On se hyvä kun jotkut saavat tehtyä lapsensa alle 30-vuotiaana

[LEAL]

Joo, vittuile viel vähä enempi. tää ketjuhan on jatko-osa tuolle toiselle ketjulle missä vinoiltiin nuorena äidiksi tulleille.

Mä olen saanut likan 24-vuotiaana eli en kylläkään vanhana. Tässä on nyt pointtina se, että jotkut kauhistelee sitä kun toiset saavat lapsia yli 30 tai 40-vuotiaana. Ja ollaan olevinaan parempia kun lapsiluku on täynnä alle 30-vuotiaana.

Mulla sit taas sellanen olo, että jos saa lapsia nuorempana (päälle kakskymppisenä ) niin ihmiset katsoo kieroon ja aattelee, että "oli varmaan vahinko" ja "ei noillakaan ole mitään järkeä päässä" :|

Jotenkin tuntuu, että nyky-Suomessa on paljon "hyväksyttävämpää" saada se esikoinen 30v kynnyksellä, mieluiten vähän päälle...

 

[vieras]

tyhmää tehä lapset vasta vaikka 40 veenä, äitihän on 60 wee kun lapsi 20 wee.

Ja ajatella että vaikka 20-vuotiaanakin tekis ni silti lapsi voi olla vaikka orpo kun täyttää itse tuon iän...

Kaverin äiti kuoli syöpään 35 v, kun kaveri oli 15 v. Oma äitini porskuttaa edelleen seiskakymppisenä, eli elämä on arvaamatonta...

 

[Cassyput]

Jotenkin tuntuu, että nyky-Suomessa on paljon "hyväksyttävämpää" saada se esikoinen 30v kynnyksellä, mieluiten vähän päälle...

Mustakin tuntuu. Varsinkin kun minä ja mies ollaan koulutettuja ihmisiä, niin meitä ihmetellään kun olimme "vasta" (?!) 24 vuotta täyttäneet kun esikoinen syntyi.

 

[LEAL]

Jotenkin tuntuu, että nyky-Suomessa on paljon "hyväksyttävämpää" saada se esikoinen 30v kynnyksellä, mieluiten vähän päälle...

Mustakin tuntuu. Varsinkin kun minä ja mies ollaan koulutettuja ihmisiä, niin meitä ihmetellään kun olimme "vasta" (?!) 24 vuotta täyttäneet kun esikoinen syntyi.

Juu, ihme ilmiö Tutkimusten mukaan mun käsittääkseni otollisin aika tehdä (saada ) lapsia on 20-25v, mutta nyky-Suomessa tuntuu olevan melko kauheaa jos alle 25v saa lapsen...

Ota näistä nyt selvää kun koskaan ei ole hyvä

 

[nöppönen]

Mulle sillä ei ole merkitystä mitä muut ajattelee siitä että olen saanut lapseni keski-iässä.
Ei todellakaan vedä katkeraksi se mitä joku naapurin Tiina ajattelee.

asutsä mun naapurissa? :xmas: ei vain, jokainen "tekee" lapset sitten kuin aika on sopiva tai luoja suo.

 

[,.,.,.,.]

Minä en ainakaan yli 30-v lapsia enää tee!!

 

[Scarlett O Harava]

Minä en ainakaan yli 30-v lapsia enää tee!!

Ei ole kukaan käskenytkään.

 

[Black Diamond]

Minä en ainakaan yli 30-v lapsia enää tee!!

Älä tee,teet just niin kuin sinä haluat.Minä teen vaikka 45v. toisen lapsen jos tulee mahdollisuus siihen. =)

 

[Madicken04]

En tykkää yhtään toisten arvostelemisesta tai kauhistelemisesta lapsensaanti-iän suhteen. Yksi sopii yhdelle ja toinen toiselle eikä niitä lapsia suinkaan edes aina tule heti kun haluaa. :/ Ja mitäpä se on vanhemmalta äidiltä pois jos joku saa lapsensa nuorempana, tai päinvastoin?

