Omaa maitoa vai korviketta?

[Ritu]

Lähipiirissäni on useita alle puolen vuoden ikäisiä vauvoja ja itse olen ainoa äiti joka täysimettää vauvaansa, joka on nyt 3 kk vanha. Kaikki muut antaa korviketta rinnan lisäksi aika usein tai pelkkää korviketta. Mietin että onkohan nykyään jotenkin ""muotia"" antaa vauvalle korviketta, vaikka oma maito riittäisikin ihan hyvin? Kun joidenkin äitien selitykset siitä että oma maito ei riitä, tuntuu ns. valkoiselta valheelta, minusta kun tuntuu että nykyajan monet äidit eivät esim. mukavuudenhalusta halua täysimettää vauvaansa... Tuo väite että ""maito ei riitä"" tekee vain asiasta hyväksyttävämmän.. Olenkohan aivan väärässä?

En halua tuomita kirjoituksellani ketään, esim. tiedän että on oikeasti olemassa äitejä jotka enemmän kuin mitään haluaisivat täysimettää vauvaansa mutta maito ei riitä alkuunkaan. Enkä tuomitse äitejä jotka joskus mukavuudenhalustakin antavat lapselleen korviketta (ja eihän minun tehtäväni ole tuomita niitäkään jotka mukavuudenhalusta antavat pelkkää korviketta, vaikka sitä en kyllä ymmärräkään). Itsekin olen miettinyt että joskus voisin alkaa antaa korviketta, esim. kerran tai pari viikossa, ihan vaan siksi että joskus voisi käydä vähän jossain ilman vauvaa (en tarkoita että lähtisin jonnekin baariin tms, vaan ihan vaan vaikka joku muutaman tunnin kyläilyreissu jonnekin tms.).

Mitä siis tällä kirjoituksellani ajan takaa on se, että olenko ainoa täysimettävä äiti nykyaikana? Olenko jotenkin vanhanaikainen? Kauanko olette täysimettäneet lapsianne ja miksi olette täysimettäneet tai sitten antaneet korviketta, joko rintamaidon lisäksi tai täysin? Kiinnostaisi tietää.

 

[On muitakin]

Olen huomannut saman asian. Itse imetin esikoistani 5kk,tosin silloin annoin jo soseitakin,ja nyt olen täysimettänyt 2kk:tta ja ajattelin edelleen jatkaakin. Silti aion jossain välissä tarjota pojulle myös korviketta ihan juuri siitä syystä että saa itse pienen hengähdystauon että taas jaksaa. Enkä myöskään tarkoita baariss käyntiä,vaikka eipä kai se meistä huonoja äitejä tekisi vaikka viettäisimme yhden vapaaillan huvitellenkin. Vai olenko ainoa näin ajatteleva? Tarkoitan siis sitä,että vaikka imetän ja aion imettää edelleenkin,aion myös ottaa joskus pienen hetken itselleni tai ehkä parisuhteen hoitoon tuntematta siitä huonoa omaatuntoa koska kuitenkin pääsääntöisesti annan vauvalleni omaa maitoani. Mutta tämä on tietysti vain minun mielipiteeni,enkä myöskään halua arvostella muita. Jokainen on omalla tavallaan äiti,ja kuitenkin vauvalleen se ainoa ja tärkeä antoi maidon sitten pullosta tai tissistä.

 

[lilli]

Oma maitoni ei käynnyt vauvan vatsalle. Otin ruokavaliosta KAIKEN mahdollisen pois mikä saisi vauvan vatsan kipeäki, mutta ei. Kun lapsonen oli mummolla hoidossa, hä antoi korviketta ja vatsan väännöistä ei tietoakaan. Kun jatkoin imettämistä niin huuto alkoi taas. Testasimme kolme päivää korvikkeella ja johan taas helpotti. Siitä lähtien annettu korviketta. Neuvolassa todettii että näin vain on parempi, ja vastaaviinkin tapauksiin törmää..
Olisin kyllä halunnut imettää meidän molempien vuoksi.
Mut näin meillä!

