Tietääkö joku millaisilla perusteilla myönnetään omaishoidontukea jos hoitaa sairasta/vammaista lasta kotona? Tai ylipäätään myönnetäänkö vai onko joku muu vastaava tuki olemassa?
Meillä tilanne se, että lapsi sairastaa kehityshäiriötä joka sinänsä ei vaikuta esim.koulunkäyntiin jne. mutta nyt lisäksi tullut myös psyykkisiä vaivoja joita tutkittu koko talvi. Kohta alkaa psykoterapia 2xviikko ja tutkimukset neurologilla ja toimintaterapeutilla voivat tuoda jotain terapian tarvetta tullessaan. Lisäksi on erityisruokavaliot ja tosi allerginen iho (suihkuttelut ja rasvaukset vähintään 1xpäivä jne.). Allergioitakin vielä selvitellään, mutta voi olla, että tarpeen viedä tiettyinä päivinä kouluun autolla jne. Harrastuksiakaan ei lääkärin mukaan kannattaisi lopettaa kun ovat hyväksi itsetunnolle.
Olen ollut nyt kotona hoitovapaalla, mutta tarkoitus olisi palata syksyllä töihin koska rahat ei riitä. Minua on kuitenkin alkanut pelottaa oma jaksamiseni koska miehen työaikojen vuoksi olen lähes yksinhuoltaja varsinkin jos lähden itse töihin. Myös nuorimmaisella on samoja iho-ongelmia joten niidenkin hoito vie päivittäin paljon aikaa.
Eli siis tietääkö kukaan onko mitään tukea jota tälläisessä tilanteessa voisi saada jonka turvin voisin vielä jäädä kotiin tai jäädä vaikka puolipäiväiseksi.
Tiedän, että täällä on paljon äitejä joiden lapsilla on vaikeasti vammaisia lapsia ja meidän ongelmat saattavat tuntua pieniltä ja varmasti ovatkin jos vertaa. Silti tuntuu, että välillä olen jaksamisen rajamailla lapsen psyykkinen oireilu kun tapahtuu lähinnä kotona. Kannan nyt jo hirveää syyllisyyttä kuinka kohta en kykene enää tarjoamaan samalla tavalla huomiota ja apua lapselleni jota hän todellakin tarvitsee ja kuinka nuorimmainen jää auttamatta kaiken hössötyksen jalkoihin kun koitan työ päivän jälkeen hoitaa kaiken. :snotty:
Meillä tilanne se, että lapsi sairastaa kehityshäiriötä joka sinänsä ei vaikuta esim.koulunkäyntiin jne. mutta nyt lisäksi tullut myös psyykkisiä vaivoja joita tutkittu koko talvi. Kohta alkaa psykoterapia 2xviikko ja tutkimukset neurologilla ja toimintaterapeutilla voivat tuoda jotain terapian tarvetta tullessaan. Lisäksi on erityisruokavaliot ja tosi allerginen iho (suihkuttelut ja rasvaukset vähintään 1xpäivä jne.). Allergioitakin vielä selvitellään, mutta voi olla, että tarpeen viedä tiettyinä päivinä kouluun autolla jne. Harrastuksiakaan ei lääkärin mukaan kannattaisi lopettaa kun ovat hyväksi itsetunnolle.
Olen ollut nyt kotona hoitovapaalla, mutta tarkoitus olisi palata syksyllä töihin koska rahat ei riitä. Minua on kuitenkin alkanut pelottaa oma jaksamiseni koska miehen työaikojen vuoksi olen lähes yksinhuoltaja varsinkin jos lähden itse töihin. Myös nuorimmaisella on samoja iho-ongelmia joten niidenkin hoito vie päivittäin paljon aikaa.
Eli siis tietääkö kukaan onko mitään tukea jota tälläisessä tilanteessa voisi saada jonka turvin voisin vielä jäädä kotiin tai jäädä vaikka puolipäiväiseksi.
Tiedän, että täällä on paljon äitejä joiden lapsilla on vaikeasti vammaisia lapsia ja meidän ongelmat saattavat tuntua pieniltä ja varmasti ovatkin jos vertaa. Silti tuntuu, että välillä olen jaksamisen rajamailla lapsen psyykkinen oireilu kun tapahtuu lähinnä kotona. Kannan nyt jo hirveää syyllisyyttä kuinka kohta en kykene enää tarjoamaan samalla tavalla huomiota ja apua lapselleni jota hän todellakin tarvitsee ja kuinka nuorimmainen jää auttamatta kaiken hössötyksen jalkoihin kun koitan työ päivän jälkeen hoitaa kaiken. :snotty:
