Onko kukaan muu sitä mieltä, että nykyisessä yhteiskunnassa tyttölasta arvostetaan poikaa enemmän?

Ainakin anoppilassa tuntuu olevan ajatus juuri tuo. :kieh:

 

Pojissa on se hyvä puoli, että ne eivät ole kovin arkoja. Kaikki minun tuntemani poikalapset ovat esim. jääneet hoitoon mielellään. He eivät itke turhasta jos kaatuvat ja loukkaavat ym. Ja ovat mielestäni muutenkin sosiaalisempia. Pojille ei kehity koskaan samanlaisia sosiaalisia ongelmia elämässä kuin tytöille ja naisille. Vaikka tytöt ovat kiltimpiä ja rauhallisempia, minä halusin pojan juuri edellä mainitsemistani syistä.

Ohhoh. Missäs tynnyrissä sinä olet kasvanut?

t:aran ja ei-sosiaalisen pojan äiti

 

no enpä tiedä. jos maatalon emäntänä esim. alat vääntämään niitä tyttölapsia, ja poikaa ei kuulu, niin alkaa hirveä surkuttelu suvun taholta, että kun ei tilalle sitä jatkajaa synny ja jos toisin päin, että tuleekin poikia, niin johan aletaan vinkua, että tarviis se äitikin sen apulaisen :xmas:

Eikö tyttö muka voi jatkaa sitä tilaa? :headwall:

näinpä. tässäpä tullaan siihen arvostuksen alkulähteille. Vain poika voi periä maatilan, ei tyttö. Ja jos tyttöjä ja poikia oli perheessä, tyttöjä pidettiin huonompana, ja heillä ei ollut mahdollisuutta jäädä tilalle. automaattisesti vanhin poika sai tilan.
sen vuoksi edelleen vanhat ihmiset arvostavat poikia. Ovat oppineet siihen, kasvatuksen vuoksi, että pojat ovat parempia.
Ennen maatilan töissä tarvittiin voimaa, nykyään kuka vaan voi täytellä tukipapereita.

 

Pojissa on se hyvä puoli, että ne eivät ole kovin arkoja. Kaikki minun tuntemani poikalapset ovat esim. jääneet hoitoon mielellään. He eivät itke turhasta jos kaatuvat ja loukkaavat ym. Ja ovat mielestäni muutenkin sosiaalisempia. Pojille ei kehity koskaan samanlaisia sosiaalisia ongelmia elämässä kuin tytöille ja naisille. Vaikka tytöt ovat kiltimpiä ja rauhallisempia, minä halusin pojan juuri edellä mainitsemistani syistä.

Ohhoh. Missäs tynnyrissä sinä olet kasvanut?

t:aran ja ei-sosiaalisen pojan äiti

Peesh! Meilläkin aivan toisinpäin, poika on arka ja tyttö on sosiaalinen. Ei johdu kasvatuksesta, vaan on persoonakohtainen ero.

 

no enpä tiedä. jos maatalon emäntänä esim. alat vääntämään niitä tyttölapsia, ja poikaa ei kuulu, niin alkaa hirveä surkuttelu suvun taholta, että kun ei tilalle sitä jatkajaa synny ja jos toisin päin, että tuleekin poikia, niin johan aletaan vinkua, että tarviis se äitikin sen apulaisen :xmas:

Eikö tyttö muka voi jatkaa sitä tilaa? :headwall:

näinpä. tässäpä tullaan siihen arvostuksen alkulähteille. Vain poika voi periä maatilan, ei tyttö. Ja jos tyttöjä ja poikia oli perheessä, tyttöjä pidettiin huonompana, ja heillä ei ollut mahdollisuutta jäädä tilalle. automaattisesti vanhin poika sai tilan.
sen vuoksi edelleen vanhat ihmiset arvostavat poikia. Ovat oppineet siihen, kasvatuksen vuoksi, että pojat ovat parempia.
Ennen maatilan töissä tarvittiin voimaa, nykyään kuka vaan voi täytellä tukipapereita.

