Olisipa joku joka veisi mun elinikäisen masennuksen pois

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja paskaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Se on hyvin pelottavaa, kun tulee vieläkin joskus elävä muisto kaukaisuudesta, kuinka on yrittänyt kuolla, kun ei ole ollut tässä maailmassa sopiva ihminen. Kun on tunne ettei kelpaa kenellekään eikä kukaan hyväksy, aina tuntuu että sanoo ihmisille väärät sanat, ja toiset katsovat nenän vartta pitkin..onneksi ei ole kovin näkyvät arvet mutta sisäisesti sitäkin enemmän.. Tuntee että kuuluisi jonnekin muualle :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä olen huomannut, että se ehdottomuus ja anteeksiantamattomuus jota sovellan itseeni heijastuu myös muihin, eli en voi antaa anteeksi itselleni, enkä muille. Tämä piirre, siis minussa, on muodostunut ilmeisesti siitä samasta anteeksiantamattomuudesta joka on äidilläni. Muistetaan hei antaa anteeksi. Monta elämää menee hukkaan, kun ei ymmärretä unohtaa ja antaa meinneisyyden vajota sinne minne sen kuuluukin mennä. Tärkeintä on se, että oppii virheistä, omista ja muiden.

Anteeksianto pelasti minut täydellisesti. Se oli ainoa avain uskoontuloonikin. Kaikki väistyi heti kun tein Jumalan johdattamana jotain sellaista mitä en olisi pystynyt ilman Jumalaa koskaan tekemään. Ikuinen katkeruudessa rypeminen on tuhon tie.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Se on hyvin pelottavaa, kun tulee vieläkin joskus elävä muisto kaukaisuudesta, kuinka on yrittänyt kuolla, kun ei ole ollut tässä maailmassa sopiva ihminen. Kun on tunne ettei kelpaa kenellekään eikä kukaan hyväksy, aina tuntuu että sanoo ihmisille väärät sanat, ja toiset katsovat nenän vartta pitkin..onneksi ei ole kovin näkyvät arvet mutta sisäisesti sitäkin enemmän.. Tuntee että kuuluisi jonnekin muualle :(

Kelpaamattomuuden tunne on kamala, enkä oikein tiedä pääseekö siitä omin voimin eroon. Joku ehdotti vitamiineja ja hyviä rasvoja, terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla minäkin pääsin toipumisen tielle. Sun täytyy vaan uskoa itse itseesi ja onhan sulla (ihana) mies ja perhe. Te olette yksikkö ja toistenne tuki :) Ja muista, että sulla on oikeus sun elämääsi ja oikeus olla onnellinen. Kenelläkään ei ole oikeutta viedä sitä sulta pois, tai yrittää olla sun onnesi edessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Se on hyvin pelottavaa, kun tulee vieläkin joskus elävä muisto kaukaisuudesta, kuinka on yrittänyt kuolla, kun ei ole ollut tässä maailmassa sopiva ihminen. Kun on tunne ettei kelpaa kenellekään eikä kukaan hyväksy, aina tuntuu että sanoo ihmisille väärät sanat, ja toiset katsovat nenän vartta pitkin..onneksi ei ole kovin näkyvät arvet mutta sisäisesti sitäkin enemmän.. Tuntee että kuuluisi jonnekin muualle :(

Usko pois, miulla on ollut kanssa ihan samoja tuntemuksia. Olen ollut myös lapsuus ja nuoruusikäni koulukiusattu että kyllä sekin jätti sellaisen perusfiiliksen että sitä ajatteli olevansa aina ja kaikessa ulkopuolinen niin kauan kuin maan päällä elän. Arvet on itsellänikin, mutta ne on kuin mitkä tahansa parantuneet arvet muiden joukossa nyt. Ne ovat ikuinen jälki muttei niihin kiinnitä enää huomiota.

