Onko kellään ollut peppukiitäjää?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Tiiteni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä ja esikoinen ollaan oltu peppukiitäjiä. Esikoinen oppi liikkumaan istualleen ensin, sitten nousi ylös ja lähti kävelemään. Vajaa 2 vee oppi konttaamaan. Eikä kyllä missään ole mitään häikkää, eli normaali lapsi on. Mä myös opin kävelemään ennen kuin konttasin.
Neuvolassa sanottu, että viim. 2 vuotiaan tulee osata kontata. Liittyy kai jotenkin kehitykseen, en siitä sen tarkemmin ole kysellyt. :)
 
Tulin kertomaan meidän peppukiitäjän kuulumisia. Tyttö on nyt reilu 13 kk ja edelleen kiitää pepullaan, useinmiten kylläkin roikkuu äidin jalassa :whistle: . Osaa nousta nyt itse istumaan, eli enää ei tuu hirvee huuto jos tuuksahtaa masulleen, vaan saattaa siitä punnertaa itsensä istumaan. Ensin teki tätä sängyssä ja nyt pari kertaa lattiallakin. Osaa jotenkin nousta seisomaan sängyssä ja lattialla tuettuna, mutta ei siis esimerkiksi huonekaluja vasten. Syö itse, auttaa ei saa! On muuttunut eloisammaksi ja ympäristö kiinnosaa. Mun mielestä se tekee nyt samoja juttuja joita isoveli teki joskus 6 - 8 kk ikäisenä. Saatiin sairaalasta maksusitoumus, että fysioterapeutti käy 15 kertaa kotona! Sairaalasta tätä ihan ehdotettiin, melkein vaadittiin ottamaan apu vastaan. Aika outoa kun jossain ei kiinnitetä mitään huomiota peppukiitäjiin ja meillä tyrkytetään apua. Tosin ei tää apu ois neuvolasta tullutkaan, tyttö oli muusta syystä sairaalassa silloin kun ei vielä liikkunut ollenkaan ja liikkumattomuutta tutkittiin siinä samalla. Mutta tytöstä ei siis ole löytynyt mitään "vikaa".
Mulla ihan samat kokemukset sairaalan fysioterapeutilla käynnistä kun aloittajalla, laps vaan huusi ja kotiharjotuksetkin itketti, en raaskinnu tehdä, muutenkin niin vähän aikaa touhuta pienen kanssa että haluan leikkiä sen hetken jotain kivaa.
 
Kiva kun on tullut näin paljon muitakin tarinoita, varsinkin Miilin tilanne tuntuu hyvinkin samanlaiselta kuin meillä. Me käytiin vuoden iässä uudelleen jumpparilla. Tyttö oli oppinut vähän aiemmin nousemaan itse istumaan mahaltaan. Oli muutaman päivän vajaa vuoden kun oppi. Seisomaan ei nouse vielä. Jumpparikäynti meni nyt vähän paremmin. Mies oli mukana tekemässä tytön kanssa liikkeitä ja minä olin kuunteluoppilaana enemmän, että sain keskittyä neuvojen kuuntelemiseen. Konttausharjoituksia ollaan tehty jo paremmalla menestyksellä (ei enää huutoa), joskaan ei tyttö konttaa edelleenkään itse vaan heti kun irrottaa otteen jaloista niin tyttö on jo istumassa :D . Saatiin nyt istumaharjoituksia, sellaisia että tyttö istuu lattialla vanhemman reiden päällä hajareisin jalkapohjat maata vasten ja kurkottelee edessä olevalta tuolilta lelua tms. Tarkoitus olisi siis, että tyttö alkaisi kammeta pikkuhiljaa itseään pystyasentoon. Kävelyttämistä ei saa harjoittaa (ei olla tehtykään näin). Ei varaa jaloilleen edes kunnolla ja jos yrittää "seisottaa" niin on peppu taakse päin kuin linkkuveitsi koukussa. Sitten tuli taas sellainen ohje, että oli naurussa pitelemistä: "laittakaa lapsen housuihin jotakin sellaista, joka ei luista lattialla niin ei pysty hiihtämään istuallaan vaan on pakko ruveta konttaamaan." Kysyin, että mitähän se voisi käytännössä olla. Ei osannut vastata kuin, että vaikka joku nahan pala. Voin ihan kokeilemattakin sanoa, ettei meidän neitiä nahkapalat persuuksissa pidättelisi. Ilmastointiteippiä väärin päin pitäisi olla vähintään... :kieh: :laugh: . Joo, että tuo neuvo saa jäädä omaan arvoonsa. No enpä kerkeä tällä kertaa enempää tarinoida, mutta laittakaa taas mulle lisää näitä juttuja peppukiitäjistänne.
 
