Olisiko hullua

[Hullu]

Olisiko hullua haluta vapaaehtoisesti olla yh? Minulla kaksi lasta ja yhden vielä haluaisin. Olen naimisissa ja miehen kanssa ei mitään kummempaa taistelua ole, mutta jotenkin olen häneen vain kyllästynyt... Haluaisin olla vaan lasten kanssa, en hänen... :ashamed:

 

[jep]

Ovatko lapset vain sinun vai miksi oletat, että lapset jäisivät sitten erossa vain sinulle?

 

[soranen]

Jos muutat erilleen, niin miehelläsi on joka toinenviikonloppu tapaamisoikeus lapsiinsa nähden.Eli siitähän tulee sanonta, jotta kun tutustuu mieheen, pitää jo siinä vaiheessa katsoa, voiko hänen naamaansa sietää se 18:vuotta, joka toinen viikonloppu, kun hän hakee lapsia tapaamisiin.

 

[pikkumyy]

mulla kans kaks lasta ja haluan olla yh nii jos nyt niin voi sanoa. mieheen ei enään mitään kiinnostusta eikä mitään tunteita häneen....eiköhän se elämä kuitenkin ihan hyvin eteenpäin kulje vaikka jos kerrankin itseensä ajattelee

 

[jep]

Kertokaahan nyt hyvä yh:ksi haikailevat, onko teillä oikeasti perusteita olettaa, että lapset jäävät sitten teille? Miehennehän on kuitenkin lasten isä, joten ihan yhtäläinen oikeus hänellä on lapsiinsa. Oletteko valmiita jakamaan lapsenne esim. viikko/viikko vuorottelusysteemillä? vai onko teidän miehet sitten sitä tyyppiä, jotka ei oikeasti halua lapsia luokseen?

 

[jep]

Kertokaahan nyt hyvä yh:ksi haikailevat, onko teillä oikeasti perusteita olettaa, että lapset jäävät sitten teille? Miehennehän on kuitenkin lasten isä, joten ihan yhtäläinen oikeus hänellä on lapsiinsa. Oletteko valmiita jakamaan lapsenne esim. viikko/viikko vuorottelusysteemillä? vai onko teidän miehet sitten sitä tyyppiä, jotka ei oikeasti halua lapsia luokseen?

 

[kun ei ole kivaa]

Lisää lapsia tekee mieli, mutta mies ei kiinnosta, ulos koko äijä ja maksamaan elinikäistä sakkoaan siitä, että niitä lapsia alkoi tekemään..

Minua kiinnostaisi tietää, miksi ap ja muutkin tässä haluaa erota?
Siksikö, kun se äijän naama ei kiinnosta, ei ole enää kivaa, on tylsää, jne. Haluaa vaihtelua, jotain muutakin kuin tätä mitä nyt on?

Arki on tylsää

Jotta parisuhde toimisi ja olisi ns. kiva, sen eteen pitää tehdä töitä !! Vaihdetaanhan kukkiinkin multa keväisin jotta kasvaisivat ja kukkisivat paremmin, voisivat hyvin. :flower:
Autokin huolletaan, vuosittain tai kahdesti vuodessa ja tarvittaessa.

Oletteko puhuneet miehillenne, että olette tyytymättömiä vallitsevaan tilanteeseen?
Elämän tasapaksuuteen ja tylsyyteen, muutoksen kaipuuseen yksi lapsi vielä on VÄÄRÄ VASTAUS koksa se tyytyväisyys / tyytmättömyys ei tunnu olevan mistään ulkoapäin tulevasta ei se ulkoapäin korjaannu, vaan se lähtee ITSESTÄ, omasta sisältä päin.

Sanokaa hyvät nuoret naiset miehillenne että parisuhde ja nykyinen elämä ei tyydytä teitä, haluatte muutosta ja korjata sen parisuhteen.

Ottakaa aikaa toisillenne, itsellenne, perheelle yhdessä.

