Onko juova mies pysynyt juomatta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja anneliina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

anneliina

Vieras
Niin, siinä se kysymys jo onkin. Onko kellään aiemmin suht reippaasti ryypännyt mies pystynyt muuttumaan ja lopettanut juomisen?
Mies siinä pisteessä. :ashamed:
 
Juu kaks eri tavalla alkoholisoitunutta miestä "olen kokeillut", eli avoliitossa ollaan oltu. Kumpikaan ei pystynyt raitistumaan. En kuitenkaan halua lannistaa sinua, kyllä jotkut pystyy, kun huomaavat mitä ovat menettämässä. Esim. jos erosta alkaa puhua. Olisiko mahdollista, että miehesi kokeilisi katkaisuhoitoa? :hug:
 
ollaan eron partaalla killuttu jo pidemmän aikaa, juuri juomisen takia. Vähän aikaa jaksaa aina ja sitten se alkaa....mutta jos vielä alkaa niin tietää mieskin että paluuta ei entiseen ole. Sitten saa jatkaa ja jaksaa yksin. Toivon kyllä että tää toimisi, yhteistä taivalta jo kolmetoista vuotta....
 
meillä 6vuotta yhteiseloa takana, mies enemmän ja vähemmän alkoholisoitunut. äärirajoille mentyään lähti aa-klinikalle, sai apua ja parhaimillaan juominen oli katkolla lähemmäs 5kk. Mutta kuten alkoholisteille yleensä käy..ei tippaakaan tulisi ottaa..no kuten arvaatte aina ratkes ja piiitkä ryyppyputki oli taas valmis alkamaan. No nyt tälläkin hetkellä mies on lipittämässä toista päivää, en tiä missä..mutta kyllä mä olen nyt niin valmista pakettia sen ukon suhteen että :kieh: Päätin pysyä lujana ja nakata äijän pihalle, ja tällä kertaa pysyn päätöksessäni!!!! Anelkoot kuin jaksaa ;) en mä tietty muiden puolesta voi puhua, mut meiän kohtalo tämä, kuningas alkoholi voitti perheen!!
 
Sama juttu, vaikea olla epäilemättä, mutta toisaalta pitäisi uskoa ja olla kannustava ja jatkaa lämistä niinkuin loppuikää varten tässä oltaisiin. Kovin vaikealta tuntuu, mutta yritetään nyt vielä viimeisen kerran. Mulla on ainakin se, että haluaisin kuitenkin että oltais perhe, jos viina jää. Ja voinpahan sit todeta ittelleni että ei ollut minusta johtuvaa, kaikkeni yritin enkä luovuttanu heti ekasta kerrasta.....jotain sellaista mietettä jonkinlaista on koko ajan mielessä. Välillä kyllä onnistun oleen ihan onnellinenki ja luottavainen pienen hetken tulevaisuuteen että kyllä kai me vielä..
 
Hei anneliina. Minulla on mies joka on entinen alkoholisti. Tosin me ei oltu vielä yhdessä silloin kun hän joi, mutta silti voin kertoa hänen tarinansa. Nuori mies joi itsensä ihan rappiolle, asui autossa ja joskus jopa veneen alla, milloin missäkin. Hän kävi todellakin elämänsä aallonpohjalla. Kännispäissään teki ajattelemattoman teon ja joutui vankilaan. Vankilassa käytti lääkkeitä väärin ja hautoi itsemurhaa. Sitten tuli se käännekohta: Mieheni tuli vankilassa uskoon! Sai syntinsä anteeksi Jeesukselta Kristukselta ja sai uuden elämän. Sinne jäi päihteet. Tällä hetkellä ollut raittiina 9 vuotta ja edelleen uskossa ja sanoo ettei juominen ole käynyt edes mielessä.
Minä olen ollut päihdetyössä ja nähnyt että raitistuminen on vaikea. Niin utopistiselta kuin monesta se kuulostaakin, usein uskoontulo on ratkaiseva tekijä juomisen lopettamisessa... ja monella tosiaan on niin, että juominen täytyy lopettaa kokonaan, pisaraakaan ei saa ottaa jos on ollut alkoholisti.
En tiedä oliko tästä sinulle paljoa lohtua, mutta halusin kertoa sulle että toivoa aina on! Siunausta ja voimia sinulle ja koko perheellesi!
 

Yhteistyössä