 
Dynamiitti, juuri tuollainen vaivaa, kun saan sinusta kuvan, että olet osaava ja taiteellinen..kun itsekin haluaisi luoda..tunnen että sisälläni on jotain, mikä pitäisi tuoda ulos, ja haluaisin kirjoittaa tekstejä, kirjoja...mutta juuri kun on niin synkkä ihminen, ja jumittunut, en saa mitään aikaan..kaikessa synkkyydessä toisinaan pilkahtaa valo, että minusta voisi olla johonkin, musiikillisesti ja kirjallisesti, mutta kaikki jää mielen sisään..saamaton paska..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Sinä joka vitamiinia suosittelit, siis pelkkää tuota efamoliako söit? Saako ruokakaupasta?

Ja minäkin yritän olla hyvä, olen tutuille ja vieraille hyvin kiltti ja ystävällinen, läheisille sitten en niinkään :( Yritän niin kovasti, että sitten menee pieleen....jos yritän ottaa rennosti, niin no,en osaa ottaa rennosti..

efamolia ei saa ihan normaali ruokakaupasta, mutta sekä apteekista että luontaistuotekaupasta saa. eikä se ole kovin kallistakaan. 120 kappaleen purkki maksoi 36 euroa (ja siitä syö tosiaan sen neljä kuukautta kun aluksi se annostus on suuri) ja 60 tabun purkki makso vähän päälle 20 euroa. suosittelen todellakin, sillä se nosti minut niin syvältä suosta tuon terapian kanssa. ja söin vaan tuota efamolia, mutta kyllä kannattaa ottaa jokin muukin vitamiini-hivenainelisä siihen myös mukaan, b-vitamiinilisällä ja tuolla efamolilla pääset hyvin alkuun. noilla omega-öljyillä on todella suuri vaikutus aivokemian toimintaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Dynamiitti, juuri tuollainen vaivaa, kun saan sinusta kuvan, että olet osaava ja taiteellinen..kun itsekin haluaisi luoda..tunnen että sisälläni on jotain, mikä pitäisi tuoda ulos, ja haluaisin kirjoittaa tekstejä, kirjoja...mutta juuri kun on niin synkkä ihminen, ja jumittunut, en saa mitään aikaan..kaikessa synkkyydessä toisinaan pilkahtaa valo, että minusta voisi olla johonkin, musiikillisesti ja kirjallisesti, mutta kaikki jää mielen sisään..saamaton paska..

Se luovuus on miut kai paljolta pelastanutkin vaikeuksien keskellä. Saan kiittää kai siitä että identiteettini on muodostunut taiteellisten lahjojen pohjalta suht ehjäksi. Jokainen tarvii kyl jonkun kanavan jota kautta toteuttaa itseään vaikeuksien keskellä.

Ite kyllä olen sitä mieltä että jokainen myös osaa tehdä jotain! Oikeestaan ei pitäs ajatella ollenkaan että osaako vai ei. Toteuttaa vaan itseään mitä vaan irti lähtee. Voi yllättyäkin positiivisesti kun kokeilee uusia juttuja.

Olen kyl itse ollut vuosia aika jumissa taiteellisesti joten tiedän kyl tuon että kaikki jää helposti mielen sisään.

Pahimpana aikana suosittelisin kuitenkin hakeutumaan vain ihmisten ilmoille ja jauhamaan noista ongelmistasi loputtomiin. Niin itse tein ja se on auttanut. Joku sielunhoitaja voisi olla myös tosi hyvä juttu. Mielestäni niillä on parempia ja syväluotaavampia elämänohjeita kuin tavan psykologeilla. On paljon vaihtoehtoja miten voi koittaa eheytyä. Onhan se sikäli itsestä kiinni että on vain haluttava tehdä se alkupäätös auttaa itseään.
 
Olen syönyt satunnaisesti ja välillä päivittäin omega öljyä, mutta ehken sitten riittävästi. Olen kuullut niiden hyödystä..jospa ottaisin tuota efamolia lisäksi..

Usko on hankala asia, kun tavallaan toivoisin voivani tukeutua uskoon..joskus jopa rukoillut, mutta ahdistus siitäkin tullut..ja kun luen niitä tarinoita kuin satuja, ne ovat kauniita, mutta niin ei totta...näin tuntenut olen..enkeleihin pakko uskoa, koska itselläkin ollut kuolema juuri nenän edessä, pillereitä ottanut ja hetkistä kiinni, että olisi ollut tuolla puolen...
 
ap, minäkin olen ottolapsi. Olen masentunut, mutta olen varma, että vielä jonakin päivänä pääsen siitä eroon. Jouduin huonoon perheeseen. Ole onnellinen, jos olet saanut kasvaa hyvässä perheessä....
 
