Onko kellään ollut peppukiitäjää?

[äeppä]

Kyllä meidän neiti istuu tosi suorassa. 7-kuisena muistaakseni oppi istumaan ilman tukea, mutta kaatui kyllä selälleen välillä aika pitkään kun tykkäsi keinua eteen ja taakse varsinkin musiikin tahtiin. En osaa sanoa pitäiskö huolestua.

Kyselen kerhossa, joka alkaa keskiviikkona. Siellä on pikkuisten äitejä ja peppukiitäjänkin äiti (joskin emme tapaa, kun me mennään aiempaan ryhmään, harmillista, mutta kun eka uni on saatava jo 11-12 alkamaan, ei jaksa valvoo...ja eka ryhmä on 9-10.30, ni aika sopisi, keväällä heräs 6-7 ja jo 9-9.30 nukku ekat unet, silloin niitä oli kolmet päivässä)
Ei oikeen väsyneen kanssa mee kerhoon joka alkaa 11 ja kestää 12.30.

 

[äeppä]

Joo, tyttö istuu ihan hyvin. Konttausharjoituksista ei oo piitannut, mutta nyt on innostunut vähän kokeilemaan tukee vasten nousua ja aasinsilta-asentoo (kädet&jalat suorina lattiassa) Ja muutaman kerran on päässyt siinä asennossa eteenpäin, että tästä se lähtee :wave:

 

[Tiiteni]

Meillä neiti alkoi pihallakin konttaamaan kun laitoin lapaset käteen. Paljain käsin ei suostunut maahan koskemaan. Nyt viikonloppuna ihan tärkeänä konttaili ympäri pihamaata! :heart: Isin remonttihommat kiinnosti kovasti ja oli koko ajan työkaluja kädestä viemässä kun maassa istuen mies korjaili jotain jatkojohtoa.

 

[Tiiteni]

Ehkä viikon päivät tyttö on kontannut oikein hienosti ja nyt ei oikeastaan enää sisällä muuten liikukaan kuin konttaamalla. Ulkona yrittää hiissata välillä pepullaan kun kengät ja housut takertelee maassa konttausasentoon menoa vaikeuttaen. En kyllä oikein uskonut kun jumppari sanoi viimeisellä käynnillä, että kyllä se peppukiito jää pois kun oppii konttaamaan. Mutta näköjään näin on ainakin meillä. Polviseisontaan asti edelleen vain nousee, mutta yrittää kovasti laittaa jalkapohjaa maahan. Voimat ei vain riitä vielä siitä seisaalleen ponnistamaan. Tyttö ei tajua ottaa käsillä tuesta kiinni vetääkseen itseään ylös myös käsivoimilla. Ollaan harjoiteltu ylösnousuja ja autettu vähän, että pääsee seisomaan asti (ja pidetään hetki siinä seisomassa). Jalat juuri ja juuri kannattavat tytön painin. Tyttö on ihan ylpeänä kun kehutaan seisomaan pääsystä. Yritystä on tullut kovasti lisää eikä neiti hermostu heti jos ei onnistu. Sisällä meillä ei ole portaita, mutta ulkorappusilla on harjoiteltu myös portaille nousua. Autettuna kapuaa muutaman askelman ja on taas niin ylpeä, että... Ehkäpä on siis toivoa, että tyttö pääsisi jaloilleen ennen vuodenvaihdetta, jolloin aloittaa päiväkodissa. Olisi kivempi viedä hoitoon, jos edes osaisi seisoa tai jopa kävellä.

 

[äeppä]

Mites teillä, joko seisoo tuetta tai kävelee?

