W
Witsitwähissä
Vieras
Plääh...en tiiä miten oikein suhtautuisin, kun erään todella hyvän ystäväni mukulat ( 4v ) kertakaikkiaan saa mun veret seisahtumaan ja suupielet vain väkinäiseen hymyyn...pidän lapsista, muistakin kuin omistani, mutta nämä kullannuput eivät muutakuin juokse, lällätä ja kiroile ( joo..ihan v:llä alkavia juttuja ) kun tapaan heitä ja äitiään. Show alkaa välittömästi kun tulevat meille, menen sinne tai ovat jossain muualla vierailulla. Pari pvää sitten toinen lapsista ensitöikseen ilmoitti potkaisevansa mun vauvaa ( 11kk ) päähän...voi jee mä menin kyllä ihan haavi auki ja sanoin heidän äidilleen, mitä laposet kertoivat tekevänsä, niin äiti ohitti asian täysin. Olenkos nipo täti vai miksi mulla alkaa melkein inhon väreet mennä näitten lasten läsnäollessa. Olen kanssa miettinyt että juttelisinko heidän äitinsä kanssa ihan nätisti, mutta suoraan, että ei kaikki ole kohillaan, kun tuollain käyttäytyvät....vai pitäskös vain olla sitten tapailematta ja vähinäänin ohittaa asia? Alkaa jo vaikuttaa meidän ystävyyteen, kun en halua pikkuiseni olevan näiden lasten kanssa, enkä jaksa kylään pyytää kun lapset juoksevat ja riehuvat kuin aropuput, myös naapureiden pihoilla. Huh, vai oonko vaan vanhanaikainen. Mielipiteitä, ehdotuksia, kokemuksia, että miten kannattais asia hoitaa, niin että välit säilyis ja voisin nähdä näiden ipanoiden suloisen puolen ( sellanenkin varmasti siellä jossain on ).