Auts! Miks ei saa kävelyttää? Mä oon tehny sitä ehkä pari viikkoa. Tyttö kävelee kun saksalainen sotilas mykkäelokuvassa :laugh: . Mut mitä vahinkoo siitä on, jos kävelyttää? Hyvä että kerroit!
 
Voi hitsi, kirjoitin pitkän jutun ja nyt se hävisi kun katsoin välissä Miilin profiilia :/ . Asia koski kuitenkin kävelyttämistä. Jumppari puhui sekavasti vähän ristiin asioita, mutta ymmärsin, että siksi ei saisi kävelyttää, että lisää vauvan ylijäntevyyttä, jos kävelyttää ennen kuin on siihen valmis. Samaan perustuu kai myös noiden kävelytuolien ja hyppykiikkujen pannaan julistaminen.
 
olen kirjoittanut samaan ketjuun tuonne aikaisemmin lapsestamme. mutta kun luin uudestaan esille tulleita asioita halusin vielä tarkentaa...
meilläkin päästiin fysioterapiaan kun oltiin sairaalassa muussa seurannassa. ja kävelyttäminen lisää tosiaan jäykkyyttä joka meillä ainakin oli ongelmana. sylissä kantaessakin piti pitää mieluiten jalkoja kippurassa ja vaippaa vaihtaessa ei saanut nostaa nilkoista vaan polvien alta tukien. lasta ei saanu myöskään seisottaa sylissä. kaikenlainen venyttäminen siis lisäsi jäykkyyttä kuten pannan laitetut hyppyykiikut ym. mutta meillä jäykkyys näkyy siis vieläkin 6 vuotiaana ja olemme aloittaneet uudestaan fysioterapian tämän vuoden keväästä.
 
Hassua, kun luin ketjun läpi (olen itse ollut peppukiitäjä), niin en voinut olla kiinnittämättä huomiota siiten kuinka paljon tyttöjä oli peppukiitäjissä. Piti sitten ihan laskea, 16 tyttöä - 5 poikaa (kaikissa ei ollut kerrottu sukupuolta). Onkohan tämä tyttö-poika suhde ihan todellinen vai pelkkää sattumaa?!?
 
Meillä oli esikoistyttö ensialkuun peppukiitäjä, nousi istualleen 8kk iässä, ja alkoi pian liikkumaan istuallaan (ei ollut ryöminyt koskaan). 9-10kk ikäisenä alkoi pikkuhiljaa "puolikontata", eli konttasi toisella jalalla, ja toinen jalka sivulla leveässä haara-asennossa. Oikean konttaustavan keksi joskus 10,5kk:n iässä. Istumaan oppi samalla tavoin kuin ap:n lapsi, jalkojensa välistä itsensä työntämällä istumaan muljauttaen. En osannut esikoisen aikaan asiasta huolestua lainkaan, kokemusta kun ei muunlaisista tavoista edes ollut... Kävelemään oppi 15kk:n iässä, ensialkeleen otti jo pari kk aiemmin, mutta rohkeus puuttui.

