Olin prostituoitu ennen kuin tapasin nykyisen mieheni...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ilolintusi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Kaikkea sitä kuulee!;26323595:
Kyllä maailmassa on ihmisiä joille seksi on työ. Pornotähtiäkin maalima pullollaan, seurusteleecat ja ovat naimisissa,lapsiakin ja arki rullaa kuin kellä tahansa. Kestäskö sun pärstä kameraa? Vaihtasit alalle jossa palvelun tarjoaminen on laillista ja sulla ois jotain turvaa työssäsi??

Seksin myyminen eikä ostaminen ei ole laitonta suomessa, paitsi jos kuvioon liittyy paristusta. Mä en itse ikinä lähtisi esiintymään pornoelokuvaan, huoraamalla saan paljon enemmän rahaa ilman että koko maa näkee sen puuhan ja varsinkin mun kasvot. Suomen tunnetuin pornotuottaja on ottanut muhun useaan kertaan yhteyttä, mutta koska hän tarjoaa vain 200e yhdestä pornoleffaesiintymisestä, en todellakaan ole koukkuun tarttunut. Minä saan seksistä 150e puolesta tunnista, ja tunnissa enemmän kuin tuon 200e ilman että koko suomi tulee mnut tuntemaan. Suomipornon taso on niin luokattoman huonoa että mä olisin heittämällä se kirkkain tähti jos alalle ryhtyisin, mutta miksi ihmeessä ryhtyisin...
 
Toivottavasti miehesikin osallistuu omalta osaltaan tämän ns.yhteisen elintason ylläpitoon eikä nälkä kasva syödessä.

No tällä hetkellä mun mies käy töissä, mutta hänen palkkansa on n. puolet mun keskimääräisistä kuukausituloista. Aikoo varmasti käydä jatkossakin, hän ei ole sitä tyyppiä että jäisi kotiin makoilemaan, varsinkin kun työnsä on niin mielenkiintoista. Toki nyt alussa mulla on ollut pientä vääntöä mieheni kanssa, hän kun ei oikein vielä tajua ettei kaikkea rahaa tarvitse mikä olis mahdollista saada. Itselleni riittää n. 750-1000e viikossa ihan hyvin, mutta toisaalta ymmärrän miksi esim. mun mies ajattelee että kannattaa takoa kun rauta on kuumaa. Silti hän ei halua painostaa mua ottamaan enempääa siakkaita kuin itsestäni tuntuu, mutta on hän pari kertaa maininnut että "jos minä olisin sinä niin..." :D
 
[QUOTE="vieras";26323618]Miten tuo veropuoli hoituu näistä tuloista?[/QUOTE]

Tällä hetkellä en maksa veroja, sillä valtio vaatii että veroja maksavalla yrittäjällä pitää olla vähintään toiminimi käytössään. Mä en ole valmis astumaan julkisesti omalla nimelläni esiin tämän ammatin kanssa, juuri ulkopuolisten ennakkoluulojen takia. Jos joskus jatkossa valtio tarjoaa kasvottoman vaihtoehdon verojen kannolle tämän työn suhteen, maksan toki veroni ja kerrytän eläkettäni enemmän kuin mielelläni.
 
750-1000 euroa viikossa puhtaana käteen on melkoisesti rahaa, kyllä luulisi miehellekin riittävän. Hyvä että tiedostat, että kaiken tulee lähteä sinusta ja sinun itsellesi määrittelemistä rajoista :)
 
[QUOTE="vieras";26323683]Hui miten ällö vertaus tässä kohtaa[/QUOTE]

Sori, en oo tottunut puhumaan siveästi näi epäsiveällä aihealueella :D Tuo oli siis mun itse tähän väliin mainitsema sanonta, mieheni ei ole noin sanonut. :D
 
750-1000 euroa viikossa puhtaana käteen on melkoisesti rahaa, kyllä luulisi miehellekin riittävän. Hyvä että tiedostat, että kaiken tulee lähteä sinusta ja sinun itsellesi määrittelemistä rajoista :)

Niinhän se on, ja en tosiaan tekis tätä työtä jos korvaus ei olis noin kohtuullinen. Kaikki tosiaan tämän asian tiimoilta lähtee musta itsestäni, ja mun mies tukee mua jokaisessa päätöksessäni tähän asiaan liittyen.
 
