Ollaankos me liian vaativia vanhempia?

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!RAHA EI KORVAA RAKKAUTTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

mieti.

 

Mun mielestä olette ihan oikealla tiellä - mikäli pyritte lapsen itsemurhaan alle 20-vuotiaana.

 

Valitkaa lapsen kanssa yksi juttu, mitä kokeilee puoli vuotta ennenkuin päättää haluaako lopettaa vai jatkaa. Eihän lapsi tiedä etukäteen kokeilematta millaista on vaikkapa siellä kuvataidekerhossa tai tietotekniikkakerhossa. Jos tuon ajan jälkeen ei halua sitä enää jatkaa, niin kokeilkaa jotain muuta. Koulun lisäksi yksi harrastus on ihan hyväksi. Jos sinne harrastukseen saa vielä jonkun hyvän kaverin mukaan, niin sinne on vielä kiinnostavampi mennä kuin yksinään jonnekin täysin uuteen juttuun. Jos lapsi viihtyy ja nauttii siitä uudesta harrastuksestaan, niin siitä voi tulla elämänikäinen harrastus, mutta mitään pakkopullaa on turha jatkaa.

Lisään vielä, että ei kannata pakottaa harrastamaan yhtä ainoata juttua ikuisesti tai voi käydä kuten naapurin lapselle aikoinaan. Vanhemmat eivät antaneet harrastaa kuin yhtä ainoaa juttua, lapsi ei päässyt muiden kanssa leikkimään eikä harrastelemaan muutakaan. Yhtenä päivänä sitten lapsi posautti aivonsa seinälle kotonaan, ei ollut vielä yläasteellakaan silloin vielä.

 

Tosi hienoa että kannustatte lasta harrastamaan. Oli juuri muutama viikko sitten työn puolesta kuuntelemassa lapsipsykologin (tunnetun sellaisen) luentoa.
Aihe käsitteli varhaiskasvatusta. Ja yksi hänen mielipiteistään jäi mielee, oli se että lasten KUULUU / PITÄÄ harrastaa ja mahdollisimman monipuolisesti mitä vain. VANHEMPIEN velvollisuus on lasta näihin harrastuksiin kuskata.
Ja hän käsitteli puheessaan pääsääntöisesti alle kouluikäisiä (+1-3 luokkalaisia)
Mä oon aina ite ajatellu että alle kouluikäinen ei vielä harrasta, mutta hän oli sitä mieltä että siinä luodaan VANKAA JA VAKAATA pohjaa tulevaisuuteen.

 

Meidän 7-vuotias aloitti nyt koulun, sen homman pitäis olla ihan iisiä kun tyttö osaa jo lukea ja on lahjakas joten läksyjenluvun lisäksi vaadimme miehen kanssa että pari harrastusta ei ois pahitteeksi, lapsi pistää vastaan. Viime vuonna aloitettu luisteluharrastus tökkii, sitä ei kuulemma ainakaan.. uintia ehdoteltiin, ei kiinnosta, sit sanoin että ainakin englantikerho ja kuvataidekerho ja ehkä tietotekniikkakerho.. ei millään. Olemme miehen kanssa kumpikin harrastaneet tuon ikäisestä jo aktiivisesti, mies jääkiekkoa ja minä puhallinmusiikkia eikä oikein ymmärretä että mikä ihme on nykyajan kakaroissa kun pitäis vaan olla ja laiskotella. Pitäiskö vaan sanoa että menet ja sillä siisti, että kyllä pitää tuon ikäisellä jo olla kunnon harrastus!?

mulla oli tuon ikäsenä harrastuksena 4-h kerho eikä musta sen huonompi ihminen oo tullu. Ei ketään voi pakottaa. Mieti, jos joku pakottais siut tekemään jotain mistä et ollenkaan tykkää

 

Lisään vielä, että ei kannata pakottaa harrastamaan yhtä ainoata juttua ikuisesti tai voi käydä kuten naapurin lapselle aikoinaan. Vanhemmat eivät antaneet harrastaa kuin yhtä ainoaa juttua, lapsi ei päässyt muiden kanssa leikkimään eikä harrastelemaan muutakaan. Yhtenä päivänä sitten lapsi posautti aivonsa seinälle kotonaan, ei ollut vielä yläasteellakaan silloin vielä.