 

[elli]

Ei se oman maidon riittämättömyys ehkä ole edes valkoinen valhe. Korvike kun pitää nälän poissa paljon pidempään ja äidinmaito saattaa sulaa jopa parissakymmenessä minuutissa. Tarkoitan, että kun pullolla on muutaman kerran saanut lapsen tyytyväiseksi useaksi tunniksi (esim illalla) ja imettää puolestaan saisi koko ajan, niin onhan se tavallaan ihan totta että oma maito ei samalla lailla tunnu riittävän.

Mä täysimetin sen 6 kk tätä kakkosta ja sitten vasta alettiin tyrkyttää soseita. Oikeastaan täysimetys venyi seitsemään kuukauteen asti, sillä vasta silloin sosetta alkoi upota mainittavia määriä.

Mutta osittaisimetyskin ona aivan jees juttu. Jos esim. muuten heittäisi jo kokonaan hanskat kehiin, mutta osittaisimetyksellä jaksaa jatkaa, niin on tosi paljon parempi antaa sitä korvikettakin. Moni ei vain ajoissa hoksaa, että lapsi rakastuu pullon helppouteen ja imetys jää päivä päivältä vähemmälle, jolloin maidontulo alkaa ehtyä ja maito lopulta loppuu kokonaan.

Se korvikkeen määrä pitäisi saada pysymään vakiona, jotta osittaisimetys voisi jatkua pitkään. Tai ainakaan määrä ei saisi nousta enempää kuin lapsen tarvitsema maitomäärä kasvaa iän myötä. Näin siis luulisin asian olevan, ihan satavarmahan en voi olla.

 

[alex]

Kyllä täysimetän (vauva 3kk) ja tarkoitus jatkaa sitä vielä 2-3kk, jos vauva tyytyväinen.

 

[alex]

Kysyit, että miksi täysimetys.....
Mielestäni se jotenkin luonnollista, jos maitoa kerran riittää ja vauva+äiti voi hyvin. Helppous, taloudellisuus...

 

[Jaana]

Itse täysimetin vauvaani 5 kk ajan jonka jälkeen imetys jatkuu kiinteiden ohella. Painon nousun hitauden vuoksi kiinteät aloitettiin ""jo"" 5kk kohdalla.
Itse en ymmärrä, miksi llehmän maitoa annetaan jatkuvasti ihmislapsille, jos ei ole pakko!

 

[Nata]

Ensimmäisen elinviikkon poika oli täysimetyksellä, toisen viikkonsa pelkällä korvikkeella (sain sektion jälkeen tulehduksen ja vauva oli erittäin itkuinen ja neuvolasta arvelivat johtuvan vahvoista antibioteistani, joten olin kuurin ajan imettämättä (turhaan) mutta itkut olivatkin koliikkia) sen jälkeen 2kk ikään asti sinnikkäästi imetin aina ensin ja sitten päälle korviketta lisäksi (antibiotin ajan olin pumpannut vähän muutaman kerran päivässä jottei maito ihan kokonaan loppuisi vaikka se niin turhauttavaa olikin) tuolloin 2kk iässä maitoni alkoi sitten yksistään riittämään ja oli jälleen kaksi viikkoa täysimetyksellä jonka jälkeen miehen ""toivomuksesta"" aloitimme antamaan 1dl velliä illalla ja puoli purkkia sosetta päivällä ja näin mennään edelleen ja poika on vähän päälle 4kk juuri lisäsin ruokalistalle puoli purkkia hedelmäsosetta. Ja voitte uskoa että monta kertaa meinasin jättää koko imetyksen koska se oli tuskaa (lopussa vain aloitus eikä koko imetysaika mutta kumminkin) ensimmäiset 2kk (vaikka imuote oli ihan ekasta kerrasta asti oikea) ja kaiken lisäksi niin turhauttavaa koska aina sai imettää ja sitten vielä lämmittää sen pullon. Olisi ollut paljon helpompaa lämmittää pelkästään pullo kuin tehdä molemmat, yöllä en kyllä pulloja lämmitellyt vaan mentiin pelkällä tissillä (onneksi ei ole koskaan syönyt kuin kerran yössä) pojalla vielä rintaraivaritkin olivat 1-2kk iässä ja silloinkin joka imetyksellä vannoin ja vakuutin miehelle että tämä on viimeinen kerta ja tästä lähdin syödään vain pullosta...

