H
huh huh...
Vieras
Mies sai soiton, jossa meidät kutsuttiin xx Oy:n lomaosake-esittelyyn. Porkkanana asiassa oli kylpylälahjakortti. Ajateltiin, että mennään vaan, koska rampataan siinä lahjakorttikylpylässä muutoinkin koko ajan.
Mies ilmoitti aikaa varatessa, että mukaan tulee 1-vuotias erittäin vilkas lapsi. Asialla ei kuulemma ollut väliä.
Noh, myyjä siinä esitteli meille asiaansa, ja minä vahdin lasta (seurasin katseella, ja vahdin, ettei vekara kiipeä portaisiin/ livahda ostoskeskuksen puolelle/ niele kukkaruukun kivikoristeita, joita tunki koko ajan suuhun kun silmä vältti). Myyjä huomatti, että keskitytään nyt asiaan, joku kuulemma huomaa, jos lapsi menee vaaralliseen paikkaaan. Koska tupa oli täynnä väkeä. Sanoin, että en luota siihen, ovathan 1-vuotiaat täysin ymmärtämättömiä vaaratilanteiden päälle + hyvin nopeita. Tilanne jatkui, kunnes; myyjä tosissaan ärähti, että keskitytään nyt tai lopetetaan. Että kyllä se lapsi itsekseen pärjää. Tila oli siis hillitön, monta huonetta portaineen kattava.
Mies sanoi, että kyllähän hän kuuntelee ja kertoo tarvittaessa minulle, mistä jäin paitsi. Ja että heidän olisi pitänyt kieltää tulemasta, jos pieni lapsi on esittelyn este. Infosimmehan asiasta. Halusimme kuluttaa aikaa vielä sen 10 min, joka oli pakko, jotta lahjakortin saa. Myyjä olisi siis viskannut meidät pihalle tahallaan 10 min ennen määräaikaa, koska tajusi varmaan ettei kauppoja synny. Mm. siksi, että meillä on 2 kesämökkiä
Ymmärrän toki myyjän turhautumisen, mutta mitä jos tilanteessa olisi ollut joku heikkotahtoinen äiti? Joka olisi jättänyt myyjän painostuksen vuoksi lapsen vahtimatta? Itsekin pelastin mukulan kiipeämästä portaisiin, vaikka vieressä oli heidän hlökuntaa, joka ei tod. kiinnittänyt lapsen edesottamuksiin MITÄÄN huomiota.
No, ei mennöä enää ilmaislahjakortin vuoksi yhtään minnekään esittelyihin, meillä on kyllä varaa maksaa kylpyläreissumme ihan ilman lahjakortteja. Jäi vaan todella huono fiilis asiasta, koska esitimme myyjälle paljon kysymyksiä ja teeskentelimme kiinnostunutta jottei hän pahoittaisi mieltään...
Mies ilmoitti aikaa varatessa, että mukaan tulee 1-vuotias erittäin vilkas lapsi. Asialla ei kuulemma ollut väliä.
Noh, myyjä siinä esitteli meille asiaansa, ja minä vahdin lasta (seurasin katseella, ja vahdin, ettei vekara kiipeä portaisiin/ livahda ostoskeskuksen puolelle/ niele kukkaruukun kivikoristeita, joita tunki koko ajan suuhun kun silmä vältti). Myyjä huomatti, että keskitytään nyt asiaan, joku kuulemma huomaa, jos lapsi menee vaaralliseen paikkaaan. Koska tupa oli täynnä väkeä. Sanoin, että en luota siihen, ovathan 1-vuotiaat täysin ymmärtämättömiä vaaratilanteiden päälle + hyvin nopeita. Tilanne jatkui, kunnes; myyjä tosissaan ärähti, että keskitytään nyt tai lopetetaan. Että kyllä se lapsi itsekseen pärjää. Tila oli siis hillitön, monta huonetta portaineen kattava.
Mies sanoi, että kyllähän hän kuuntelee ja kertoo tarvittaessa minulle, mistä jäin paitsi. Ja että heidän olisi pitänyt kieltää tulemasta, jos pieni lapsi on esittelyn este. Infosimmehan asiasta. Halusimme kuluttaa aikaa vielä sen 10 min, joka oli pakko, jotta lahjakortin saa. Myyjä olisi siis viskannut meidät pihalle tahallaan 10 min ennen määräaikaa, koska tajusi varmaan ettei kauppoja synny. Mm. siksi, että meillä on 2 kesämökkiä
Ymmärrän toki myyjän turhautumisen, mutta mitä jos tilanteessa olisi ollut joku heikkotahtoinen äiti? Joka olisi jättänyt myyjän painostuksen vuoksi lapsen vahtimatta? Itsekin pelastin mukulan kiipeämästä portaisiin, vaikka vieressä oli heidän hlökuntaa, joka ei tod. kiinnittänyt lapsen edesottamuksiin MITÄÄN huomiota.
No, ei mennöä enää ilmaislahjakortin vuoksi yhtään minnekään esittelyihin, meillä on kyllä varaa maksaa kylpyläreissumme ihan ilman lahjakortteja. Jäi vaan todella huono fiilis asiasta, koska esitimme myyjälle paljon kysymyksiä ja teeskentelimme kiinnostunutta jottei hän pahoittaisi mieltään...