Omia sanoja perheen kesken?

Onko teillä muodostunut jotain omia sanoja/tapoja perheen kesken joita (todennäköisesti) muut eivät käsitä tai ovat ihmetelleet?
Tai oletko ihmetellyt muiden normaalina pitämää juttua?

Ja se, mistä mulla tuli tämä mieleen oli joku meidän "outo" sana jota en tietenkään enää muista kun aloin kirjottaa.. Lisään kun tulee mieleen!

 

Mölpäre ja töröttäjämuurain ei kuulemma ole oikeita sanoja. Pitäis olla!!

 

Mölpäre ja töröttäjämuurain ei kuulemma ole oikeita sanoja. Pitäis olla!!

?

 

Kanaatti (kananugetti).

 

Mölpäre on sellainen epätasaisuus joka ei ole kuoppa eikä patti vaan jotain siltä väliltä, esim. merkittävä epätasaisuus tiessä joka ei ole luokiteltavissa kuopaksi eikä kummuksi.

Töröttäjämuurain on hämmentyneenä / vastaheränneenä / jännittyneenä / vierastavana / muusta syystä tönkkönä aikuisen sylissä töröttävä pikkulapsi varustettuna lasittuneella katseella. Mä luulin että tämä on joku kasvi tai hyönteinen jolta nimi on lainattu tähän tarkoitukseen, mut ei se olekaan...

 

Paskatti (spagetti)

 

Sulikka on lusikka.
Säkki on jätski. (Naapurin vanha rouva meinasi hermustua, eli hirmuisesti hermostua, kun lähikaupassa ei osattu näyttää hänelle, missä ne (tarjoussäkit) olivat)
Parittelu tarkoittaa sukkien parien yhdistämistä.

Lisää noita on vaikka kuinka paljon...

 

"Möykyt" on yhteisnimitys pöytään laitettaville leikkeleille ja juustoille yms voille.

 

Meillä tulee jalkapallossa kaappi, kun joku kaadetaan.

Ja syödään leivän kanssa kinkkulia. Juodaan kaakalia. Mutta vain minä ja lapset Vieraat saa kinkkua ja kaakaota.

 

korjaustikku = kaikki ruuvimeisselit tai sitä muistuttavat esineet, joilla voi ta "no vois jo vois" korjata kaikkee isin kanssa

röttö (-pupu, -lakana, tms.) etu liitteenä tarkoittaa "pilalle rakastettua", eli jokin lempi asia joka on syöty/ kuolattu/ pesty niin pirun monta kertaa/ retuutettu tms, käytännössä muodottomaksi tai muuten vain edustuskelvottomaksi, mutta joka on niin rakas/käytännöllinen/ korvaamattoman toimiva, ettei voi luopua