Suomessa vaan aina naiset on tehneet maatalon töitä, ihan kuin miehetkin. Tehdähän aina saa, kunhan ei omi titteliä. Nykyisin maatalousoppilaitoksissa on ihan yhtälailla tyttöjä, myös siellä jyväjemmareissa.

 

Vai turhaa itkua. Keitä te äidit olette sanomaan mikä itku on turhaa? Jos tuntuu pahalta niin silloin saa kyllä totta vie itkeä.

 

Vai turhaa itkua. Keitä te äidit olette sanomaan mikä itku on turhaa? Jos tuntuu pahalta niin silloin saa kyllä totta vie itkeä.

Niin, kaikille lapsille pitäis antaa lupa tulla pipiä näyttämään ja itkeä sitä. tuinnevammaiseksi kasvaa, jos vaan sanotaan, että ai sua sattuu, no ota auto/nukke, älä itke. Näinhän pojille juuri usein tehdään.

 

Pojan äiti:
mitä tarkoitat, että pojille ei kehity sosiaalisia ongelmia? Eikö mielestäsi kodittomat keski-ikäiset alkoholistimiehet kärsi mistään sosiaalisesta ongelmasta?
Mitä sosiaalisuutta on riehua luokassa ja viedä muilta työrauha? Koska ei itse jaksa keskittyä.

 

Juuri sen takia, että poikien paikka yhteiskunnassa hieman pelottaa....

No en tiiä tarviiko hirveesti pelätä. Paremmin ne näyttää menestyvän, kuin tytöt.

Niin, miehet on aina sijoittuneet yhteiskunnassa sen molemmille äärilaidoille. Sitäkö sitten tarkoitat?

en tiedä mitä "en" tarkoitti, mutta miehet sijoittuvat kykyihinsä nähden korkealle työelämässä. Naiset sijoittuvat alas korkeammilla kyvyillä.

No entäs sitten, jos puhutaan syrjäytyneistä.. Eikö sielläkin miehet ole enemmistönä..?

 

Pojan äiti:
mitä tarkoitat, että pojille ei kehity sosiaalisia ongelmia? Eikö mielestäsi kodittomat keski-ikäiset alkoholistimiehet kärsi mistään sosiaalisesta ongelmasta?
Mitä sosiaalisuutta on riehua luokassa ja viedä muilta työrauha? Koska ei itse jaksa keskittyä.

Juurikin näin!

 

Vai turhaa itkua. Keitä te äidit olette sanomaan mikä itku on turhaa? Jos tuntuu pahalta niin silloin saa kyllä totta vie itkeä.

:attn:

 

Siinä mielessä kyllä, että Suomessa lasten odotetaan olevan näkymättömiä pikkuaikuisia jos vertaa moneen muuhun maahan. Tytöt kasvatetaan herkemmin tähän muottiin.

 

Siinä mielessä kyllä, että Suomessa lasten odotetaan olevan näkymättömiä pikkuaikuisia jos vertaa moneen muuhun maahan. Tytöt kasvatetaan herkemmin tähän muottiin.

Toi on aivan totta!!

 

Siinä mielessä kyllä, että Suomessa lasten odotetaan olevan näkymättömiä pikkuaikuisia jos vertaa moneen muuhun maahan. Tytöt kasvatetaan herkemmin tähän muottiin.

En nyt ihan olisi tuostakaan samaa mieltä.
Muualla lapsia huomioidaan enemmän, ihan vieraatkin ihastelevat ja ovat ystävällisiä lapsille siin äkuin muillekin ihmisille.

Kun taas muualla myös lapset käyttäytyvät kauniimmin. Suomessa lähes kaikki ihmiset antavat lastensa käyttäytyä kuin olisivat kotona, ja kaikki olisi heidän. EIvät vaadi sitä, että joskus istutaan ja ollaan hiljaa. Aina ei olla keskipiste. Suu suppuun ja piste. ei mitäään ylivilkas adhd linjaa. Ei tätä ole muualla, miten suomessa joka toisella?

 

En ole huomannut. Enemmän ihmiset mielestäni niitä poikia odottaa.

Tämän minäkin olen huomannut. Ja esikkoa odottaessani myös minä toivoin "salaa" poikaa
tietysti tärkeintä oli ja on terve vauva.