Yksinhuoltajuus se vasta raskasta onkin. Lähettäkää ukkonne kuukaudeksi jonnekin ja vastatkaa yksin kaikesta ja siihen päälle auton ja fillarien huollot. Antaa mennä vaan ! (sillä erolla että yh:na tulot tippuu, mies ei yksin elätä lapsianne vaan elatus määräyyty tulojen perusteella ja te hoidatte siitä puolet esim. 130 + 130 e / kk / lapsi, tai sit se mies ottaa ne lapset niin saatte vapautenne. On kivaa sitten )

 

[jep]

Komppaan ihan täysin edellistä kirjoitusta.

Pistäkää vaikka ihan ruutupaperille, mitä olisivat tulonne yksin ja mitä menonne. Verratkaa niitä sitten nykyiseen tilanteeseen ja miettikää uudelleen.

Ja sehän on itsestään selvää, että olette puhuneet miehillenne tilanteesta ja tehneet kaikkenne suhteenne pelastamisen eteen!!! Vain tosi tampiot hakee uuden suhteen tilalle, kun vanha vain kyllästyttää. Mitä parempaa siinä uudessa suhteessa sitten olisi? Mitä sitten kun sekin alkaisi kyllästyttää?

Ja elämä lasten kanssa kahdestaan? EI, se ei todellakaan ole aina herkkua. Niinkin yksinkertainen asia kuin kaupassakäynti voi olla yhtä tuskaa työpäivän päälle kolmen pienen lapsen kanssa.

 

[vaimo ja välillä tyl]

peesan yllä kirjoittetuja!! mikä siinä ykisin ollossa niin viehättää?
ja ei mee kauan kun ollan jossain parkumassa kun on niin raskasta et voi voi!! ja auta armias kun se niin karmee ukko löytää uuden niin johan halutaan takas ja kun se ei tuu niin sit alkaa #&%?$!*....
parisuhde on työtä!!!! :attn: :attn: ei se oo koko ajan mitään ruusuilla tanssimista!!!!
ja sit alkaa se rahasta taistelu ja kiristämien sillä ei oikeen oo tajuta että ei se mihehn palkka kuulukkaan enää mulle ho milläs sitä nyt eletään!! ja ehtoot on tylsiä !! mihinkään ei pääse ilman ettei rahaa tenavia mukaanmiettikää nyt kiesus muutaman kerran ennenk uin alatte tollaseen päättömään ei se hiukan kyllästyttää niin oon ihan oikeesti mikään syy erota heti!!!
monella ois tässä kyllä kasvun paikka!! eikä aina niin helvautn itsekeskeistä että!! aina vaan minä ja minä!! sulla on perhe siinä on muutakin kuin vaan sinä!! mietikkääs sitäkin!!

 

[taustalla]

Olen ollut kauan yh, ja minulla on 4 lasta, ja voin rehellisesti sanoa, ettei se nyt tosiaankaan niin raskasta ole, kuin aina oletetaan. Lisäksi opiskelen, ja pian aloitan työt. Lapset eivät ole taakka vaan ilo. Itselleni elämä on aina ollut parempaa ja helpompaa ilman miestä. Kun on lapset, ystävät, harrastukset, opiskelut ja työt, niin miten siinä ehtisikään parisuhdetta hoitaa???? Kokemusta on, kumpikin vain kärsii, kun ei suhteelle ole aikaa, joten miksi elää suhteessa kiusaamassa itseään ja toista?

 

[höh]

\

Komppaan ihan täysin edellistä kirjoitusta.

Pistäkää vaikka ihan ruutupaperille, mitä olisivat tulonne yksin ja mitä menonne. Verratkaa niitä sitten nykyiseen tilanteeseen ja miettikää uudelleen.

