomuisti. Lapsi ei siis totellut, koska ei ymmärtänyt eikä muistanut muutamaa sekuntia pitempään ohjeita. Näin voi olla vaikka lapsen puheen tuotto olisi normaali ja muutoinkin normaali kehitys. Toinen lapsi on nyt 3,5-v. eikä ole juuri koskaan tarvinnut kieltää mistään. Älä siis käytä kovia rangaistuksia noin pienelle lapselle. Huonosti nukuttu yö tai päiväunet aiheuttavat myös lapselle "uhmakasta" käytöstä. Ole sinnikäs selostamaan, älä sinnikäs rankaisemaan.

 

[M Y R K K Y]

Hmm...Itse aloitin selittämään lapselleni tekojansa ja seurauksia lapsen ollessa noin8kk,jatkoin sitä käytäntöä vuosia,ei oikein noin pienet jaksa keskittyä ja kuunnella!Ja Tohtori Phil...feikkiä!!!!!KATAlet niin täydellinen...miksi sinun neuvosi ja vinkkisi on niitä oikeita?!?

Musta Kata ei kyllä mitenkään jalustalle itseään nosta vaan antaa lapsentahtista näkökulmaa, ihan maalaisjärjellä ja rakkaudella tää äiti näitä lapsiaan näyttää kasvattavan =)

Itse oon kyllä samoilla linjoilla, ettei pieniltä pidä vaatia liikoja, ikätason mukaan pitäis mennä.

Tä on niin tulenarka aihe täällä,mammat vetää heti herneet nenään.Ja vaikka kysellään mielipidettä,ei sitä sais olla.

Ja mä en voi asiasta mitään tajuta kun mulla ei ole ollut vaikeita lapsia.
Nooo......

 

[alkuperäinen]

Sulla on sitten ilmeisen helppo lapsi? Jos minä tekisin tuossa tilanteessa niin, että veisin omaan huoneeseen rauhoittumaan, lapsi tulisi sieltä pois samalla tavalla kuin jäähyltä. Jos olen huoneessa mukana, lapsi poistuisi sieltä siltikin ja yrittäisi mennä ruokapöytään. Eli jäljelle jää vain väkisin sylissä pitäminen ja siihen voi mennä pahimmillaan 45min kunnes rauhoittuu. Sittenkö takaisin ruokapöytään? Kaikkien lapset ei ole yhtä helppoja ja nopeita rauhoittumaan.

- ketjun aloittaja

Meillä on samanikäinen tyttö, kuulstaa mun mielestä liian pieneltä sadakseen sellaista rangaistusta.

Mä poistan pöydästä esim omaan huoneseen jos on tarvetta. sillä voi huutaa niin paljon kun keuhkot sallii. Tilaanteen mukaan olen joko siellä tai sitten tyttö on yksin. Muiden täytyy saada syödä rauhassa kuitenkin. Kun huuto hiljenee niin tyttö tulee takaisin syömään.

Mä seisoin nukassa pienenä, samalla tavalla kun nykyään on jäähypenkit käytössä. ei sopinu mulle, enkä aio tahdä sitä lapsillenikaan.

 

[unikuu108]