Siis sinulla on nykyään oikea ammatti, etkö harjoita sitä? Miksi et? Vai teetkö prostituoituna töitä päivätyösi ohella? Miksi? Onko palkkasi niin surkea, että olet valmis itsesi myymiseen?

Halusitko nämä kaikki neljä vuotta, jotka miehesi kanssa seurustelit miehen tietämättä menneisyyttäsi, palata takaisin prostituoiduksi, vai miksi ihmeessä palasit siihen? Ovatko miehesi tulotkin niin surkeat, että seksin myyminen on välttämätöntä?
 
[QUOTE="äiti";26323775]Mitä sitten tapahtuu kun vanhenet ja rupsahdat etkä pysty enää toimimaan prostituoituna?hyväksyyköhän miehesi sitten elintason laskun?[/QUOTE]

Todennäköisesti mieheni on siinä vaiheessa jo kivunnut niin ylös omalla alallaan että hänen palkkansa on tarpeeksi hyvä elättämään meidät vaikka siirtyisinkin huonompipalkkaiseen normaaliammattiin. Ja jos niin onnettomasti käy että selviää mieheni olleen mun kanssa vain rahan takia, niin eipä sellaisen mulkun perään parane jäädä itkemään.
 
Siis sinulla on nykyään oikea ammatti, etkö harjoita sitä? Miksi et? Vai teetkö prostituoituna töitä päivätyösi ohella? Miksi? Onko palkkasi niin surkea, että olet valmis itsesi myymiseen?

Halusitko nämä kaikki neljä vuotta, jotka miehesi kanssa seurustelit miehen tietämättä menneisyyttäsi, palata takaisin prostituoiduksi, vai miksi ihmeessä palasit siihen? Ovatko miehesi tulotkin niin surkeat, että seksin myyminen on välttämätöntä?

Opiskelin itselleni ammatin heti peruskoulun jälkeen. Tällä hetkellä en tee muita töitä huoraamisen lisäksi, tahdon olla lasteni kanssa kotona. Teen töitä 1-2 päivää viikossa muutaman tunnin, mistään muusta työstä en saisi samaa rahaa noin piene?lä työpanoksella. Ennen miestäni, yksinhuoltajana ollessani, tein sekä siviilityötäni että huorasin niinä viikonloppuina kun lapsi oli isällään. Silloin mulla ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta jättää vakiduuniani, nyt taas olen jo vajaa 2v ollut poissa työelämästä, joten paine töihin palaamiseen on pienempi. Palkka alallani ei ole päätä huimaava, muttei maailman surkeinkaan.

Kyllä mun täytyy myöntää että koko tämän neljä vuotta silloin tällöin mietin viimeisiä senttejä laskiessani että kyllä ois paljon helpompaa rahallisesti jos vielä jatkais hommiaan. Silti olen rakastanut ja välittänyt miehestäni koko ajan niin paljon, että olin valmis luopumaan helposta elämästä hänen vuokseen. Kyllä se vaan oikeasti on niin, ettei raha tee yksin onnelliseksi, mutta helpottaa sitä onnellistumista huomattavasti. Mieheni palkalla ollaan tähän mennessä elelty, että kyllä silläkin toimeen tulee jos haluaa, mutta mä haluan tarjota lapsilleni ja perheelleni vähän muutakin kuin vain sen välttämättömimmän. Seksin myyminen ei ole meidän kummankaan kannalta välttämätöntä, mutta se mahdollistaa niin monia asioita, että olisi suorastaan hullua olla käyttämättä tää tilanne hyödykseen. En todellakaan sano että kaikkien pitäisi näin toimia, mutta meille tämä on ollut ainakin tähän mennessä hemmetin hyvä ratkaisu.
 
Opiskelin itselleni ammatin heti peruskoulun jälkeen. Tällä hetkellä en tee muita töitä huoraamisen lisäksi, tahdon olla lasteni kanssa kotona. Teen töitä 1-2 päivää viikossa muutaman tunnin, mistään muusta työstä en saisi samaa rahaa noin piene?lä työpanoksella. Ennen miestäni, yksinhuoltajana ollessani, tein sekä siviilityötäni että huorasin niinä viikonloppuina kun lapsi oli isällään. Silloin mulla ei ollut aikaa eikä mahdollisuutta jättää vakiduuniani, nyt taas olen jo vajaa 2v ollut poissa työelämästä, joten paine töihin palaamiseen on pienempi. Palkka alallani ei ole päätä huimaava, muttei maailman surkeinkaan.

