On tää sinkkuelämä rentouttavaa!

Täällä kun jatkuvasti napisee naiset miehistään (jota joskus itsekin olen tehnyt) niin voin suositella; jättäkää ne retaleet! Mitä sitä elämäänsä hukkaamaan suhteessa, joka ei toimi ja jossa toista ei kiinnosta edes saada sitä toimimaan.

Ah, olen jo tavannut paljon piristävämmän henkilön mitä täällä kodin sisällä on pitkiin aikohin näkynytkään

:xmas:

 

joopa joo...

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

Niimpä! Tähän pyritään!

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

ei se nyt ihan näin mene.puoliso saattaa muuttua vuosien avioliiton jälkeen. :|

 

noh, mulla tuolla yläkerrassa nukkuu maailman mahtavin mies, jota en ikuna vaihtaisi pois. :heart:

 

Ootko sä muka oikeesti eronnut?

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

ei se nyt ihan näin mene.puoliso saattaa muuttua vuosien avioliiton jälkeen. :|

kyllä varmasti sairauden, masennuksen tms. takia, mutta minä en siihen usko, että iloisesta,kultaisesta miehestä voi muutaman vuoden kuluttua tulla hakkaava, surullinen ja oikea paskiainen.

 

kyllä varmasti sairauden, masennuksen tms. takia, mutta minä en siihen usko, että iloisesta,kultaisesta miehestä voi muutaman vuoden kuluttua tulla hakkaava, surullinen ja oikea paskiainen.

hyvä ettei sulla ole sitä kokemusta.

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

ei se nyt ihan näin mene.puoliso saattaa muuttua vuosien avioliiton jälkeen. :|

kyllä varmasti sairauden, masennuksen tms. takia, mutta minä en siihen usko, että iloisesta,kultaisesta miehestä voi muutaman vuoden kuluttua tulla hakkaava, surullinen ja oikea paskiainen.

minen ainakaan tiedä että ex olisi ollut masentunut ja silti oli eron tulessa kaukana siitä mitä oli kun alettiin seurustelemaan.

 

Ootko sä muka oikeesti eronnut?

Olen. Eikä se mikään yllätys ole kenellekään muille kuin niille, jotka pitää jonkun palstalaisen suhdetta täydellisenä vain siksi, että mies tekee kotitöitä eikä ole mikään täysi renttu. Olen myös kirjoittanut ongelmistakin, mutta sen verran harvoin että ne eivät ole kovin monien silmiin tainneet osua. Ja nyt kun tilannetta on tarpeeksi kauan täällä palstan ulkopuolella vatvottu, niin se on sanottu ääneenkin.

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

Yritän olla viisaampi ensi kerralla, tuo lause kun on aivan totta B)

Vaikka toki jotkut kuoriutuvat todellisen luonteensa kanssa esiin vasta vuosienkin päästä, tai muuttuvat.. mutta vähempi riski siihen voisi olla, jos toinen on kunnollinen alusta alkaen.

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

Yritän olla viisaampi ensi kerralla, tuo lause kun on aivan totta B)

Vaikka toki jotkut kuoriutuvat todellisen luonteensa kanssa esiin vasta vuosienkin päästä, tai muuttuvat.. mutta vähempi riski siihen voisi olla, jos toinen on kunnollinen alusta alkaen.

Toisaalta, kun eroaa, on hyvää aikaa miettiä sitäkin, mitä itse haluaa...

Voihan itsekin olla muuttunut.

 

Toisaalta, jos on alunperin valinnut kunnollisen...

Yritän olla viisaampi ensi kerralla, tuo lause kun on aivan totta B)

Vaikka toki jotkut kuoriutuvat todellisen luonteensa kanssa esiin vasta vuosienkin päästä, tai muuttuvat.. mutta vähempi riski siihen voisi olla, jos toinen on kunnollinen alusta alkaen.

Toisaalta, kun eroaa, on hyvää aikaa miettiä sitäkin, mitä itse haluaa...

Voihan itsekin olla muuttunut.

Jooh.. valitettavasti se nyt vaan on niin, että ukko kyllästyi muhun ja minun piti se vaan jättää, kun sillä ei ollut munaa sitä tehdä. Taidan suosiolla ryhtyä vanhaksi piiaksi, mitäpä sitä ruveta enää koskaan seurustelemaan kun äijä kyllästyy taas kuitenkin. Nautin nyt vaan tästä kesäromanssistani, kunnes sekin minuun kyllästyy :xmas:

 

Hei, älä noin ajattele, se ei tee hyvää.