 

nooh

 

Siinä mielessä kyllä, että Suomessa lasten odotetaan olevan näkymättömiä pikkuaikuisia jos vertaa moneen muuhun maahan. Tytöt kasvatetaan herkemmin tähän muottiin.

Mun mielesta juuri SUOMESSA otetaan lapset erittain hyvin - jopa liikaakin - huomioon !

 

Mä olen törmännyt sellaiseen ajatteluun, että on äärimmäisen junttia ja sovinistista varsinkin mieheltä toivoa poikaa, eikä sellaista miestä voi mitenkään itseään kunnioittava nainen arvostaa. Toisaalta naisen oletetaan toivovan aina tyttöä ja poikaa toivova ei ole sinut itsensä, naiseutensa tai äitinsä kanssa. Sen sijaan tyttöä toivova mies on söpö ja tasa-arvoa kannattaja, moderni ja kaikinpuolin ihana ja tyttöä toivova nainen taas ns. normaali.
Kaikki tämä, myös tuo tytön toivominen edustaa minusta jotain kummallista ajattelutapaa. Lapset ovat persoonia ja ihania, ja erot yksilöiden välillä ovat suuremmat kuin sukupuolten välillä. Meillä on molempia sukupuolia ja ihan yhtä rasittavia ja rakastettavia, villejä ja vaativia ovat kaikki.

 

Minä toivoin poikaa molemmilla kerroilla. En ollutkaan sujut itseni kanssa enkä arvostanut itseäni, kuten ei suurin osa naisista, haukutaan toinen toisiaan ja arvostellaan.

Toisaalta toivoin, koska poikien maailma on yksinkertaisempi ja helpompi.

 

Meillä on 2poikaa ja yksi tyttö. Meille on ollut aivan sama kumpia noista kullanmuruosta tulee mutta muulle suvulle ei niinkään.

Kolmas lapsemme oli tyttö,ja tämän vuoks anoppi ei meihin yhteyttä enään pidäkkään koska ei tullutkaan kolmatta poikaa,tyttöä ei ole ikinä edes nähnyt ku ei anopin silmää kuulemma miellytä.

 

Mä olen törmännyt sellaiseen ajatteluun, että on äärimmäisen junttia ja sovinistista varsinkin mieheltä toivoa poikaa, eikä sellaista miestä voi mitenkään itseään kunnioittava nainen arvostaa. Toisaalta naisen oletetaan toivovan aina tyttöä ja poikaa toivova ei ole sinut itsensä, naiseutensa tai äitinsä kanssa. Sen sijaan tyttöä toivova mies on söpö ja tasa-arvoa kannattaja, moderni ja kaikinpuolin ihana ja tyttöä toivova nainen taas ns. normaali.
Kaikki tämä, myös tuo tytön toivominen edustaa minusta jotain kummallista ajattelutapaa. Lapset ovat persoonia ja ihania, ja erot yksilöiden välillä ovat suuremmat kuin sukupuolten välillä. Meillä on molempia sukupuolia ja ihan yhtä rasittavia ja rakastettavia, villejä ja vaativia ovat kaikki.

Lisäys vielä, fanaattinen poikien toivominen suvun tai tilan jatkajaksi tai muista syistä on minusta yhtä arveluttavaa, mutta alkaa jo olla urbaanissa yhteiskunnassa menneen talven lumia.

 

En jaksa lukea kaikkia vastauksia.

Ei kyse ole sukupuolesta, vaan persoonsasta, että millaisia ja miten käyttäyviä lapsista tulee.

Itselläni on vilkas tyttö, jolla oli todella vaikeuksia naisopettajien kanssa. Hän ei sopinut kiltin rauhallisen tottelevaisen tytön muottiin, oli meluisa, toi itseään esille, rauhaton, keskittymiskyky huono. Äärimmäise oikeudenmukainen ja kiltti hän kuitenkin oli, se jäi kaiken tuon älämölön alle huomaamatta. Miesopettajat eivät näheneet häirikkökäyttäyvää tyttölasta, vaan vilkkaan lapsen, joka kuitenkin kuunteli, seurasi, ja ennenkaikkea yritti hillitä levotonta mieltään ja yritti olla hiljaa.