Siis myit itseäsi ammattikouluikäisenä? :O 16-19-vuotiaana?
 
Onko se joltakin täällä pois taasen että jollain voi olla erikoinen suhde tai elämäntilanne, tai molemmat.

Kerätkää nyt itsenne ihmiset.

Keskustelkaa jos haluatte mutta onko todellakin pakko epäuskoisena kiistää koko asian mahdollisen olemassaolon tai syyllistää jotain valinnoistaan ilman mitään sen kummempaa perustelua? Ällöttävää tuollainen tekopyhä "olen parempi kuin sinä, kun en tee tuota yhtä juttua" lässytys.

Jos kerta arvostaa puolisoaan niin tuonkaltainen ammatti on oikeasti iso riski suhteelle sama se millainen suhtautuminen on ollut alunperin siihen molemmilla. Onko todella niin hankalaa myöntyä että tuollainen ratkaisu ihan oikeasti vaatii "munia"?

Jokainen juttuhan täällä netissä voi olla keksittyä, ei sillä perusteella voi sitten kommentoida mitään vakavissaan mihinkään. Ei tämä nyt ollut mitenkään läpinäkyvän keksittyä, vaikka olisikin keksittyä, mutta sen asian miettimiseen jos on valmis uhraamaan enemmän aikaa kuin keskustelemaan teoriassa tilanteesta niin ei keskustelupalsta ole kyllä paikkasi. Tai sitten henkinen pääoma suhteellisen kehnoa kun ainoa mitä miettii on tosiaan se että voiko näin tapahtua... Kyllä tämän aiheen luulisi saavan melkein jokaisella jotain ajatuksia liikenteeseen.
 
  • Tykkää
Reactions: rtee
Onko se joltakin täällä pois taasen että jollain voi olla erikoinen suhde tai elämäntilanne, tai molemmat.

Kerätkää nyt itsenne ihmiset.

Keskustelkaa jos haluatte mutta onko todellakin pakko epäuskoisena kiistää koko asian mahdollisen olemassaolon tai syyllistää jotain valinnoistaan ilman mitään sen kummempaa perustelua? Ällöttävää tuollainen tekopyhä "olen parempi kuin sinä, kun en tee tuota yhtä juttua" lässytys.

Jos kerta arvostaa puolisoaan niin tuonkaltainen ammatti on oikeasti iso riski suhteelle sama se millainen suhtautuminen on ollut alunperin siihen molemmilla. Onko todella niin hankalaa myöntyä että tuollainen ratkaisu ihan oikeasti vaatii "munia"?

Jokainen juttuhan täällä netissä voi olla keksittyä, ei sillä perusteella voi sitten kommentoida mitään vakavissaan mihinkään. Ei tämä nyt ollut mitenkään läpinäkyvän keksittyä, vaikka olisikin keksittyä, mutta sen asian miettimiseen jos on valmis uhraamaan enemmän aikaa kuin keskustelemaan teoriassa tilanteesta niin ei keskustelupalsta ole kyllä paikkasi. Tai sitten henkinen pääoma suhteellisen kehnoa kun ainoa mitä miettii on tosiaan se että voiko näin tapahtua... Kyllä tämän aiheen luulisi saavan melkein jokaisella jotain ajatuksia liikenteeseen.

Huoh. Sinullapa oli paljon annettavaa tähän ketjuun. Noin pitkä viesti, eikä yksikään virke liity ketjun aiheeseen.
 
[QUOTE="vieras";26324049]Huoh. Sinullapa oli paljon annettavaa tähän ketjuun. Noin pitkä viesti, eikä yksikään virke liity ketjun aiheeseen.[/QUOTE]

Juu, onhan se suomenkieli aika vaikeaa ymmärtää toki.
 
[QUOTE="vieras";26323878]Entä jos miehesi tekisi vähän benchmarkkausta ja kävisi huorissa? Kun sehän on niin ok ja kivaa ja kaikille osapuolille paras asia maailmassa.[/QUOTE]

Yritin kyllä kysyä mieheltä jos olisi käynyt kilpasiskoilla, oisin tarjoutunut maksamaan ko. huvin, mutta ei hän halua. Eikä kuulemma halua panna muitakaan, ilmaisia naisia, vaikka mulle se ois ihan ok. :)
 

Yhteistyössä