Jotenkin tästä kaikesta selvittiin ja poika saa vain korviketta joskus mukavuus syistä. esim. oltiin ulkona miehen urheiluharjoituksia seuraamassa ja kävi kova ja kylmä viima joten en siinä tahtonut rueta paitaani nostelemaan joten annoin aterian pullosta...

Tulipas pitkä sepostus mutta nyt siis nautin imetyksestä ja se on edelleen se pääasiallinen ruoka... ja olen iloinen että en lopettanut. Siskoni ei oikeastaan imettänyt kuin viikon, syystä että lapsi ei oikein jaksanut imeä ja imuotekkin oli jatkuvasti väärä vauvalle tuli sitten viikon iässä keltaisuutta ja oli väsynyt eikä jaksanut sitä vähääkään imeä joten täytyi antaa pullosta ja ilmeisesti huomasi että siitä tulee helpommin eikä enää sen koommin huolinut rintaa. Omalle pojalle ei onneksi käynyt näin vaikka saikin paljon pulloa, imu onkin ollut raju heti alusta asti kun oli yli 4kg syntyessään.

 

[Mrr]

Aloititteko te vellit ja soseet poitsulle siis 2 kk:n iässä? Miten onnistui, tottuiko vatsa hyvin tai oliko mitään erityistä? Sillä vaan kyselen kun meillä vaavi on just vähän auki pari kuukautta ja korviketta uppoo rintamaidon päällekin aikamoisia määriä, ja kaiken lisäks on aika paljon ilmavaivoja. Samaa olen miettinyt, että jos aloittais vähän velliä ja jotain porkkanaa antamaan, niin helpottuiskohan tilanne..?

 

[Mrr]

Aloititteko te vellit ja soseet poitsulle siis 2 kk:n iässä? Miten onnistui, tottuiko vatsa hyvin tai oliko mitään erityistä? Sillä vaan kyselen kun meillä vaavi on just vähän auki pari kuukautta ja korviketta uppoo rintamaidon päällekin aikamoisia määriä, ja kaiken lisäks on aika paljon ilmavaivoja. Samaa olen miettinyt, että jos aloittais vähän velliä ja jotain porkkanaa antamaan, niin helpottuiskohan tilanne..?

 

[emmi]

täysimetyksellä oli 5kk jolloin aloin antamaan rinnalla soseita. Korviketta sai vasta 10 kk puurossa, kupistakaan (saati pullosta) ei suostunut juomaan tippaakaan.

Mäkin koin itteni jotenkin ""avaruusolioksi"" ton imettämisen kanssa. Kun kaikki kokoajan sanoi että joko oot antanu pullosta, anna jo jne. Ystävilläni lapsia ja vissiin kukaan ei oo täysimettäny, ""kun maito ei riitä"" vaikka samaan hengenvetoon sanoo että kun paidat on kok oajan märkänä kun maito valuu ...hö. Sitten yksi sanoi että hän ei haluaa opettaa lapsen pullolle että jos äidille satttuu jotain ni muutkin pystyy hoitaan. hmm. Mä kuulemma olin liian omistushaluinen kun en opettanu pullolle (ja sitä kyllä tarjottiin mutta ei oppinut) että haluan omia vauvan hoidon vaan itelleni. Huh.

Aluksi kun tajusin tilanteen että lapsi ei syö pullosta ni kyllä se ahdisti mutta aika nopsaan siihen hommaan tottui ja pääsihän siitä monta kertaa viikossa silti lenkille, parturiin yms kun vaan syötti ensin ni johan iskä 2h sen vauvan kanssa pärjäsi vaikka puussa istuen. Loppujen lopuksi mä jouduin vauvan kanssa semmoseen pyöritykseen, jouduttiin reissaamaan paljon jne eikä yhtään olis voinu vähempää kiinnostaa alkaa pestä pulloja yms. Tissi oli ""aina valmis"".