Meillä osaa seisoo tukee vasten ja kävelee ihan pari askelta tukea vasten, ei pysy tuetta ollenkaan...peppukiito jatkuu!
Ja itte nousee viimein istumaan (sen saman kahden-kolmen viikon ajan, kuten tukee vasten seisominen)

 

[Tiiteni]

Ei meillä vielä kunnolla seisota eikä kävellä. Konttaamaan on ruvennut nyt oikeastaan kokonaan. Pepullaan hilautuu vain jos on ihan väsynyt tai aamulla aamupalaa odotellessa kun on yön jäljiltä vielä väsynyt ja nälkäinen. Ja silloinkin vain satunnaisesti, pääosin konttaa kyllä jo aina. Pari kertaa on noussut tukea vasten seisomaan, mutta on huteraa kovasti vielä. Jalkaterät sojottaa ulospäin seistessä eikä osaa laskeutua takaisin istualleen tai polvilleen. Hitaasti siis edistyy, mutta kuitenkin eteen päin mennään. Nouseeko teidän tyttö itse seisomaan vai seisooko vain jos nostaa seisomaan? Meillä on vasta oppinut myös menemään itse mahalleen kontiltaan, mitä ei osannut ennen. Nyt ihan huvikseenkin heittäytyy mahalleen kesken leikkien vain kokeillakseen uutta taitoa!

 

[äeppä]

Kyllä meidän tyttö nousee ihan keposeen ylös vasten sohvaa, tuolia, patteria jne. Ja on tosi topakasti siinä.
kävely tukee vasten sujuu varovaisesti, mutta kuiteskin vähän liikkuu pyöreen sohvapöydä ympäri tai sohvalla.
Konttaamista en oo sit opettanut, kun tuosta kuiteskin j o s k u s kävelemään lähtee...hirveesti tykkää kun pitää käsistä ja kävelyttää =)

 

[Lumi-Marja]

Meillä ei toiseksi nuorin kontannut ennen kuin oppi kävelemään. Meni pepulla lujaa paikasta toiseen ja oppi kävelemään 1,1v ikäisenä. Mitään vikaa ei tullut ja eikä siihen kyllä euvolassakaan puututtu. Terkkari vain naureskeli, että ompa omaperäinen tapa liikkua.

Nuorimmainen harrasti samaa ja pitkään. Konttamaan oppi viikko ennen kuin kävelemään ja ikää silloin 1,6v. Eikä mitään ongelmia hänelläkään ja eikä myöskään terkkari puuttunut asiaan vaikka ei ollutkaan sama ihminen. Tiedän muitakin peppukiitäjiä enkä ole keltään kuullut, että siihen olis puututtu. Jossain päin nähtävästi eri systeemit.

Ei kannata stressata, jokainen etenee tavallaan.

 

[äeppä]

Mites teillä tyttö on edistynyt?
Täällä meno jatkuu entisenä, nousee ylös, vähän tuetusti kävelee.
Ilman tukee ei seiso,ei ota askelia...
Taaperokärry on ollut 2vkoa, ettei koko ajan tartte kävelyttää, no nyt saa sit mennä perässä ohjailla ja kääntää.
Meillä ei oteta asiasta stressii ollenkaan, kyllä se päivä vielä koittaa jolloin kävelee, tänä tai ensi vuonna

 

[Tiiteni]

Olen ollut nettipimennossa toista viikkoa, mutta nyt taas kone pelittää! Meilläkään ei ihmeellistä edistymistä ole tapahtunut. Polvikävelyllä työntää nyt taaperokärryä, mutta oikeasti ei osaa sitä kävellen työntää. Seisomaan pääsee joten kuten tukea vasten, jos haluaa, mutta aina ei ole sillä tuulella! Matalalle sohvalle tms kiipeää pienellä tsemppauksella ja osaa tulla alas peruuttamalla, jos muistuttaa asiasta.

Sanoja on yli 20, joista suurin osa kyllä sellaisia, "sisäpiirin juttuja" eli, ulkopuolinen ei välttämättä ymmärrä, mitä tyttö tarkoittaa, mutta me vanhemmat ymmärrämme. Esim. traktori = kakkula ja lamppu = puppu ja vaippa = pappa. Kaipa neiti sitten on enemmän kielinaisia kuin liikkumisen perään.

 

[äeppä]

Meillä ei puhuta ollenkaan. Tai äänessä on, muttei tunnistettavia sanoja ollenkaan, ei edes äitiä kuulu. Osasi ja unohti...