Kuopustyttö on nyt 8,5kk, ryöminyt puolivuotiaasta hurjaa vauhtia, konttausasentoa harjoitellut 5kk lähtien, mutta maha painaa edelleen liikaa... Nyt tuntuisi olevan istumaan nousu jo lähellä, sängyssä pääsee puoli-istuvaan asentoon toisen kyljen kautta nopeasti, mutta ihan ylös asti ei vielä. Tukea vasten ei nouse lainkaan, eikä varaa kunnolla jaloilleen kannateltaessakaan, enimmäkseen vetää jalat vaan linkkuun, tai pomppii varpaillaan. Siitä olen hiukan nyt ollut huolissani, mutta koska muuten liikkuu hienosti olen toistaiseksi laittanut sen vain ison kokonsa piikkiin (7,5kk mitat 10020g/74,4cm). Jos parin kuukauden päästä ei vieläkään varaa jaloilleen kunnolla, lienee otettava yhteyttä neuvolaan ihan vaan varmuuden vuoksi. Kuopus on kuitenkin muuten varsin hyvin kehittynyt tapaus, puhuu jo pari sanaa mm. "äitä =äiti, "mämmää" =maitoa (ollut tisumaidon kutsumasanana meillä alusta saakka, esikoinen aikoinaan keksi), "että" (=vettä) "pa" =pallo jne. istuu ilman tukea, pinsettiote ollut jo pitkään hallussa, leikkii innoissaan leluilla, osaa heittää palloa yhdellä kädellä käskystä jne. Luulen, että meidän, kuten useimman muunkin kohdalla kyse onkin vain omaan tahtiin kehitymisestä. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bliss:
Meillä oli esikoistyttö ensialkuun peppukiitäjä, nousi istualleen 8kk iässä, ja alkoi pian liikkumaan istuallaan (ei ollut ryöminyt koskaan). 9-10kk ikäisenä alkoi pikkuhiljaa "puolikontata", eli konttasi toisella jalalla, ja toinen jalka sivulla leveässä haara-asennossa. Oikean konttaustavan keksi joskus 10,5kk:n iässä. Istumaan oppi samalla tavoin kuin ap:n lapsi, jalkojensa välistä itsensä työntämällä istumaan muljauttaen. En osannut esikoisen aikaan asiasta huolestua lainkaan, kokemusta kun ei muunlaisista tavoista edes ollut... Kävelemään oppi 15kk:n iässä, ensialkeleen otti jo pari kk aiemmin, mutta rohkeus puuttui.

Kuopustyttö on nyt 8,5kk, ryöminyt puolivuotiaasta hurjaa vauhtia, konttausasentoa harjoitellut 5kk lähtien, mutta maha painaa edelleen liikaa... Nyt tuntuisi olevan istumaan nousu jo lähellä, sängyssä pääsee puoli-istuvaan asentoon toisen kyljen kautta nopeasti, mutta ihan ylös asti ei vielä. Tukea vasten ei nouse lainkaan, eikä varaa kunnolla jaloilleen kannateltaessakaan, enimmäkseen vetää jalat vaan linkkuun, tai pomppii varpaillaan. Siitä olen hiukan nyt ollut huolissani, mutta koska muuten liikkuu hienosti olen toistaiseksi laittanut sen vain ison kokonsa piikkiin (7,5kk mitat 10020g/74,4cm). Jos parin kuukauden päästä ei vieläkään varaa jaloilleen kunnolla, lienee otettava yhteyttä neuvolaan ihan vaan varmuuden vuoksi. Kuopus on kuitenkin muuten varsin hyvin kehittynyt tapaus, puhuu jo pari sanaa mm. "äitä =äiti, "mämmää" =maitoa (ollut tisumaidon kutsumasanana meillä alusta saakka, esikoinen aikoinaan keksi), "että" (=vettä) "pa" =pallo jne. istuu ilman tukea, pinsettiote ollut jo pitkään hallussa, leikkii innoissaan leluilla, osaa heittää palloa yhdellä kädellä käskystä jne. Luulen, että meidän, kuten useimman muunkin kohdalla kyse onkin vain omaan tahtiin kehitymisestä. :)

Tuosta jaloille varaamisesta, että meillä myös isokokoinen poika ei 8-kuisena kannateltaessa varannut jaloilleen ja neuvolan th sanoi, että isokokoisuus voi vaikuttaa, yläkroppa on niin raskas kannateltava heikkojen jalkojen päällä. Ja edelleen(11 kk) ajoittain tulee sitä, että notkistaa polvia kun kannattelee. Mutta lääkärin mielestä ei mitään huolta, poika nousee jo seisomaan ja kävelee tukea vasten.