 

[Nata]

Mrr, aloitimme 2,5kk iässä vellin ja soseen ja siis samaan aikaan. Meillä oli koliikki vauva mutta ei tullut mitään ylimääräisiä vatsavaivoja samanlaisina siis koliikki kirkumiset jatkuivat. Eivät oikeastaan vaikuttaneet päivään mitenkään muutakuin uutta viihdykettä vauvalle joka tykkää syömisestä (oli jo täysimetyksen aikaan nukkunut yönsä syömättä) oppi lusikasta syömään todella helposti eikä ole häirinnyt imetystä vaikka imetänkin sitten aina vellin ja soseen jälkeen. Miehen veljen pojalle aloitettiin velli ja sose jo 1,5kk iässä koska huusi koko ajan nälkäänsä vaikka sai korvikettakin ja näin rauha palasi siihen taloon ja poika oli tyytyväinen eikä hänellä ollut vatsaongelmia enää sen jälkeen koska sai tukevampaa ja näin ollen ei tarvinnut koko aikaa syödä. Nämähän ei tietenkään ole neuvolan-ohjeet mutta ei sitä tarvitse kaikkea neuvolassa kertoa, kun niiden vastauksen tietää jo valmiiksi! =)

 

[Lyyli]

Tissiä sai 4 kuukauteen saakka pelkästään.
Sitte alettiin leikkimään puurojen ja potun kaa.
Mutta maitona vaan tissimaitoo.
Nyt on mies 9 kuukautta ja on alkanu vetään tuttelia ihan simona.
Tissiä saa aamusin edelleen.
Kun meijerin lopettajaiset ei meinaa millään onnistua.
On tää muute juhlaa.
Laps on hoidosa ja mää täällä vaa idlaan!
Siinä puolillepäiville.
Saa laps totutella hoitotätiin ja muihi vekaroihin.
Pehmee lasku vai mikä tää olis.
Ja mä saa ny ""rentoutua"" enne ku työt alkaa!

 

[anya]

Minä täysimetin neljää nuorinta puoli vuotta, jo 90-luvun alussa, jolloin puolen vuoden täysimetyksestä ei neuvolassakaan edes ""tiedetty"". Esikoista täysimetin neljä kuukautta, jolloin aloin antaa soseita lisäksi, mutta rintamaito oli hänelläkin pääasiallinen ruoka lähes vuoden ikäiseksi. Muut lapset eivät ole korviketta saaneet ollenkaan, paitsi esikoinen ensimmäisen elinviikkonsa aikana kaksi kertaa. Minusta olisi ollut ihan höhlää alkaa antaa lapsille korviketta, kun oma maito riitti..

Nykyään taitaa tosiaan olla muotia antaa korviketta ihan vain varmuuden vuoksi. Kun kuopukseni syntyi kolme vuotta sitten, kertoi lähikaupan kassa, että korvikkeita menee nyt hirvittävästi, kun vauvoja on syntynyt paljon lähiaikoina. Kun sanoin, ettei meillä korviketta anneta, kun on omaa maitoa, niin täti kysyi huuli pyöreänä, että enkö edes pahan päivän varalle osta? Minusta tuntuu, etää imetysneuvonnasta huolimatta monet äidit eivät luota omaan kykyynsä täysimettää vauvaansa.

 

[neiti]

Itsellä tyttö 4kk ja täysimetän ja olen näin tehnyt oikeastaan koko ajan, mitä nyt ihan aluksi hieman annettiin pullosta, ja varmistettiin et ravinto riittää, kun sairaalasta näin mua neuvoivat. Se on tosi yleistä minustakin nykyään, etteivät äidit imetä syystä tai toisesta ja luulen vaan ettei kyse voi aina olla siiitä ettei maitoa riitä. Sitähän meinaan tulee juuri niin paljon kuin sitä tarvitaan ja jos tuntuu, et vähenee niin imettää yksinkertaisesti tosi tiheään jonkin aikaa niin kyllä sitä alkaa sieltä tulemaan ja kun pitää vielä huolen omasta riittävästä ravinnon saannista, niin uskoisin näillä keinoin riittävän vallan mainiosti. Jos lapsi on todella iso jo syntyessään, silloin toki tilanne on hieman eri. Taitaa vain usein olla kiinni omasta viitsimisestä(ketäänhän ei tosin voi mihinkään velvoittaa)ja uskonpuutteesta, kun heti ajatellaan, ettei se oma maito kuitenkaan riitä ja tähän kun vielä neuvolassa ja sairaalassakin ollaan tätä mieltä, niin onhan se selvä ettei se riitä, kun luovutetaan heti alkuunsa.
Itse henkilökohtaisesti imetin meidän neitiä aluksi varmaan tunnin välein, että maidon tuotanto käynnistyi kunnolla (suurin piirtein kuukauden ajan), tietenkin välillä meni useitakin tunteja ilman tissiä, mutta periaatteessa sitä oli aina tarjolla ja neiti siis aina mukana, missä sitä nyt sitten viilettikin. Ja mitään ongelmia imetyksen kanssa ei ole tähän mennessä ollut, enkä usko että tuleekaan.
Toinen mikä vielä tulee mieleen, joka ratkaisevasti vaikuttaa maidon tuotantoon, on välitön ravinnon karsiminen raskauskilojen putoamisen toivossa heti alkuunsa, jolloin kun energiaa on niukasti, on maidon nouseminenkin työn ja tuskan takana. En todellakaan sano, että pitäisi mässäillä rajattomasti, vaan syödä terveellistä, vähärasvaista ruokaa riittävästi(ei mitään naistenlehtien 1200 kaloria riittää hyvin-tyyliä).
Äidinmaidosta on kuitenkin niin paljon hyötyä lapselle, että miksei sitä tarjoaisi, jos se vain suinkin on mahdollista?