Ja sehän on itsestään selvää, että olette puhuneet miehillenne tilanteesta ja tehneet kaikkenne suhteenne pelastamisen eteen!!! Vain tosi tampiot hakee uuden suhteen tilalle, kun vanha vain kyllästyttää. Mitä parempaa siinä uudessa suhteessa sitten olisi? Mitä sitten kun sekin alkaisi kyllästyttää?

Ja elämä lasten kanssa kahdestaan? EI, se ei todellakaan ole aina herkkua. Niinkin yksinkertainen asia kuin kaupassakäynti voi olla yhtä tuskaa työpäivän päälle kolmen pienen lapsen kanssa.

Mikä se tämä vanha sitkeä käsitys on että jos tympäsee yhden kanssa, tympäisee kaikkien kanssa. Että sitä voi olla kenen kanssa vaan kun päättää. Totta, mutta on kai sitä nyt jotain eroa kenen kanssa on?

Jos on tullut väärä valinta tai valinta on muuttunut vääräksi, kyllä sitä nyt saa päättää kenen kanssa sitä asuu!!!

Ketjun aloittaja taisi muotoilla ajatuksensa hieman väärin. Siis hän ei jaksa enää toimimatonta liittoa. Haluaa elää lasten kanssa. Käsittääkseni hän ei ole viemässä lapsia keneltäkään? Yhteishuoltajuus on melkein ainoa tila eron jälkeen. Ei yksinhuoltajuus.

Jäädä voi, lähteä voi. Aina on erilaiset mahdollisuudet ja vaikeudet edessä. Monet myös palaavat yhteen kun ovat vuosikausiamiettineet eroa ja saanet lopulta sanottua sen...

 

[jep]

\

Ketjun aloittaja taisi muotoilla ajatuksensa hieman väärin. Siis hän ei jaksa enää toimimatonta liittoa. Haluaa elää lasten kanssa. Käsittääkseni hän ei ole viemässä lapsia keneltäkään? Yhteishuoltajuus on melkein ainoa tila eron jälkeen. Ei yksinhuoltajuus.

Ja tässä tiivistyy jälleen se kaikkien harhojen äiti/isä. Eli kun liitto kyllästyttää, sitä vain ajetaan ukko pihalle ja jäädään lasten kanssa asustelemaan??? Mistä ihmeestä sikiää se ajatus, että isä olisi jatkossa sitten vain viikonloppuisä kaksi kertaa kuussa tai ei ehkä sitäkään? Kuten alkuperäinen kirjoittaja kirjoittaa, hän nimenomaan haluaisi olla vain lasten kanssa ja vieläpä yh. Luehan siis uusiksi.

Pitäisi ajatella asia niin, että mitäpä jos se mies lähteekin pitämään puoliaan lasten huoltajuudesta ja vaatii lapsia itselleen? Onko valmis jakamaan lapset tai luopumaan heistä kenties kokonaan ja siirtymään itse etävanhemmaksi?

Ja tosiaan... jos pikkasen kyllästyttää "toimimaton" liitto, niin onko alkuperäinen kirjoittaja tehnyt yhtään mitään sen toimimattoman liittonsa eteen? Onko ihan oikein, että kun siltä nyt vaan tuntuu, niin hajoitetaanpa lapsilta perhe ja etsitään uutta onnea. Aika itsekästä minusta.

 

[jep]

\

Olen ollut kauan yh, ja minulla on 4 lasta, ja voin rehellisesti sanoa, ettei se nyt tosiaankaan niin raskasta ole, kuin aina oletetaan. Lisäksi opiskelen, ja pian aloitan työt. Lapset eivät ole taakka vaan ilo. Itselleni elämä on aina ollut parempaa ja helpompaa ilman miestä. Kun on lapset, ystävät, harrastukset, opiskelut ja työt, niin miten siinä ehtisikään parisuhdetta hoitaa???? Kokemusta on, kumpikin vain kärsii, kun ei suhteelle ole aikaa, joten miksi elää suhteessa kiusaamassa itseään ja toista?