En jaksa lukea koko ketjua, vastaan suoraan aloitukseen. Minusta on liian kova rangaistus. Vastoin yleisisä luuloja, parivuotiailla ei ole mitään uhmaikää. "Temppuilu" johtuu jostain muusta kuin vanhemman tahdon uhmaamisesta. Parivuotias ei tarkoituksella uhmaa aikuisen käskyjä, sellaista tekevät vasta isommat lapset. Todennäköistä on, että lapsesi ei lainkaan ymmärtänyt sinua. Parivuotias kyllä tahtoo, ja tahtoo voimakkaasti. Sinun olisi pitänyt vain rauhassa kuunneella, mitä lapsi tahtoo, ja sitten selostaa rauhassa, mitä tehdään ja miten. "Uhmaan" on olemassa syy. Lapsi ei vielä ymmärrä syy-seuraus-suhteita, ne on opetettava, mutta rankaisemalla lapsi ei niitä opi, vaan rauhallisesti ja hitaasti selittämällä. Sitä paitsi kiljuminen on usein lapsen tapa ilmaista jotain, mitä ei osaa sanoin ilmaista, tai aikuinen ei ehdi kuunnella. Jos lapsellasi on puheenkehityksessä ongelmia, kannattaisi mainita tästä kiljumisesta (jos sitä tapahtuu usein) neuvolassa. Meillä esikoinen oli parivuotiaana aivan mahdoton eikä totellut. Vasta vähän ennen kuudenvuoden ikää selvisi, että lapsella on heikko kuulonhahmotus ja heikko kuulomuisti. Lapsi ei siis totellut, koska ei ymmärtänyt eikä muistanut muutamaa sekuntia pitempään ohjeita. Näin voi olla vaikka lapsen puheen tuotto olisi normaali ja muutoinkin normaali kehitys. Toinen lapsi on nyt 3,5-v. eikä ole juuri koskaan tarvinnut kieltää mistään. Älä siis käytä kovia rangaistuksia noin pienelle lapselle. Huonosti nukuttu yö tai päiväunet aiheuttavat myös lapselle "uhmakasta" käytöstä. Ole sinnikäs selostamaan, älä sinnikäs rankaisemaan.

ihan vaan tökin kepillä jäätä

lainaus mll:n sivuilta:
Uhmaiällä on useita nimiä kuten itsenäistymisikä, itsenäistymisvaihe tai oman tahdon opettelemisen ikä. Uhmaikä alkaa yleensä hieman ennen tai jälkeen 2-vuotispäivän ja kestää vaihtelevan ajan. Useimmilla se laantuu viimeistään 4-5-vuotiaana, osalla jo aiemmin.


http://vanhemmat.mll.fi/tukea_ja_taitoa_tilanteesta_toiseen/lapsi_kiukkuaa_ja_uhmaa.php

paljon hyvää luettavaa.. myös itselleni.

 

[huh huh]

Voi apua. "Jos olisi ollut vielä kiihtynyt". Joillain ei ole sitten mitään käsitystä millaisia on ns. hankalat lapset ja niiden kasvatus. Tiedätkö mitä? Minun kiihtynyt poikani olisi ap:n mainitsemassa tilanteessa saanut itkupotkuraivarit ja juossut edes takaisin asuntoa vähintään 30min samalla heitellen leluja, läpsinyt ja yrittänyt ja yrittänyt päästä takaisin ruokapöytään selkä kaarella huutaen. Auttanut rauhoittumaan? Otan syliin ja pidän kiinni niin että hiki virtaa. Tässä menee vielä kauemmin, pisin aika on ollut 55min. Otan mielelläni vastaan vinkkejä millä autan vielä kiihtynyttä lasta. Terveisin myös erittäin temperamenttisen lapsen äiti

Siis ap,olisin myös poistanut lapsen pöydästä,mutta keskustellut siinä välissä että nyt hänen ruokalut on loppu ja siirtänyt ruuan pois.
Sanonut myös että sen saa seuraavalla ruokailulla jos jäi kesken.

Ja jos olisi ollut vielä kiihtynyt,olisin auttanut rauhoittumaan.

 

[piina]

Siis ap,olisin myös poistanut lapsen pöydästä,mutta keskustellut siinä välissä että nyt hänen ruokalut on loppu ja siirtänyt ruuan pois.
Sanonut myös että sen saa seuraavalla ruokailulla jos jäi kesken.

Sun mielestä 2,5v on liianpieni jäähylle, mutta tarpeeksi-iso odottamaan ruokaa seuraavalle aterialle :headwall:

 

[vieras]

Minusta toimit harvinaisen hyvin!!!! Mä en haluis Katan kasvatusmenetelmällä kasvatettuja lapsia kyllä meille kylään ! Nehän hyppis silmille, kun niiltä ei voi vaatia sitä ja tätä, kun ne on niin pieniä eikä ne ymmärrä... Hohhoijaa!!

Onneks on ap:n kaltaisia johdonmukaisia ja määrätietoisia kasvattajia, jotka osaa vaatia lapselta käytöstapoja vanhingoittamatta tätä!!!