Ja tämä tietysti johtui vain siitä että oli harrastanut VAIN sitä yhtä lajia - muita tekijöitähän ei ollut

 

Vaikutatte olevan harvinaisen vittumaisia natsi vanhempia. :x

Just löysit oikeat sanat, kaikki tiivistettynä ytimekkäässä lauseessa :flower:

Kylläpä sinä ja pintelin olette varsin rakentavia persoonia.. vaikka itse olen hyvin radikaali ihminen niin muistaakseni en kommentoi teidän aloituksiin tuolla tavoin..

mä yleensä kommentoinkin aika rönsyilevästi, mulla ei ole tuota Pintelinin kykyä osata sanoa asiat suoraan ja suomeksi.

 

Kyllä meitä vanhempia löytyy moneen junaan, huoh!

Joku ei raaski maksaa lapselleen minkäänlaista harrastusta ja joku toinen taas haluaa lapsensa mukaan kaikkeen mahdolliseen...Huoh taas.

Muutama fakta tähän, jota ei edes ap voi kieltää. Olen kasvatustieteen maisteri ja TIEDÄN olevani oikeassa.

1. Ekaluokkalaisella ei saisi olla enempää kuin 1 harrastus. Syy on se, että koulun aloittaminen on iso juttu (kaikille, juu) ja koulun käynti vaatii paljon energiaa. Lapsen tulee käyttää iltapäivänsä läksyjen tekoon, syömiseen, leikkimiseen, lepäämiseen, perheen kanssa olemiseen, ja useampi kuin 1 harrastus vie lapselta liikaa energiaa
2. Suurin osa lapsista ei lepää, syö, leiki eikä vietä aikaa perheensä kanssa tarpeeksi.
3. Harrastus pitää lähteä lapsesta itsestään ja siihen ei voi pakottaa. Toki lapsen kanssa voi mennä tutustumaan johonkin harrastukseen, vaikkapa siihen kuvataidekerhoon, yhdessä vanhemman kanssa. Jos tutustuminen jälkeen edelleen lapsi sitä mieltä että ei halua niin ei häntä saa pakottaa!!!
4. Harrastamista on myös kotona tehtävät asiat; lukeminen, piirtäminen, pyöräily jne. Niitä ei pidä vähätellä. Jotenkin monet vanhemmat kokevat että harrastus on asia jota tehdään kodin ulkopuolella ja joka maksaa. Se ei ole totta.
5. Jos lapsen elämän suunnittelee jo etukäteen, on ERITTÄIN todennäköistä että se ei mene ainakaan niin. Lapsi suomeksi sanottuna vittuuntuu jos kaikki on ennalta määrätttyä ja uhallaankin tekee kaiken eri tavalla.

 

Olen 3 lapsen äiti.Lapsistamme kukaan ei halunnut/jaksanut harrastaa mitään ja sanoimme että se on ok, onhan esikouluissa ja kouluissa jo muutenkin niin paljon sulateltavaa lapselle.Sitten kun aikaa kului ja kierreltiin muutenkin koko perheen voimin vapaa päivinä mm.uimassa,keilaamassa,laskettelemassa,elokuvissa jne.. tärkeintähän on hyvä mieli saada siitä mitä tekee. Pointti on että meillä on harrastus hommat lähtenee ihan lasten toiveista ja haluista, mikä kiinnostaa ja mistä lapset tykkäävät.Meillä harrastaa tyttö uintia, toinen poika luistelua talvella ja skeittaamista kesällä,vanhempaa poikaa kiinnostaa tietokoneet. Ei ne harrastukset vaadi aina jonnekin lähtemistä ja vuosimaksujen maksamista.......piirtäminen, ulkona leikkiminen jne on nekin harrastamista.

Antakaa lasten olla lapsia ja älkää tehkö lapsuudesta suorittamis keskeistä, kyllä sitä vanhempanakin kerkeää!

 

Mulla on ehdotus. Kansalaisopistojen kursseille ilmoittautuminen on ihan just. Mene sinä koko syksyn ajan töiden jälkeen
- maanantaisin vaikka pärekorientekokurssille
- tiistaisin silkkikukkakurssille
- keskiviikkoisin Näin vaihdetaan auton öljyt ynnä muuta autotietoutta naisille -kurssille
- torstaisin Viherpeukalokurssille.
Perjantaisin voit kaikin mokomin pitää töiden jälkeen vapaata.

Harkitsithan asiaa vakavissasi? Vai olenko liian vaativa?