Tosiaan olen koittanut ajatella, että kun olen kuitenkin onnekas, hyvässä perheessä kasvanut. Se ei silti poista tuskaani. Ajoin itseni väärille teille.

Tuntuu kummalta kirjoittaa tämmöiseen paikkaan, ja vielä kummempaa, että haluaisi vain kirjoittaa, tänne bittiavaruuteen, lisää ja lisää..ehkä se on juuri se tarve purkaa tätä oloa, ehkä liikaa pitänyt sisällä..eikä ketään varmasti kiinnosta koko höpötys, mutta sama kai se täällä...jospa löytäisi kanavan, jossa saisi kaiken puretuksi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Olen syönyt satunnaisesti ja välillä päivittäin omega öljyä, mutta ehken sitten riittävästi. Olen kuullut niiden hyödystä..jospa ottaisin tuota efamolia lisäksi..

Usko on hankala asia, kun tavallaan toivoisin voivani tukeutua uskoon..joskus jopa rukoillut, mutta ahdistus siitäkin tullut..ja kun luen niitä tarinoita kuin satuja, ne ovat kauniita, mutta niin ei totta...näin tuntenut olen..enkeleihin pakko uskoa, koska itselläkin ollut kuolema juuri nenän edessä, pillereitä ottanut ja hetkistä kiinni, että olisi ollut tuolla puolen...

mitäs jos tekisit niin että kirjoittaisit sitä tuskaa ulos itsestäsi? laita paperille kaikki mikä vaivaa ja kaikki mikä on pielessä. huomaat että se auttaa kun saat ne edes johonkin mielestä. kirjoita niin monta kertaa että helpottaa. minä tein terapian lisäksi myös näin ja voin kokemuksesta sanoa että helpotti.

jos koet että haluaisit tietää omista biologisista vanhemmistasi lisää, sinulla on siihen täysi oikeus. voit saada uusia sukulaisia jos vain haluat ja tahdot. mutta etene varovasti.

tuossa efamolissa on öljyt ja vitamiinit huomattavasti tuhdimmassa paketissa, eli niitä on siinä enemmän kuin muissa. jos haluat pelata vielä varman päälle, voit ottaa vielä d-vitamiinilisää.

jaksamisia! :hug:

 
Hakeudu psykoterapiaan, ei siis minkään "keskusteluavun" piiriin (esim. mielenterveystoimistoon kerran kuukaudessa sairaanhoitajalle tms. juttelemaan) vaan ihan oikeaan säännölliseen ja riittävän tiiviiseen psykoterapiaan. Siellä saat rakennettua uudestaan mielesi ja minäsi perusteita, jotka varhaislapsuudessasi ovat ilmeisesti vaurioituneet. Voit kasvaa takaisin eheäksi ihmiseksi ja vapautua masennuksen kynsistä!
 
Hei ap, mulla kans usko Jeesukseen auttaa jaksamaan, vaikka olen tosiaan masennukseen taipuvainen. Jeesus antaa kaikki sun syntisi anteeksi, kun vain pyydät ja luovutat elämäsi hänelle. Ja se usko ei tule susta vaan Jumala antaa, kun pyydät. Kaikkee hyvää sulle :heart:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mitä siellä menneisyydessä on? Mikä voi olla niin vakavaa, että sitä täytyy märehtiä koko elämä? Jos joku on sinua kaltoin kohdellut, sun täytyy hakea apua traumoihisi.

No esim. insesti ym. hyväksikäyttö saattaa vaurioittaa ihmistä niin pahasti, ettei siitä koskaan toivu täysin. Nämä esimerkkejä.

 

Similar threads

L
Viestiä
16
Luettu
1K
D
A
Viestiä
4
Luettu
485
V
V
Viestiä
0
Luettu
897
Aihe vapaa
vierailija
V

Yhteistyössä