Kiva että sulla on kiltit ja vaatimattomat lapset ja elämä on yhtä tanssia vaan. On harrastuksia ja opiskelupaikkaakin. Hienoa.

Minullakin on neljä lasta ja voin rehellisesti sanoa, että välillä veetuttaa ja väsyttää kyllä rankasti!

 

[Katariina]

toi parisuhde on työtä kommentti ottaa kyllä päähän. kyllä sitä nyt työpäivän jälkeen haluaa levätä, että enpä tiiä, onko se parisuhde välttämättä mikään autuaaksi tekevä asia.

 

[pikkumyy]

Mä en ymmärrä sitä että kun NAINEN sanoo haluavansa eroa niin hänet mollataan maan rakoon ja sanotaan että ajattelee vaan itseensä ja pitää yrittää paremmin ja enemmän koska elämä nyt yleensä on vähän syvältä et ei pidä ajatella vaan itseensä.kun taas MIES haluaa eroa niin silloin toivotaan vaan että hän ottaa vastuuta lapsistaan oikealla tavalla.
Eiköhän ne naiset ole jo olleet tarpeeksi epäitsekkäitä ansaitakseen hieman omaakin onnea jo siinä kun on lapsen maailmaan saattanut ja hoitanut ja ksavattanut lapset pääasiassa yksin kun mies on töissä ja vapaa ajalla kaljaalla kavereiden kanssa eikä hoitamassa parisuhdetta tai antamassa väsyneelle puolisolleen hieman laatuaikaa.
Minä ainakin luulin ja todella toivoin että ollaan mieheni kanssa loppu elämä yhdessä kun lapsia alettiin hankkimaan mutta toinen luonne paljastui pikkuhiljaa lapsien myötä. en ole eläissäni tavannut toista ihmistä joka olisi yhtä itsekäs kuin hän.
ja me ollaan kyllä yritetty, yritetty ja yritetty mutta nyt tiedän että ukko ei tule koskaan muuttumaan, eikä sen enään väliä koska rakkaus häneen on haihtunut. ollaan puhuttu ja keskusteltu ja taas yritetty mutta enään en jaksa, miksi sitä pitäisi kuolemaansa asti yrittä vain koska on lapsia? onko naisen oikeus tulla onnelliseksi kaikonnut siinä kun hän saaa lapsia? enkä todellakaan sano että olisin itse mitenkään täydellinen sitä ei kyllä kukaan ole ja minussakin on varmana ja paljon parantamisen varaa. mutta miten enää yrittää ihmisen kanssa joka lukuisista huomautuksista huolimatta ei ole valmis tekemään asioiden eteen mitään vaan on tyytyväinen omassa #&%?$!* ympyrässään??? ymmärtääkö kukan mitä tarkotan? en oleta että elämä yksin lasten kanssa olisi helppoa mutta sen tiedän että helpompaa se kyllä tulee olemaan kuin nyt.ehkä rahat voi olla tiukassa ja varmasti olen väsynyt mutta silloin ainakin elämä on itsessään helpompaa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!enkä oleta että löydän heti jonkun täydellisen prinssi rohkean eikä tarviikkaan haluan antaa aikaa itselleni ja lapsilleni.
miksi sitä kaikkien eronneiden naisten pitää olla niitä pahoja ei varmana kukaan halua ihan väkisin olla yksin lasten kanssa, tottakai jokainen haluaa toimivan parisuhteen siihen ympäsille ja tietenkin lastensa isän kanssa!sehän olisi ihan unelma, mutta kun unelmat ei aina toteudu vaikka joskus näyttääkin siltä.
minä lähden löytämään sitä unelmaa ja onnea itsestäni lasteni kanssa enkä aio tyytyä vahempään mitä ansaitsen!!!! olkoon muut mitä mieltä tahansa. tsemppiä kaikille ja välillä on ihan tervettä ajatella myös itseään.