 

Mä vastailen vaan ihan tän ketjun ekan sivun perusteella (en tod. jaksa lukea koko ketjua..) Mut en mä ainakaan 7-vuotiaana tiennyt mitä olisin harrastanut eikä luojan kiitos vanhempani mua mihinkään pakottaneet. 10-vuotiaana löysin harrastukseni, ratsastuksen, jota voisi kutsua sitten varmaan "elämän mittaiseksi" harratukseksi, kun harrastuvuosia takana jo 26..

Miksi teidän tyttö ei saa itse valita harrastustaan? Ja tarviiko tuon ikäinen nyt ylipäätään mitään muuta harrastusta kuin kaverit? Mikäs siinä on vikana että kavereiden kanssa pyörii? Hienoa että ON ylipäätään kavereita.

Itselläni on 4v poika ja jollain tapaa toivon, että hänkin kiinnostuisi ratsastamisesta, mutta hän saa kyllä ihan itse valita harrastuksena (kunhan se ei ole laskuvarjohyppyjä ) enkä ratsastusta hänelle tuputa. Toivon että sinäkin Fleur de la Cour annat lapsesi itse valita harrastuksensa ja annat hänen myös jättää valitsematta, jos hän niin haluaa. Harrastuksen pitäisi olla lapsesta mukavaa, eikä vain vanhemmista.. Lapsesi on kuitenkin vasta 7v..

 

tämä tulee kostautuun teille vielä myöhäisemmässä vaiheessa.. ihan varmasti!

Jos tyttö ei halua harrastaa nyt ja pakotetaan siihen niin tasan tiedän et se tulee vihaamaa sitä koko lopun ikää..

Hullujahan työ ootta!

 

Ihan vaan muutoin asiaan puuttumatta, mutta miksi harrastuksen pitää olla elämänmittainen??
Oonko mä nyt ihan väärin ymmärtänyt kun oon kuvitellut että harrastus on jotain mistä nauttii ja mitä tykkää tehdä ehkä elämänmittaisen uravalinnan lisäksi juuri sillä hetkellä, ei mikään pakollinen juttu mistä olisi aina nautittava?
Mua ei ole ikinä pakotettu harrastuksiin, ei koskaan, ja mä olen harrastanut laulua, tanssia, pianon soittoa, kuntosalia tämän elämäni aikan. Tennis kiinnostaisi, tai voisin harrastuksena lukea englantia. Kun vanha loppuu, uusi tulee. Niin pysyy yllä sellainen sopiva into kaikkeen muuhunkin.

 

Hyvä opettaja! :wave: Sinun ajatuksiin ja sanoihisi yhdyn täysin.

 

hei annetaan olla ap on selvästi jo tehnyt päätöksen päättää kaiken lapsensa puolesta nyt ja aina.....sääli ainoaa lasta joka varmasti kateellinen kavereilleen joiden vanhemmat osaavat antaa lapsen hengittää.......

siinäpä pilatkoon oman lapsensa elämän kuten on varmaan hänenkin elämänsä omat vanhemmat pilanneet.......tunneköyhää mutta siinäpä pilatkaa oma sukunne!!!!!!!!!!!!!

 

Mä oon vähän eri mieltä osan vastanneista kanssa, et :ashamed:

Ensiksikin, minusta lapsella pitäisi olla MAHDOLLISUUS harrastuuksiin eli siis vaikka kysyttäessä ei joku kiinnosta, niin kuitenkin etsittäsiin joku Ja siksi että olisi MAHDOLLISUUS tulla hyväksi jossakin joskus...

Tai edes kasvaa henkisesti/fyysisesti/jne jne

Ja toisekseen harmittaa, et esikoinen ei voi enää tulla musikaalisesti hyväksi, ei ole ajoissa sitä aloitettu, siis noin 5v, se "herkistyy".

Eli JOS olisi mahdollisuus, että JOKU harrastus olisi sellainen, missä lapsi viihtyy jne niin kyllä meijen lapset harrastaa jotain aina.

Ja jos ei sellaista lapsen mielestä heti löydy, niin sitä etsitään ja suoraan sanoen potkitaan. Jos nyt ymmärrätte.

B)

Nimenomaan hiukan potkitaan alkuun ja potkitaan jatkamaan, sillä lapsi koittaa kuitenkin kaikessa mennä helpommalla, mutta sitä varten sitten olemme me vanhemmat jotka sanomme kuinka oikeasti kuuluu tehdä. Loppujen liopuksi tässä kasvatetaan osaavaa aikuista tähän yhteiskuntaan eikä se ole helppo duuni, 20. vuoden päästä yhteiskunta on jo sellainen että hyvä jos siinä kukaan pärjää enää..