Meillä ei pääse kiipeemällä mihinkään (paitsi mummolassa käydessä nousi matalia portaita yläkertaan, siellä ei usein käydä...) kotona ja mökillä on portaat, portti uupuu. Kotona on jo ennestään portti, parvi talon päässä vaan, ei yläkertaa muuta. Yläpäässä ei oo ollut, kun ei siellä poikien ollessa pieniä ees oltu. Mökille oon pyydellyt ylös ja alas...missähän ne viipyy?

Ei meilläkään taaperokärry liiku kuin kerran pari päivässä, silloin kun on hyvällä tuulella niin jaksaa pitkään. Toisinaan ei huvita olleskaan.

 

[äeppä]

Moi!
Kuukausi on kulunut ed.viestistä suunnilleen ja meillä ei kävellä vieläkään... Tyttö seisoo tuetta kyllä toisina päivinä enemmän, toisina vähemmän. Pari kertaa ihan askeleen, kaksi on erehtynyt ottamaan...
Mutta peppukiito jatkuu vaan, eikä puhua pukahda :|
mites teillä? :wave:

 

[äeppä]

up, up :wave:

Ja meillä tyttö oppi tänään käveleen nyt illasta, pe alkaen innokkaasti alkoi nousta suoraan lattialta ylös ja menoksi. Pe-la parii askelta ja tänään jopa 2-3m.

Mut taatusti vielä peppukiito on se pääasiallinen "menopeli"

 

[Tiiteni]

Hienoa! Meillä ei vielä kävellä, mutta konttaaminen on pääasiallinen kulkemismuoto. Tosin edelleen vaeltelee takamuksillaan väsyneenä päämäärättömästi.

Tänään ekaa kertaa suostui taaperokärryn kanssa kävelemään ilman, että kukaan oli tukemassa. Olohuoneen sohvapöytää on kiertänyt jo jokusen viikon sivuttain kävellen ja käsistä pitäen on kävellyt myös. Saapa nähdä oppiiko tämän vuoden puolella kävelemään.

Hirveästi tuntuu tyttö tsemppaamista kaipaavan uusien juttujen aloittamisessa, mutta sitten kun vauhtiin pääsee, niin mielellään tekee omatoimisestikin. Toinen uusi taito on kiipeäminen ja alastulo. Oppi tulemaan alas sängyltä tms jo ennen kuin oppi sinne kiipeämään. Ja hyvä olikin näin päin. Kiipeämistä sitten on yhdessä harjoiteltu ja alas osaa tulla omin päin. Ei tarvitse pelätä, että teloo itsensä joka käänteessä, nyt kun kiipeilee.Sanoja tulee tasaiseen tahtiin lisää ja kovasti höpöttää koko ajan jotain.

Yöt on kovin levottomia edelleen ja olleet siis aina. Uusin yövillitys on kontillaan nytkyttäminen niin, että sänky liikkuu toiseen päähän huonetta. Muutin eri huoneeseen nukkumaan jokin aika sitten ja tyttö nukkuu nyt yksin, paitsi pitää kyllä melkein joka yö mennä jossain vaiheessa viereiselle petille ja laittaa käsi tytön sänkyyn, että saataisiin edes jotenkin nukuttua.

Tällä hetkellä elämänsä kolmas flunssa menossa. Imetys loppui pari viikkoa sitten. Liekö se vienyt heti vastustuskykyä alas.. :/

Tässäpä tämänhetkistä elämänmenoa meillä. Laitetaanhan taas lisää, kun edistystä tapahtuu =) .

 

[äeppä]

Mukava kuulla Tiitenin tyttären kuulumisia =)

Meillä sanavarastoa ei ole, koiran nimi vaan tulee (siru on suunnilleen "tiju") Toinen on "tätä tämmöttä" ja vähän yrittää hui,hui ja aijai (=halitaan ja sanotaan toi) tyyppisiä sanoo.

Typy ei kiipee, eikä osaa tulla alas mistään. Mut upee juttu tuo kävelyn aloittelu :heart:

 

[Tiiteni]

Mitä uutta kuuluu? Meillä ei "vieläkään" kävellä. Seisomaan tyttö nousee vaikka keskellä lattiaa, kun haluaa ja joskus (kun haluaa), saattaa muutaman askelen ottaa, jos houkuttelee tulemaan luokse. Tuesta ei koskaan irroita kävelläkseen, vaan nämä "kävelyt" seuraa aina tuetta seisomaan nousua. Vissiin, on sitten luonne sellainen, ettei tee mitään uutta juttua, ennen kuin on täysin varma, että osaa.