 

[jep]

Enpä ole koskaan siihen käsitykseen törmännyt, että miehelle olisi jotenkin ok erota, kunhan pitää vain lapsistaan huolta. Päinvastoin miehet on useimmiten leimattu perheensä jättäjiksi ja syyllistetty siitä että on lähtenyt vaikkapa epätoimivasta liitosta.

Sinä kerroit yrittäneesi kaikkesi ja mikään ei auta. Sehän on silloin aika selvää pässin lihaa. Jos erikseen on parempi, niin erotkaa. Vanhempia voitte olla silti molemmat.

Ei kukaan varmaankaan tuomitse itsekkääksi, jos liitto ei vain kertakaikkiaan toimi. Täällä on mielestäni peräänkuulutettu lähinnä vain sitä, että jos nyt sattuu pikkasen kyllästyttämään, mutta ei tee itse mitään asioiden hyväksi, on aika typerää ottaa heti ero.

Joskus liitto ei vain toimi ja kun on kaikkensa sen eteen tehnyt, voi ilman omantunnon nipistelyjä jatkaa elämäänsä eteenpäin uusin eväin.

 

[nykynainen]

<br><br>

 

[Hullu]

Kylläpäs täällä on kuraa niskaan... :/ Kiitokset muutamalle, jotka ovat ymmärtäneet asiani oikein.

Kyllä olen kertonut miehelleni tunteeni, mutta asia ei johda mihinkään. Minusta tuntuu, että minun kohdallani rakkaus on sammunut, hävinnyt, kulunut pois. En ole häntä palavasti koskaan rakastanutkaan. On vain ollut mukavaa olla ihmisen lähellä joka rakastaa. Hänenkin osaltaan aistin, että tunteen ovat laimentuneet. Ollaan vain jääty pyörimään tähän "tuttuun ja turvalliseen". Mikään ei tunnu miltään. Tässä olotilassako pitäisi jaksaa niin kauan kunnes lapset ovat aikuisia? Onko lapsillakaan hyvä olla jos vanhemmilla ei ole? Tuleeko heistä jollain tapaa "tunnevammaisia", jos näkevät vanhempien välillä vallitsevat "tunteettomuuden"?

 

[taustalla]

No ei minunkaan mielestäni kenenkään tarvitse huonossa liitossa kärvistellä, mutta jos kyllästyminen on ainoa syy lähtemiseen/eroon, silloin sen, joka ei eroa halua, pitäisi saada pitää lapset. Se olisi vähintänkin kohtuullista. Eri asia sitten on, jos toinen ei lapsia halua. Senkin ymmärrän, että kolmannesta lapsesta haaveilee, mutta jos aikomuksena on raskaaksi tulemisen jälkeen kuitenkin erota, on ehkä hyvä kertoa sille toisellekin osapuolelle, että suunnittelee tälle etävanhemman osaa...

 

[niinpäniin]

mies kun päättää ettei halua olla huonossa liitossa hän jättää "vaimon ja lapset", mutta kun äiti ja vaimo ei halua olla liitossa, ja tylsää,niin se on ihan okei..
pakko kysyä ap,mitä jos miehesi olisi ehdottanut tätä ratkaisua, miten olisit reagoinut??
niin, ja onko ihan reilua vaan käyttää miestä lapsentekokoneena ja häipyä,pistää mies maksaan elatusmaksut ja menettämään lapsensa joka päiväisestä elämästän,uskon ettei miehesi tuota tulisi nielemään..ei pahalla, mutta älä nyt ainakaan kolmatta lasta tee,hanki vaikka mielenkiintoisempi suhde,ja mieti sitten uudestaan..

 

[taustalla]

Huonossa liitossa ei tosiaankaan pidä tuhlata yhtä ainutta elämäänsä, kyllä jokaisella on oikeus oman laiseen elämään, sellaiseen, josta voi olla onnellinen ja tyytyväinen. Elämme vain kerran. Tämä pätee meihin kaikkiin, niin miehiin kuin naisiin, ja lapsillakin on oikeus onnellisiin vanhempiin.