Poika taas oli ja on rauhallinen, hyvä keskittymiskyky, herkkä.

Kyse ei ole kasvatuksesta, vaan persoonasta. En minä hyväksynyt tytön luokassa häiriköintiä yms., mutta ei sille muuta voinut tehdä kuin keskustella... persoonaan ei voi puuttua hajottamatta ihmistä, käytöksen nyansseihin kyllä. Liikutaan heinojakoisella alueella. Miesopet sen vaan osaa, ei naiset. Ikävä kyllä.

Lapse itsensä on aika hankala olla ryhmässä, jos on tavallaan vääränlainen omassa sukupuoliryhmässään, etenkin herkkä rauhallinen poika ei sovi siihen mölyävään poikien apinalaumaan.

Niitä kympin tyttöjä aina ihaillaan. Voi kun koulu menee hyvin ja voi kun on älykäs ja tunnollinen ja kiltti ja vaikka mitä. Olkoot sitten hiljainen ja kiltti , tai kympeistä huolimatta meluisa ja rauhaton, ihan sama. Kaikki hyväksytään, kun kokeista tulee kiitettävää.

ja niistäkin aineista, missä oikeasti se kympin tyttö olisi ihan vaan keskitasoinen, hän saa kiitettävää, koska on niin hyvä kaikissa muissa aineissa.

Sen sijaan huono oppilas ei saa mistään hyvää numeroa, koska on kaikessa muussa huono.. lopputulos nähdään siis joko surkeana tai huippuhyvänä, riippuen mikä on yleisosaamisen taso.

Mutta se kympin tyttö voi olla koulun portin ulkopuolella täysi tollo. Kengät meni vesisateessa märäksi, mitä tehdä, tästä ei olekaan koulutehtävää eikä arviointia.
Ruoka-annos pitäisi lämmittää mikrossa, apua, kuinka se tapahtuu.

Kympin tyttö voi olla myös niin epäempaattinen, itseään täynnä, ettei paremmasta väliä. Teeskentelevä, mielistelevä, täysin vaikka omia ajatuksia ja täysiun vaikka omia mielipiteitä. Mutta ulkoa osaa, koulussa osaa, on soma ja kiltti ulospäin, todellisuudessa ihan jotain muuta, eli lapsi menestyy koulun maailmassa, aikuisten edessä somasti hymhyillen ja olemalla kiva ja kiltti, todellisuudessa on vailla omaa ajatusta, omaa mitään, ei osaa toimia järjen kanssa arjen tavallisissa tehtävissä vaan esim. uskoo, jos joku vahvempi persoonainen sanoo (ikätoveri) ihan mitä tahansa, puuta-heinää.... tietoa ei osaa hakea eikä yhdistellä, osaa vain lukea ulkoa ja vastata kysymyksiin - koulussa !

Tämmönen kympin tyttö kuuluu lähipiiriin.
En pidä hänestä yhtään, enkä arvosta hänen koulumenestystään.

 

Mä taas olen törmännyt siihen että pitää olla SEKÄ tyttöjä ETTÄ poikia ja yhtä paljon! Se olis se ideaali, muu on vähemmän onnistunut jakauma. Jos on kaksi lasta pitäis olla tyttö ja poika, jos neljä niin pitäis olla 2 tyttöä ja 2 poikaa. Suuri virhe on tehdä esim. 2 tyttöä eikä poikaa lainkaan tai sitten esim. 3 poikaa ja 1 tyttö (=voi raukkaa kun joutuu kasvamaan poikien keskellä ainokaisena tyttönä).

 

En jaksa lukea kaikkia vastauksia.

Ei kyse ole sukupuolesta, vaan persoonsasta, että millaisia ja miten käyttäyviä lapsista tulee.

Itselläni on vilkas tyttö, jolla oli todella vaikeuksia naisopettajien kanssa. Hän ei sopinut kiltin rauhallisen tottelevaisen tytön muottiin, oli meluisa, toi itseään esille, rauhaton, keskittymiskyky huono. Äärimmäise oikeudenmukainen ja kiltti hän kuitenkin oli, se jäi kaiken tuon älämölön alle huomaamatta. Miesopettajat eivät näheneet häirikkökäyttäyvää tyttölasta, vaan vilkkaan lapsen, joka kuitenkin kuunteli, seurasi, ja ennenkaikkea yritti hillitä levotonta mieltään ja yritti olla hiljaa.