Ja varvastaminen häviää yleensä pikkuhiljaa itsestään 10-12 kk kohti. Jos muuuten kaikki normaalia niin ei huolta varvastamisesta. Lapsen hyppyyttämisestä sylissä tai lattialla kannattaa rajoittaa, ettei se stimuloi lisää varvastamista tai polvien notkistelua (hyppykiikku ja kävelytuoli täysin turhia!).
 
Alkuperäinen kirjoittaja minttumaaria:
Alkuperäinen kirjoittaja Bliss:
Meillä oli esikoistyttö ensialkuun peppukiitäjä, nousi istualleen 8kk iässä, ja alkoi pian liikkumaan istuallaan (ei ollut ryöminyt koskaan). 9-10kk ikäisenä alkoi pikkuhiljaa "puolikontata", eli konttasi toisella jalalla, ja toinen jalka sivulla leveässä haara-asennossa. Oikean konttaustavan keksi joskus 10,5kk:n iässä. Istumaan oppi samalla tavoin kuin ap:n lapsi, jalkojensa välistä itsensä työntämällä istumaan muljauttaen. En osannut esikoisen aikaan asiasta huolestua lainkaan, kokemusta kun ei muunlaisista tavoista edes ollut... Kävelemään oppi 15kk:n iässä, ensialkeleen otti jo pari kk aiemmin, mutta rohkeus puuttui.

Kuopustyttö on nyt 8,5kk, ryöminyt puolivuotiaasta hurjaa vauhtia, konttausasentoa harjoitellut 5kk lähtien, mutta maha painaa edelleen liikaa... Nyt tuntuisi olevan istumaan nousu jo lähellä, sängyssä pääsee puoli-istuvaan asentoon toisen kyljen kautta nopeasti, mutta ihan ylös asti ei vielä. Tukea vasten ei nouse lainkaan, eikä varaa kunnolla jaloilleen kannateltaessakaan, enimmäkseen vetää jalat vaan linkkuun, tai pomppii varpaillaan. Siitä olen hiukan nyt ollut huolissani, mutta koska muuten liikkuu hienosti olen toistaiseksi laittanut sen vain ison kokonsa piikkiin (7,5kk mitat 10020g/74,4cm). Jos parin kuukauden päästä ei vieläkään varaa jaloilleen kunnolla, lienee otettava yhteyttä neuvolaan ihan vaan varmuuden vuoksi. Kuopus on kuitenkin muuten varsin hyvin kehittynyt tapaus, puhuu jo pari sanaa mm. "äitä =äiti, "mämmää" =maitoa (ollut tisumaidon kutsumasanana meillä alusta saakka, esikoinen aikoinaan keksi), "että" (=vettä) "pa" =pallo jne. istuu ilman tukea, pinsettiote ollut jo pitkään hallussa, leikkii innoissaan leluilla, osaa heittää palloa yhdellä kädellä käskystä jne. Luulen, että meidän, kuten useimman muunkin kohdalla kyse onkin vain omaan tahtiin kehitymisestä. :)

Tuosta jaloille varaamisesta, että meillä myös isokokoinen poika ei 8-kuisena kannateltaessa varannut jaloilleen ja neuvolan th sanoi, että isokokoisuus voi vaikuttaa, yläkroppa on niin raskas kannateltava heikkojen jalkojen päällä. Ja edelleen(11 kk) ajoittain tulee sitä, että notkistaa polvia kun kannattelee. Mutta lääkärin mielestä ei mitään huolta, poika nousee jo seisomaan ja kävelee tukea vasten.

Ja varvastaminen häviää yleensä pikkuhiljaa itsestään 10-12 kk kohti. Jos muuuten kaikki normaalia niin ei huolta varvastamisesta. Lapsen hyppyyttämisestä sylissä tai lattialla kannattaa rajoittaa, ettei se stimuloi lisää varvastamista tai polvien notkistelua (hyppykiikku ja kävelytuoli täysin turhia!).

