Ap kysyi, että onko onnellisia kakkosnaisia. Miten sitä voisi olla onnellinen kakkosena? Kuka haluaa tyytyä siihen, että joutuu olemaan "piilosilla", väheksytty ja vaiettu ihminen? Kakkosena saa ehkä juhlahetkiä, huomionosoituksia ja lahjuksia, mutta sydäntä ei kokonaan saa. Ei myöskään arkipäivää, tukea huoliinsa, suku ei tunne sinua, etä pääse toisen elämään mukaan.
Jos kakkosena olisi onnellista, mehän pyrkisimme siihen "virkaan" emmekä tyytyisi olemaan ykkösiä. On niin helppoa kertoilla juttuja puolison vioista ja puuteista, tunteiden puutteista yms., mutta pitää osata nähdä todellisuus. Jos se puoliso olisi niin mahdoton ja elämän niin kylmää ja sisällyksetöntä, niin toki se kakkonen vaihdettaisiin ykköseksi ja vanha kumppani saisi kenkää. Ei pidä uskoa satuihin.
)