 

[piina]

En jaksa lukea koko ketjua, vastaan suoraan aloitukseen. Minusta on liian kova rangaistus. Sinun olisi pitänyt vain rauhassa kuunneella, mitä lapsi tahtoo, ja sitten selostaa rauhassa, mitä tehdään ja miten. "Uhmaan" on olemassa syy. Lapsi ei vielä ymmärrä syy-seuraus-suhteita, ne on opetettava, mutta rankaisemalla lapsi ei niitä opi, vaan rauhallisesti ja hitaasti selittämällä. Sitä paitsi kiljuminen on usein lapsen tapa ilmaista jotain, mitä ei osaa sanoin ilmaista, tai aikuinen ei ehdi kuunnella.

Missä vaiheessa ap sanoi, ettei kertonut lapselle syytä, miksi ei saanut pöytää palata? Kuinkamonen pikkuinen kun saa huutoraivarit, keskustelevat asiallisesti? Meillä ainakin tehoaa parhaiten, kun kärtyävälle lapselle sanotaa, että nyt ensin rauhoitut ja kun olet rauhoittunut, niin pääset pöytään takaisin. Kun on rauhoittunut ja tulossa pöytään, niin siinävaiheessa keskustellaan enemmin sitten.

 

[Cinnamon Lee]

Sulla on sitten ilmeisen helppo lapsi? Jos minä tekisin tuossa tilanteessa niin, että veisin omaan huoneeseen rauhoittumaan, lapsi tulisi sieltä pois samalla tavalla kuin jäähyltä. Jos olen huoneessa mukana, lapsi poistuisi sieltä siltikin ja yrittäisi mennä ruokapöytään. Eli jäljelle jää vain väkisin sylissä pitäminen ja siihen voi mennä pahimmillaan 45min kunnes rauhoittuu. Sittenkö takaisin ruokapöytään? Kaikkien lapset ei ole yhtä helppoja ja nopeita rauhoittumaan.

- ketjun aloittaja

Meillä on samanikäinen tyttö, kuulstaa mun mielestä liian pieneltä sadakseen sellaista rangaistusta.

Mä poistan pöydästä esim omaan huoneseen jos on tarvetta. sillä voi huutaa niin paljon kun keuhkot sallii. Tilaanteen mukaan olen joko siellä tai sitten tyttö on yksin. Muiden täytyy saada syödä rauhassa kuitenkin. Kun huuto hiljenee niin tyttö tulee takaisin syömään.

Mä seisoin nukassa pienenä, samalla tavalla kun nykyään on jäähypenkit käytössä. ei sopinu mulle, enkä aio tahdä sitä lapsillenikaan.

En ala määrittelemään tai vertaamaan kuka on helppo tai vaikea. Ennemmin pitäisin vaikka sylissä, se kestää sen minkä kestää. Muu perhe saa kuitenkin syödä silloin ruhassa. Ei siitä omasta syömistä tule mitään muutenkaan jos on sellanen "tilanne". Ei nää mene milläkään minuutissa ohi, ajttelen van ettäjoskus sen on loputtava. Mun mielestä lapsen tarttee myös saada kiukutella, mutta ei ruokapöydässä.

laittasin ven kiinni ja seisoisin itte oven edesä (samassa huonessa lapsen kanssa) sillon siitä ei kukaan lähtiisi ulos.

Ja, kyllä. me syötäisiin sitten vaikka tunnin päästä. Tuskin se jäähypenkkiratkaisu toimii sen nopeammin.

 

[Ei-niin-hauska-täti Moonika]

Ihan oikein teit. Ensi kerralla kokeilee enää ehkä 15 kertaa tulla pois. Jos olisit nyt antanut periksi esim. 20 kerran kohdalla, niin seuraavalla kerralla se olisi jatkanut sitä ainakin 30 kerran verran. Tuon ikäinen nimenomaan testaa vanhempien rajoja ja kestävyyttää ja sitä, onko säännöt oikeasti aina samat ja muuttuuko äidin käytös jos jatkaa ja jatkaa ja jatkaa...