Toisaalta silloin kun on kysymys ihmisen omista henkilökohtaisista ajatuksista äitiyden suuntaan, en vedä herneitä nenuun jos jonkun ajatukset eroavat omistaan. =) Olen itse saanut lapseni juuri alka 30v, eikä minua loukkaa mitenkään jos joku sanoo halunneensa ehdottomasti lapset heti parikymppisenä eikä voisi kuvitellakaan hankkivansa vauvaa enää yli 25v. Se on hänen elämänsä ja ajatuksensa, itseasiassa itsekin ajattelin noin joskus mutta elämä kuljetti toiseen suuntaan.

Tai jos joku vanhempana äidiksi tullut tykkää että oli valmis äitiyteen vasta 40v tienoilla ja että on kiva nyt kun kaikki talousdelliset ym asita on kunnossa ja aikaa keskittyä vauvaan rauhassa. Sekin on kiva hänelle, enkä ota sitä arvosteluna omaa elämääni kohtaan.

Eriasia sitten jos joku rupeaa minulle paasaamaan että on vastuutonta hankkia lapset tuossa ja tuossa iässä tai elämäntilanteessa.

 

[seropi]

jokainen tehkään lapsensa silloin kun siihen valmis.ite sain ekat ollessani 24v ja tään viimeisen 36v.itse kyl sanoisin että olen nauttinut äitiydestä eri tavalla nyt iäkkäämpänä

 

[piitu pipari]

Minä taas en ikimaailmassa haluaisi lapsia alle kolmekymppisenä. Niin paljon hauskaa jäisi kokematta...

 

[Valon kantaja]

Mitä se sulta pois on jos mä saan lapseni nuorena. Joo, aijon olla alle 30v kun kolmannen saan (jos saan) mut mitä sitten?

Miksi se haittaa sua, tai ketään muutakaan.

 

[Borkku]

Kyllä mullaki olis ollu lapsia alle 30 vuotiaana, mut kailta se raskaakstulo ei käy siten et ne kalsarit on siellä samassa pyykkikorissa.

 

[Hellanlettas]

Eihän se mulle kauhistus ole, mutta itse en enempää halua. Pitäskö mun jatkaa lisääntymistä vain siksi, ettei kelleen tulis paha mieli?

Just näin!

Jos MINÄ sanon etten MINÄ tee OMIA lapsia enään yli 30vuotiaana, se ei tarkoita että KUKAAN ei voisi tehdä. Mutta kait meidän jotka olemme nuorena saaneet lapsemme pitää lisääntyä ainakin se 20-30vuotta ja lapsia tehdä se 25, ettei kenellekkään tule sitä pahaa mieltä, että meillä on lapsiluku ollut täynnä alle 30v.

 

[suomalainen]

Mun mutsi oli 46 ku synnytti mut. :wave: :wave: Vieläkin elossa.

 

[Eitarttehuutaa]

Minä en ainakaan yli 30-v lapsia enää tee!!

 

[suomalainen]

Minä en ainakaan yli 30-v lapsia enää tee!!

Voi olla meille kaikille parempi ettet sinä enää ainakaan lisäänny. :kieh: :kieh: :wave: :wave:

 

[evita]

Mä sain lapsen 30v. ja olin ihan täys tumpelo.
Kyl se on niin että mitä enempi lapsia niin sitä viisampi on.Oli äiti sitten minkä ikäinen tahansa.

Minusta taas viisaus ei lisäänny välttämättä ollenkaan lapsiluvun myötä. Jos näin olisi, lestadiolaiset olisivat kaikkein viisaimpia äiteinä, mikä ei liene totta.

Tietoa lapsista voi toki olla enemmän usean lapsen äidillä, mutta viisaus on jo kinkkisempi juttu. Ei sitä ole välttämättä ollenkaan, olipa lapsia millainen liuta hyvänsä.

Ikä tuo kypsyyttä ja tietoa maailmasta väistämättä, ja ainakin itseäni se auttoi paljon lasten kanssa. Olin yli 3-kymppisenä huomattavasti parempi ja kypsempi äiti kuin olisin ollut parikymppisenä - onneksi lapsilleni.