 

Hei, älä noin ajattele, se ei tee hyvää.

En mä oikeastaan ajattelekaan. Tämä pikku romanssi on tuonut pikemminkin toivoa siihen, että joskus löytää jonkun joka rakastaa. Se luottamuspula miehiin vaan meinaa nostaa päätään ajatuksissa..

 

Jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, pitäisi minun mielestäni eron olla viho viimeinen ratkaisu. Elämä ei kuitenkaan ole "normaalia" siinä vaiheessa. Pitäisi olla sen verran aikuinen, kun alkaa lapsia tehdä, että kestää elämän vaikeatkin hetket ja yrittää tehdä töitä suhteen eteen. Jos vuosien työn jälkeen suhde ei vaan parane, voi ero olla se oikea ratkaisu. Eri asia on, jos suhteessa on väkivaltaa, mielenterveysongelmia tai alkoholismia. Sitten vaan kipin kapin karkuun.

 

No joo.. harvemmimpa sitä ihan retostellaan sillä että suhde on mennyt poikki........

 

minen ainakaan tiedä että ex olisi ollut masentunut ja silti oli eron tulessa kaukana siitä mitä oli kun alettiin seurustelemaan.

Noo, ehkä silloin suhteen toisen osapuolenkin kannattaisi katsoa peiliin, eikä vaan miestä syytellä...miettiä ehkä sitäkin, miten itse on toista kohdellut....ai niin, mutta siis naisissahan ei ole koskaan vikaa, jos mies muuttuu seurustelun/liiton aikana ns. kuspääksi....

Ja nöppönen, tämä ei ollut tarkoitettu hlökohtaisesti sinulle vaan yleisesti. Tuo sun lausahduksesi vain sopi niin hyvin siihen, mitä ajattelin...

 

En vaihtaisi mun miestä pois. Riitojahan tulee aina kun saman katon alla asutaan, mutta rakkaudella ne ratkaistaan =) Sinkkuna en viihtyisi, sen tiedän.

 

Onnea, hyvä ratkaisu. Elämä on muutenkin lyhyt ja vaikea, ilman suhdesotkujakin! NAUTI !

 

Joo, on rentouttavaa, kun on oikea päivä ja asiat hyvin. Mutta sitten kun iskee se epätoivo ja väsy ja kyllästys yh-arkeen, niin kelpais se suomalainen juntti mieskin sohvalle rötköttään. Mutta ihan samaa mietin Emilyn yks päivä, kun täälä jotain juttuja luin miehistä ja niiden tekosista/tekemättä jättämisistä.... Kesäromanssi on mun kohdalla jo ohi tältä vuodelta (ikävä kyllä ), mutta aina välillä toivos itselleen KUMPPANIA, jonka kanssa tehdä asioita ja keskusteluseuraa, en enää välttämättä edes perhettä haluaisi perustaa kenenkään kanssa. Eikä tää sinkun seksielämä kauheen hohdokasta saatika runsasta ole...

 

Jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, pitäisi minun mielestäni eron olla viho viimeinen ratkaisu. Elämä ei kuitenkaan ole "normaalia" siinä vaiheessa. Pitäisi olla sen verran aikuinen, kun alkaa lapsia tehdä, että kestää elämän vaikeatkin hetket ja yrittää tehdä töitä suhteen eteen. Jos vuosien työn jälkeen suhde ei vaan parane, voi ero olla se oikea ratkaisu. Eri asia on, jos suhteessa on väkivaltaa, mielenterveysongelmia tai alkoholismia. Sitten vaan kipin kapin karkuun.

tätä peesailen. lapset kärsii aina erosta eniten (jos siis eron syy ei ole väkivalta tms)

 

Siis täh?! Mie kyllä luin jonkun Emilynin eroamisketjun, mutta ajattelin sen olevan huumoria...

 

Jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, pitäisi minun mielestäni eron olla viho viimeinen ratkaisu. Elämä ei kuitenkaan ole "normaalia" siinä vaiheessa. Pitäisi olla sen verran aikuinen, kun alkaa lapsia tehdä, että kestää elämän vaikeatkin hetket ja yrittää tehdä töitä suhteen eteen. Jos vuosien työn jälkeen suhde ei vaan parane, voi ero olla se oikea ratkaisu. Eri asia on, jos suhteessa on väkivaltaa, mielenterveysongelmia tai alkoholismia. Sitten vaan kipin kapin karkuun.

Nii-in, ihan samaa mieltä nääs.