Mukava kuulla. Tosiaan, olen toistaiseksi itsekin laittanut ison koon piikkiin, etteivät jalat ota alle. Olen myös hyppykiikun/kävelytuolin vaaroista kuullut, enkä ole meille kapineita hommannut edes esikoiselle aikanaan. :) Sylissä välillä pyrkii pomppimaan, mutta aika vähän sitä harrastetaan. Eiköhän tyttömme jossain vaiheessa saa jalat alleen, vauhdikas ainakin on jo nyt vaikkakin vain ryömii... :whistle: =)
 
Nyt meidän tytöllä on ikää reilu 1v1kk. Konttaamista ollaan päivittäin harjoiteltu kaukosäätimen houkuttelemana. Maton päällä konttaa vuorotahtia jo välillä ihan omatoimisestikin. Meillä on paljon liukasta lattiaa (laminaattia ja sileää laattaa) ja siinä tyttö etenee pepullaan (tai puolikontaten niin kuin tuossa aiemmin joku mainitsi). Yritetty on konttaamista siinäkin, mutta liukas alusta ei tunnu olevan tytön mieleen siinä puuhassa. Ei olla kyllä mattoja lisätty silti.

Ulkoilu on hankalaa kun pepullaan haluaa hinkuttaa hiekassakin ja lahkeet nousee polviin. Kiva on sitten hiekkaa kaivella housuista... Tyttö ei nauti ollenkaan ulkoleikeistä, mutta rattaissa sentään viihtyy kun liikutaan. Keinumisesta tykkää. Meillä ei ole nurmikkoa, mutta kylässä kun pääsi nurmikkoon tutustumaan niin ei halunnut millään kontata siinä kun käsiä ei olisi halunnut ruohoon laittaa. Pepullaankin yritti liikkua ilman käsiä nytkyttämällä tai vain vähän toisella kädellä auttaen. :laugh: .

Olen välillä niin kypsä koko tilanteeseen kun isoa tyttöä pitää kantaa ulkona joka paikkaan tai työntää rattaissa kun en jaksa pitkään kantaakaan. Painoa jotain 12kg. Masentaa katsella kun muiden sirot pikku taaperot tepsuttaa hienosti ulkonakin leikeissään, vaikka ovat nuorempia ja paljon pienempiä kuin meidän tyttö. Meidän pullea "vauva" vain istuu ja kitisee kun ei pääse mihinkään. En tiedä mitä tuolle voisi pukeakaan kun maassa ei osaa muuta kuin istua ja ei viitsisi kurahousuja sentään kesällä pitää. En ole kyllä sellaisia vielä ostanutkaan kun on nuo ulkoleikit aika minimaalisia. Sisällä ollaankin oltu paljon. Ei meillä kyllä lähellä olekaan kunnon leikkipaikkoja eikä muita lapsia. Maalla kun asutaan. Olisi niin kiva ulkoilla, mutta tuo rattaiden kanssa vehtaaminen ja kanniskelu alkaa jo tympimään. Onneksi tyttö sentään nukkuu vielä kahdet päiväunet, että saan edes huokaista välillä.

Kiitos, jos jaksoitte lukea ja vielä isompi kiitos jos jaksatte kommentoida :)
 
Täällä tyttö 1v 1kk (parin päivän päästä) ja peppukiitäminen vaan jatkuu! Kannan paikasta toiseen, roikkuu lahkeessa tai jalassa, ei viitsi aina edes itse liikkua ainoalla konstillaan. Nukkuu myös kahdet unet, josta ajasta nautin (kaksi isompaa poikaa löytyy) Kyllä odotan, että nousisi ylös jaloilleen. Tyttö on keksinyt heittäytyä selälleen vähän väliä ja sit ei pääse ylös ite. On noussut mun läsnäollessa yhtenä yönä istumaan, kolmesti peräkkäin (en nähnyt, laskin alas nukkumaan) ja kerran mummin nähden. Että on aika tapaus!
 
up,up =)
Tyttö menee konttausasentoon, nytkyttelee, kun ei pääse mihkään niin istuu ja vauhtia taas piisaa :)
Nyt oon nähnyt, että osaa nousta istumaan :heart:
Pikkuserkun sänkyyn ei suostunut nukkuu, vaan nousi ketterästi istumaan. No sitä ei taas muussa tilanteessa oo tapahtunut.
 