 

[Tehotyttö]

Minä näen asian niin päin, että mukavuudenhalussani en viitsisi korvikkeiden ja pullojen kanssa läträtä. Muutama kuukausi sidottuna vauvaan ei ole mielestäni niin suuri uhraus, ettenkö siitä täysjärkisenä selviäisi. Muutama kuukausi minun elämässäni on pieni juttu, mutta vauvalle se on iso juttu.

Esikoispoikaa -96 täysimetin 3kk. Sitten oli pakko ottaa soseita kaveriksi, kun poika oli niin iso. Keskimmäinen -98 (tyttö) oli täysimetyksellä 4kk. Korviketta en ole antanut kummallekaan koskaan. Esikoista imetin 10kk ja keskimmäistä 1v2kk. Nyt nuorin on 2kk ja täysimetyksellä mennään. Poika on tosi iso ja pari viikkoa sitten jo haikailin perunan perään. Nyt kuitenkin taas tuntuu siltä, että voitaisiin sinne 4kk:en ainakin sinnitellä. Jos sitten kuukauden joudun tiheämmin imettelemään, niin mitäpä sitten. Sitä vartenhan olen töistäkin lomalla, että hoitelen omaa pikkuista.

Tämän olen todennut itselleni sopivaksi, enkä lähtisi toisia tuomitsemaan toisenlaisista valinnoista. Ja kaikki eivät tosiaankaan pysty täysimettämään, vaikka kuinka haluaisivat. Itse koen olevani todella onnellisessa asemassa.

 

[Milla]

Mä täysimetin vauvan puolivuotiaaksi. Muiden äitien kanssa jutellessa oon kyllä huomannu, että se on TODELLA harvinaista. Itse asiassa en tunne ""oikeassa elämässä"" ketään muuta joka niin ois tehny. Monet on sanonu, että on alottanu soseet aiemmin siks ettei tulisi sitten kiire niiden kanssa. Mullekin esim. miehen sukulainen, terveydenhoitaja lastenneuvolassa, sanoi, ettei puolen vuoden täysimetys oo käytännössä mahdollista, täytyy alottaa ""makupalat"" aiemmin! Samoin appivanhemmat ei voinu käsittää koko asiaa. Koko ajan kyseli, että eikö vois jo alottaa jotain sosetta jne... Kivaa imetystukea siis!!

No, mun mielestä toi täysimetys oli niin helppoa ja maitoa on riittänyt. Ehkä vaikutti jonkin verran sekin, kun oma äiti sanoi, että hänellä riitti aina hyvin maito. Siis jotenkin sai luottamusta siitä. Oon tosi vähän käyny missään ilman vauvaa, mutta sitten oon pumppaillu. Se on kyllä tosi tylsää hommaa....

Nyt on soseiltu tässä muutama viikko ja ihan kivaa sekin on ollu, taas tollasta uutta tähän vauvan hoitoon.