Poika taas oli ja on rauhallinen, hyvä keskittymiskyky, herkkä.

Kyse ei ole kasvatuksesta, vaan persoonasta. En minä hyväksynyt tytön luokassa häiriköintiä yms., mutta ei sille muuta voinut tehdä kuin keskustella... persoonaan ei voi puuttua hajottamatta ihmistä, käytöksen nyansseihin kyllä. Liikutaan heinojakoisella alueella. Miesopet sen vaan osaa, ei naiset. Ikävä kyllä.

Lapse itsensä on aika hankala olla ryhmässä, jos on tavallaan vääränlainen omassa sukupuoliryhmässään, etenkin herkkä rauhallinen poika ei sovi siihen mölyävään poikien apinalaumaan.

Niitä kympin tyttöjä aina ihaillaan. Voi kun koulu menee hyvin ja voi kun on älykäs ja tunnollinen ja kiltti ja vaikka mitä. Olkoot sitten hiljainen ja kiltti , tai kympeistä huolimatta meluisa ja rauhaton, ihan sama. Kaikki hyväksytään, kun kokeista tulee kiitettävää.

ja niistäkin aineista, missä oikeasti se kympin tyttö olisi ihan vaan keskitasoinen, hän saa kiitettävää, koska on niin hyvä kaikissa muissa aineissa.

Sen sijaan huono oppilas ei saa mistään hyvää numeroa, koska on kaikessa muussa huono.. lopputulos nähdään siis joko surkeana tai huippuhyvänä, riippuen mikä on yleisosaamisen taso.

Mutta se kympin tyttö voi olla koulun portin ulkopuolella täysi tollo. Kengät meni vesisateessa märäksi, mitä tehdä, tästä ei olekaan koulutehtävää eikä arviointia.
Ruoka-annos pitäisi lämmittää mikrossa, apua, kuinka se tapahtuu.

Kympin tyttö voi olla myös niin epäempaattinen, itseään täynnä, ettei paremmasta väliä. Teeskentelevä, mielistelevä, täysin vaikka omia ajatuksia ja täysiun vaikka omia mielipiteitä. Mutta ulkoa osaa, koulussa osaa, on soma ja kiltti ulospäin, todellisuudessa ihan jotain muuta, eli lapsi menestyy koulun maailmassa, aikuisten edessä somasti hymhyillen ja olemalla kiva ja kiltti, todellisuudessa on vailla omaa ajatusta, omaa mitään, ei osaa toimia järjen kanssa arjen tavallisissa tehtävissä vaan esim. uskoo, jos joku vahvempi persoonainen sanoo (ikätoveri) ihan mitä tahansa, puuta-heinää.... tietoa ei osaa hakea eikä yhdistellä, osaa vain lukea ulkoa ja vastata kysymyksiin - koulussa !

Tämmönen kympin tyttö kuuluu lähipiiriin.
En pidä hänestä yhtään, enkä arvosta hänen koulumenestystään.

Aina nainen parjaa toista naista ja tyttöä. Näin se tämä kateus menee.

Vaikka takuulla enemmän on "ylivilkkaissa" näitä, jotka myös kotona ovat täysin avuttomia ja vastuuttomia. Kiltit huolehtivat läksynsä ja vielä sisarensa usein päälle.

Kuulostat ilkeätlä ihmiseltä. Itsekin olen koulun käynyt eikä hyviä numeroita saavissa ollut ketään mielistelijää tai teeskentelijää. Vain kiinnostus oppmista kohtaan ja halu pärjätä.

 

on tyttöä on poikaa, oletko ap?

Aivan samanlainen naisviha huokuu tuosta kirjoituksesta.

Miesopet parempia. Naisopet pas.kaa.
Vilkkaa ja rauhattomat hyviä ja oikeudenmukaisia, kiltit mielistelijöitä.

Täyttä puppua. Sinun hakeutuisin terapiaan.