Hyvä, peesaan täysillä !

 

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!RAHA EI KORVAA RAKKAUTTA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

mieti.

Siis miten tämä asiaan liittyy????

 

miks 7 vuotiaasta ei voi enää tulla musiikillisesti lahjakasta. Me "pakotettiin" yks kaveri pianokouluun kun oltiin neljännellä luokalla ja kyllä hän oppi soittamaan. Itse en oppinut vaikka alotin monta vuotta aiemmin

 

Ei se, että osaa lukea ennen kouluun menoa, tarkoita sitä, että osaa jo kaikki. Sosiaaliset taidot, itsestä huolehtimesta oppiminne ovat paljon tärkeimpiä taitoja ekaluokkalaiselle. Se, että osaa lukea ei vielä kerro mittään siitä miten koulussa pärjää.

 

fleur: sanoit et LUkion jälkeen voi opiskella ammattiin.. mitäs jos ei haluakkaan lukioon? Onko pakko mennä?

kannatatko pakolla lukioon= huonot arvosanat= Todistus aika suht arvoton
Ammattikoulu= Mielekästä opiskella= kiinnostunut alasta= hyvät arvosanat=hyvät mahdollisuudet jatkokouluun/ammattiin?

Kumpaa arvostat enemmän..?

 

Ei se, että osaa lukea ennen kouluun menoa, tarkoita sitä, että osaa jo kaikki. Sosiaaliset taidot, itsestä huolehtimesta oppiminne ovat paljon tärkeimpiä taitoja ekaluokkalaiselle. Se, että osaa lukea ei vielä kerro mittään siitä miten koulussa pärjää.

En jaksa enää vastailla ihan kaikkiin, mutta sen verran vastaan tähän etten suinkaan väheksy koulua ja odotan innolla sitä kaikkea mitä koulu tarjoaa ja olen äärimmäisen iloinen kun pääsimme siitä eskarista eroon sillä en arvostanut sitä kovinkaan korkealle ja lapseni turhautui siellä. Se, että satuin mainitsemaan ilolla että olen tyytyväinen jo kun hän lukee liittyi vain siihen ajatukseen, että voisin jo laittaa hänet harrastamaan jotakin jossa lukutaitoa voi hyödyntää.. Lapseni on silti lahjakas myös muissakin asioissa kuin lukemisessa, mutta silti vasta 7-vuotias joten innolla odotamme mitä kaikkea sitä ekaluokalla opitaankaan. Enkä epäile hetkeäkään etteikö tuo oppisi asioita ja pärjäisi koulussa.

 

fleur: sanoit et LUkion jälkeen voi opiskella ammattiin.. mitäs jos ei haluakkaan lukioon? Onko pakko mennä?

kannatatko pakolla lukioon= huonot arvosanat= Todistus aika suht arvoton
Ammattikoulu= Mielekästä opiskella= kiinnostunut alasta= hyvät arvosanat=hyvät mahdollisuudet jatkokouluun/ammattiin?

Kumpaa arvostat enemmän..?

Lukiota.

 

Minä ehdotan, että aikuiset hankkisivat harrastuksia ihan vain itselleen.

Fleur de la Cour, oletko muuten itse käynyt lukion ja opiskellut akateemisen ammatin? Minun silmissäni lukion ja yliopiston arvo romahti kun kävin ne itse. Omille lapsilleni suosittelen lämpimästi amislinjaa.

 

Voipi olla et lukiota ei enää 9v päästä ole samanlaisena kuin se nyt on.Kaksoistutkinnot tulee yleistymään ja 4v aikana saa luettua itselleen sekä lakin että ammatin.

ja alkuperäiseen, pakottaminen on tyhmää, harrastuksia tulee varmasti eteen sitten kun niihin itse lapsi haluaa mennä.

 

Minä ehdotan, että aikuiset hankkisivat harrastuksia ihan vain itselleen.

Fleur de la Cour, oletko muuten itse käynyt lukion ja opiskellut akateemisen ammatin? Minun silmissäni lukion ja yliopiston arvo romahti kun kävin ne itse. Omille lapsilleni suosittelen lämpimästi amislinjaa.

En mäkään juuri arvosta,itsekäyneenä näin jälkikäteen pidän sitä mahdollisen ammatin lukemista tärkeämpänä.
Lukio on yleissivistävää,mikä sinänsä hyvä jos ei tiedä mitä elämältään haluaa niin mielummin lukioon kun että jää kotiin maleksii.