 

[Samu]

Meillä oli täysimetystä 3,5 kk, sen jälkeen on annettu lisäruokaa. Ja kyllä tuli tuo lisäruoka tarpeeseen, tytön iltakiukuttelut loppuivat ruoan myötä kuin seinään. Maitoa mulla on koko ajan tullut yli oman tarpeen ja nyt, kun lapsi täyttää puoli vuotta, menemme edelleen yli 50 % rintamaidolla.

Tuo täysimetys tarkoittaa mulla sitä, että Tuttelia annettiin kyllä muutaman kerran ihan alusta asti, jos itse olin jossain käymässä. Se on niin paljon kätevämpää kuin ruveta sulattelemaan maitoa pakkasesta. En kokenut missään vaiheessa, että täysimetys olisi ehdoton tavoite, vaikka rintamaito toki vauvan luontainen ravinto onkin. Mutta kun Suomessa nyt muitakin vaihtoehtoja on ilman että lapsen terveys vaarantuu, niin miksen niitä soveliaassa määrin käyttäisi hyväkseni.

 

[Marsu]

1 ja ½ viikon ikäiseksi poika eli tuttelilla ja sen jälkeen sai rintaa ja tuttelia. Kun maitoa alkoi tulemaan niin vähensimme tuttelin määrää ja lopulta poika eli pelkällä rintamaidolla. Näin jälkeenpäin ajateltuna olen harmitellut, kun jätin tuttelin pois. Pojasta tuli kiukkuinen kahden kuukauden ikäisenä, eikä hän enään suostunut ottamaan tuttelia. Ei millään ilveellä. Pojalla oli hirmuinen nälkä ja tuntui ettei rintamaitoni riitä. Alle neljän kuukauden ikäisenä aloitin soseet.

Poika on nyt 8 ja ½ kuukautta ja hirmuinen syömään. Imetyksen lopettamista olen suunnitellut jo pitkään, mutta edelleenkään poika ei suostu juomaan korviketta minkäänlaisesta astiasta. Tällä hetkellä maidon heruminen vie uskomattoman kauan aikaa ja kestää vain hetken. Tuntuu, että poika lutkuttaa tyhjiä pusseja hampaillaan

Eli seuraavan lapsen kohdalla tarjoan tuttelia vaikka oma maito riittäisikin. Kohta yhdeksään kuukauteen en ole voinut olla kovin pitkään lapsen luota pois. Yöt ovat olleet hankalia, eikä mies ole voinut auttaa minua tarjoamalla pojalle tuttelia.

 

[Tiiti-75]

Päätin nyt 2. lapsen kohdalla, ett imetän niin pitkään kun vain pystyn. Alussa kaikki meni hienosti, mutta nyt n.7vk ikäisenä alkoi ongelmat. Jäpä saa rinnalla raivareita ja ei suostu syömään sekä kitisee päivät lähes nukkumatta. Kysyin neuvolasta(jossa muuten kannustetaan täysimetykseen) apua, neuvoivat kokeilemaan korviketta lisäksi. Näin tein ja poitsu on paljon tyytyväisempi. Voi kuulemma maidon koostumus ja määrä heiketä myös levon puutteesta, mikä meidän perheessä on vallitseva olotila. Esikoinen 3v ei kyllä anna äidin levätä ja päiväunet taas vauveli on hereillä. Eli ei se korvikkeen antaminen aina ole laiskuutta tms... Esikoinen sai vain 5vk rintamaitoa kun multa silloin loppui sen tulo kokonaan. Eikä laihdutus ole tullut mieleenkään, kun olen laiheliini luontaisestikin. Ei kaikilta tule riittävästi maitoa OIKEASTI!

 

[Tiiti-75]

Päätin nyt 2. lapsen kohdalla, ett imetän niin pitkään kun vain pystyn. Alussa kaikki meni hienosti, mutta nyt n.7vk ikäisenä alkoi ongelmat. Jäpä saa rinnalla raivareita ja ei suostu syömään sekä kitisee päivät lähes nukkumatta. Kysyin neuvolasta(jossa muuten kannustetaan täysimetykseen) apua, neuvoivat kokeilemaan korviketta lisäksi. Näin tein ja poitsu on paljon tyytyväisempi. Voi kuulemma maidon koostumus ja määrä heiketä myös levon puutteesta, mikä meidän perheessä on vallitseva olotila. Esikoinen 3v ei kyllä anna äidin levätä ja päiväunet taas vauveli on hereillä. Eli ei se korvikkeen antaminen aina ole laiskuutta tms... Esikoinen sai vain 5vk rintamaitoa kun multa silloin loppui sen tulo kokonaan. Eikä laihdutus ole tullut mieleenkään, kun olen laiheliini luontaisestikin. Ei kaikilta tule riittävästi maitoa OIKEASTI!