Meillä on tyttö kovan treenaamisen tuloksena(?) alkanut konttaamaan välillä. Maton päällä konttaa jo aika paljonkin, mutta paljaalla lattialla vaihtaa heti peppukiitoon. Nousee polviseisontaan, ja kurkottelee sillä lailla esim. tuolilta tavaroita. Sen ylemmäs ei vielä nouse. Viikon päästä 1v2kk. Istumaan nousi itse "jo" muutamaa päivää vaille vuoden ikäisenä. Sen homman osaa jo unissaankin ja nousee joskus keskellä yötä sängyssä istumaan ja itkemään.
 
Seisomaan nousulle? 1 v 3kk tyttö peppukiitää yhä, eikä pääse itse seisomaan? Neuvolasta ei ole tehty asialle mitään. Osaa pikkaisen kontata mutta ei viitsi. Oppi nousemaan istumaan vähän aikaa sitten. Pitäisikö vaatia lähete fysioterapeutille?
 
En tiedä tuosta seisomaan nousun "ikärajasta", mutta kun kysyin jumpparilta, että mihin ikään mennessä pitäisi oppia kävelemään ns. normaalisti niin sanoi, että 18kk ikään mennessä. Oltiin tuon 1v2kk tytön kanssa juuri jumpparilla viimeistä kertaa (ainakin toistaiseksi). Tyttö nousee edelleen vain polviseisontaan ja jumppari sanoi vain ettei vielä tarvitsekaan osata kävellä. Käski ohjata tyttöä polviseisonnasta laittamaan toista jalkapohjaa maahan ylösnousua ajatellen. Eipä keretty harjoitella yhtään kun tyttö alkoi itse kohta jo mallailla jalkapohjaa maahan lattialla touhutessaan. Nyt lienee vain ajan kysymys, milloin keksii ponnistaa jalalla seisomaan (jos on tuki mistä pitää kiinni). Ei vain taida olla edelleenkään puhtia noissa jaloissa tarpeeksi nostamaan pulleaa neitiä seisomaan asti :whistle: . Itse koin nuo kolme jumpparikäyntiä aika tyhjänpäiväisinä. Toki saimme jotain vinkkejä, mitä voitaisiin kotona harjoitella, mutta luulen, että ainoastaan tuo konttaamisen jankkaaminen oli hyödyllistä. Nyt konttailee jo aika paljon itsekin. Varsinkin kun on kintut paljaana, niin hikiset jalkaläskit ahdistaa sen verran, että peppukiito ei taida tuntua kivalle. Konttaamaan ryhtyy silloin mieluummin.
 
Mullekin on sanottu, että 18kk:ssa pitäs osata kävellä tai jumpparille...
Jonne ei mun mieli oikein tee ed. kerran perusteella.
Meill' tyttö ei nyt ole ollut kyykyssäkään, eikä konttausasennossa (takapakkia...) On sohvaa yms vasten toinen jalkapohja maassa ja toinen on "viistossa" Mutta se että ittensä nostais seisomaan...on pitkässä!
Kainalosta kun nostaa jalat ei oo ikuna suorina, eikä pysty seisottamaan ollenkaan. Tyttö haluu vaan peppukiitää...
Tiiteni:minkä kokonen tyttö teillä on?
Ei oo heiveröinen meidänkään neiti :heart:
Tänään en nähnyt olleskaan lastani, lähettiin aamulla reissuun isojen poikien kanssa ja oli laitettu 21.30 yöunille (herännee siis aikaseen, kun norm. 22.15-22.20...)
 