 

[Kannanottaja]

Minä olen tyytyväinen lapsettomuuteeni näin yli kolmekymppisenä. Olen itse ainut lapsi; porukat oli kaksvitosia syntyessäni. Olen saanut rauhassa viettää 10 vuotta yliopistoelämää ja nyt hankkia arvokasta työkokemusta kun täällä etelässä on niin kova kilpailu työmarkkinoilla. Vauvakuumetta ei oo tullu eikä välttämättä tulekkaan ajoissa. Ja väitän selkä suorana tietäväni elämästä paljonki (mm. suvun ensimmäisenä ylioppilaana tietä raivaten sekä vajaan vuoden omaishoidon perusteella) vaikka lapsia minulla ei olekkaan. Ja väitän edelleen, että suurin osa parikymppisistä äideistä on todella naiveja vaikka ovat äitejä. Jos synnyttäminen voi minut tehdä onnelliseksi niin toivon että saan lapsen. Mutta sitä tärkeämpi on lapsen terveys. Ja adoptiota en ole tosiaankaan poissulkenut jos biologinen kello käy ohi sopivan ajan. Juurihan uutisissa oli ratkaisusta, jonka mukaan korkea ikä ei ole este adoptiolle!

 

[Nannanapa]

Mua turhauttaa se, että olisin halunnut lapset mahdollisimman nuorena ja nyt näyttää siltä, että esikoisen ja seuraavan ikäeroksi tulee vähintään kahdeksan vuotta.

Siis jos hyvin käy ja luoja suo, että vielä lisää lapsia siunaantuu...

Mut eipä voi mitään, tää on ny vaan tämmöstä.

Mun likka on 4v7kk eikä mitään tietoa toisesta lapsesta

Mun poika on kans jo kuusi

 

[Scarlett O Harava]

Ja adoptiota en ole tosiaankaan poissulkenut jos biologinen kello käy ohi sopivan ajan. Juurihan uutisissa oli ratkaisusta, jonka mukaan korkea ikä ei ole este adoptiolle!

Mäkin olen valmis adoptoimaan. Mutta se ei ole halpaa ja yksin se on vaikeaa. En tiedä sitten mitä ajattelevat siitä, että olen sairastanut syövän kaksi kertaa. Pitävätkö liian suurena riskinä sitä, että voin kuolla ja lapsi joutuu taas "hylätyksi".

 

[Kivakiva!]

Minä en ainakaan yli 30-v lapsia enää tee!!

Sepä kiva, jos voit niitä noin vain tehdä. Mä yritin, enkä ole lasta SAANUT vielä 34-vuotiaanakaan. ;-)

 

[Emilyn]

Jokaisen oma asia, mutta itse henkkoht kokisin kamalana jos olisin raskaana yli 30veenä. Ei mua kuitenkaan häiritse, jos joku toinen haluaa olla.

 

[Lissu]

Mä en ikinä olisi halunnut lapsia alta 25v. Mulla oli parempaakin tekemistä
Eka tulikin kahta viikkoa vajaa 27, toinen 29. JA nyt riittää.

 

[tt]

Kauheesti mua ainakin arvostellaan, kun en vielä suunnittele lapsia ainakaan ääneen. Valmistuin 24veenä yliopistosta, mies vuotta aikaisemmin insinööriksi. Nyt olen töissä ja maksellaan pois asuntolainaa.

Miks ihmeessä tähän vaiheeseen pitäisi lapsia tehdä? Olen tyytyväinen ja onnellinen nyt, kun vihdoinkin on rahaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Olenko jotenkin itsekäs, kun haluan nähdä ja kokea, ennen kuin teen lapsia? Kait se lapsellekin on hyväksi, että vanhemmat ovat nähneet maailmaa ja oppineet paljon asioita jo ennen lapsen syntymää.

Itse nautin ja samalla myös opin lasten maailmasta seuraamalla kummipoikani kehitystä. Se riittää minulle nyt. Suunnittelen lapsia sitten lähempänä kolmekymmentä. Olenko jotenkin huono ihminen, kun minulle ykkösasia ei ole tällä hetkellä olla äiti ja vaimo, vaan MINÄ ITSE. Vai voiko nainen edes olla muuta kuin äiti ja vaimo?