 

[Ritu]

Kiva kun kirjoitukseni herätti näin paljon keskustelua. Ja kiva kuulla että on olemassa monia muitakin rintaruokintaa arvostavia äitejä kuin minä.

Joku kirjoitti että oma vauva ei huolinut pulloa koskaan, saapas nähdä käykö meillä samoin... Maitohappobakteeriseosta olen yrittänyt muutaman kerran antaa pullosta vähän, mutta huonoin tuloksin (vauvallani oli aikoinaan vatsanväänteitä joihin maitohappobakteeri auttoi ja käytän tuota jauhetta vieläkin ainakin jonkin aikaa, aivan vielä en halua kokeilla joko ikä olisi tehnyt tehtävänsä ja pärjäisikö ilmankin jo). Kerran joi tuon seoksen pullosta kuin ""vanha tekijä"", mutta sen jälkeen on vain pyöritellyt kieltään tutin ympärillä pullon ollessa suussa (eikä auta vaikka tarjoan pulloa vauvan ollessa nälkäinen). Aion pian kokeilla pullottelua omalla maidollani. Mutta vaikka huolisikin pian pullosta, niin silti aion jatkaa osittaisimetystä vielä ainakin kolme kuukautta. Ja pulloa pitäis ymmärtää tarjota niin harvoin kuitenkin, ettei siihen liiaksi tottuis ja alkaisi hylkiä rintaa.

 

[Siru]

Mä täysimetin esikoista (nyt 2v7kk) 3,5 kuukautta ja sitten aloitettiin soseita. Turhan aikaisin jälkikäteen ajateltuna!

Nyt toinen vaavi on pian 3kk ja täysimetyksellä mennään. Tällä kertaa mahdollisimman pitkään, jos vaan kasvaa hyvin niin sinne 5-6 kuukauden ikään asti. Maito kyllä riittää hyvin eikä korvikkeita ole tarvittu. Kerran tosin kokeiltiin että mitä tykkää Välillä annetaan pullosta rintamaitoa jos menen käymään jossain tms. Ei meillä ainakaan kummankaan kohdalla ole vaikuttanut imemisotteeseen vaikka pullosta välillä on saanutkin. Ja mulla rinnasta tulee kyllä helpommin kuin pullosta Suorastaan suihkuaa....

Aluksi ei vauva meinannut millään oppia imemään ollenkaan. Oli hapenpuutteen vuoksi teholla synnyttyään ja siellä käytettiin aluksi ainoastaan nenämahaletkua. Sitten alettiin antaa pullosta mutta se ei oikein meinannut onnistua, rinnasta oppi lopulta ensin imemään. Nyt menee kyllä jo pullostakin mutta pulloruokinnnan jälkeen huomaa että ilmoittaa nälästään nopeammin; ihan selvästi kaipaa sitä rinnalla olemisen läheisyyttä!

Ja tiedän kyllä että pullosta antamallakin saa läheisyyttä

 

[mo]

Lähes kaikki tuttuni itseni lisäksi ovat täysimettäneet 4-6kk ja siksi olenkin vähän ihmeissäni, etteikö täysimettäjiä muka löytyisi.

 

[K]

Täysimetyksellä mennään poika 4,5kk. olen tarjonnut pullosta parikertaa ja hyvin imee korvikettakin. annoin kun tuntui, et haluu tissii yöllä jatkuvasti, mut ei se nälkää ollut. nyt maistellaan huvin vuoksi perunaa, kun suu on auki aina, kun ite syön.
Oma äitini on kyselly koko ajan ""no, joko annat muuta yms."" rasittaaa, nyt on tyytyväinen kun alotettiin maistelu.

Eli sen kun tissittelette niin kauan ku itestä tuntuu hyvältä!!!! loppuikänsä saa syödä muuta..