Juttupuoli on edistynyt edelleen kovaa vauhtia. Käytännössä oppii uusia sanoja (ja muistaa ne) sitä mukaa kun kuulee jonkin uuden sanan. Ihan mukavaa, että tyttö tekee jo itsensä ymmärrettäväksi ja osaa "keskustella".

Tuon marraskuisen flunssailun jälkeen meillä onkin ollut korvatulehdus, joka vaati kaksi antibioottikuuria parantuakseen. Oltiin koko perhe viikkotolkulla kipeinä yhtäaikaa ja vuoronperään. Nyt tuntuu taas arkinen elämäkin luksukselta, kun saa olla terveenä. Onneksi juuri ennen joulua sentään helpotti, että jaksettiin vähän joulua laittaa ja siivota kunnolla pitkästä aikaa. Siivoaminen onkin tyttömme lempipuuhaa!

Viikon päästä aloitan työt ja tyttö menee päiväkotiin (5-6tunniksi päivässä). Hoitopäiviä on noin 14/kk, joten ei sentään ihan viimeisen päälle rankkaa liene tytölle, vaikka hirveäähän se on kun on pakko jo töihin palata, kun lainat painaa päälle.

Jäänpä taas peppukiitäjien kuulumisia odottelemaan. Ihan muidenkin kuulumiset, kuin Äepän, on myös tervetulleita.

 

[äeppä]

heippa Tiiteni!

Kyllä kävely teilläkin opitaan :hug:
Meillä on jo juoksemisen meininkiä (joskin kaatuillaan)
Ulkonakin jo hyvin töpöttelee talvivetimissä :heart:

Meille tulee hoitolapsii kotiin, tyttö 1v3kk, poika 5v ja tyttö eskarilainen.
Samaa perhettä. Tosi reippaita ja mukavan tuntuisia (kaksi oon nähnyt kerran kerhossa, heidän piti vaihtaa hoitopaikkaa, olivat naapurissa enste, siel ilmeni allergiaa kun koiria sisällä) Meidän lapset ei oo eläinallergisii, onhan oma koira, ulkona. Joten pitäisi sen puoleen pystyy meillä hoitaan.

Meillä puhetta ei oo lisääntynyt yhtään. Kävelee takaperin, varpaillaan, etukenossa, milloin mitenkin. Nauraa räkättää koko ajan ja pälättää omaa kieltä (alku yöstä tosi levotonta ja itkusta) Kova flunssa ei muuta sairasteluu...

 

[äeppä]

Moi!

Melkein kuukausi on kulunut viime kirjoittelusta, mitä teille kuuluu?
Viimeksi kirjottelit, että teillä ei vielä kävellä, mites nyt?
Tietty kysely ärsyttää, ehkä, mutta olen ajatellut, että mitä kuuluu?

T:Äeppä

 

[äeppä]

up :wave:

 

[Tiiteni]

En ole pitkään aikaan koneelle päässyt, kun on taas oma kone rikki. Meillä tyttö rupesi noin viikko sitten kävelemään kunnolla sisällä. Jonkin aikaa osasi kyllä jo kävellä, kun houkutteli, mutta nyt sai viimein sen ahaa-elämyksen, että haliaa itse kävellä huoneesta toiseen oma-aloitteisesti. Ulkona ei oikein vielä tasapaino riitä. Hupusta kun pitää kiinni, niin tasaisessa pihalla kävelee. Sori, en kerkeä pitempään nyt kirjoittaa, mutta tässä tärkeimmät.

Niin, ja sen verran vielä pitää lisätä, että puhetta tulee jo paljon. Monen sanan lauseita puhuu ja selittää asioita. Ihan itseäkin ihmetyttää, että miten ja mistä se kaikki sanat oppiikaan. Kerran ehkä jonkun uuden sanan kuulee, niin alkaa jo käyttää sitä puheessaan. Eilenkin loruili: "ABC, kissa kävelee!"