Ei ole neuvolassa 1v jälkeen käyty, mutta yksi päivä tuossa laitoin tytön vaa'alle istumaan ja vaatteineen ja vaippoineen oli 12,5kg. Lienee jotain 76cm, jos on entiseen malliin tullut pituutta. Eli aika pönäkässä kunnossa edelleen on. Jos on sulla aikaa niin suosittelen tuota konttaamisen harjoittelua kyllä. Meillä sen jälkeen alkoi tyttö jotenkin reippaammin ylöskin päin haluamaan. Vai lieneekö sattumaa? Kyllä meidänkin tytöllä jalat "pettää" alta edelleen, jos yrittää seisottaa. Tosin nyt jo on koko jalkapohja lattiaa vasten eikä vain varpaat.
 
Meidän tyttö oli 10,5kg 1v neuvolassa ja varmaan siitä kilon verran on tullut painoo (en oo punninnut kyllä, pitääkin muistaa nyt)
Pituutta oli sillon 75,5cm.
Onhan mulla aikaa harjotuttaa konttaamista, olenhan kotona. huomenna lähtee pojat kouluun, että melkein yhteen saakka ollaan kaksin. Tyttö menee viim. 12 ekoille unilleen. Ruvetaankin sit aamusin harjottelemaan ;)
 
Pari kuukautta meillä harjoiteltiin tuota konttaamista ennen kuin tyttö alkoi itse oma-aloitteisesti lähteä konttaamaan. Jumppari sanoi, että se konttaus olisi siksi tärkeää, että siinä tulee alaselkään liikettä ja kiertoa, mitä sitten kävelyssä tarvitaan. Ja onhan se tosiaan totta, että peppukiidossa alaselkä on aika paikallaan kun tasatahtia nytkyttää menemään. Ja se sanoi myös juuri siitä vuorotahdista, että olisi tärkeää oppia sekin kun sitäkin tarvitaan kävelyssä. Silti olen sitä mieltä, että ei nuo harjoitukset varmaan hirveästi nopeuta sitä kävelemään lähtöä, jos kerran nuo jalat on vielä ihan makaronit. Lapsi lähtee vasta sitten kävelemään kun kehitys on tarpeeksi pitkällä ja valmiudet kävelyyn olemassa. Antoisia konttausharjoituksia! Laita kaukosäädin tai jotain muuta vastustamatonta houkuttimeksi vähän matkan päähän ja annat pohkeista tahtia ja alkuun vauhtiakin konttaamiseen.
 
Aamulla aloitetaan. vuorotahtisuudesta fysioterapiassa meillekin puhuttiin, että kun seisottaa niin vaihtaa jalkaa, jolla paino on. No ei nyt se oo onnistunut kun nostaa ne jalat kuin istuisi ilmassa. Sit piti pukee eriasennoissa, no mä puen kyllä aina samalla tavalla, että typy on sylissä...Mutta alan kiusata puhelimen/kaukosäätimen/jonkun johdon avulla. Kannettava ois mieluisin, mutta siitä tulee aivan kaamee tahtokohtaus ja tää menee siinä käsittelyssä rikki :D On aika kovakourainen neitokainen. Pitää tuolla ulkonakin opettaa, kun nurmi on aika uusi juttu. On oltu mökillä, jossa kalliota ja epätasainen hiekkapiha...kurainenkin...
Nyt kun ollaan asetuttu koululaisten aloittaessa huomenna kotio, on nurmikin tutkittava :p
Ja ulkolelut on uusia ja mielenkiintoisia/koira tarhassaan :wave:
Niitä ei tartte sit ottaa poiskaan!
Tiiteni: istuuko sun tyttö selkä suorana vai notkollaan?
Meillä ei juurikaan istu "kunnolla" Enkä oikein muista enää pojista millaisia olivat tuossa iässä, ett tartteeko huolestuu?
 
Kyllä meidän neiti istuu tosi suorassa. 7-kuisena muistaakseni oppi istumaan ilman tukea, mutta kaatui kyllä selälleen välillä aika pitkään kun tykkäsi keinua eteen ja taakse varsinkin musiikin tahtiin. En osaa sanoa pitäiskö huolestua.
 

Yhteistyössä