Oletteko toivoneet juuri tyttövauvoja/tyttölapsia?

lapsettomuudesta kärsittiin joku vuosi ennen kuin lapsi tuli niin oli aivan sama kumpaa sukupuolta tulee kunhan tulee. Tyttö tuli ja on meille kaikki kaikessa

 

En tosiaan tajua miten joku voi olla pettynyt lapsen sukupuoleen. Minulla molempia, koskaan en ole muuta toivonut kuin tervettä lasta ja ne minulle suotiin. Hyvä ystäväni käy läpi vuosien lapsettomuushoitoja ja varmasti ottaisi kiitollisena vastaan kumpaa sukupuolta tahansa jos vain olisi mahdollista.

Tunteilleen ei voi mitään, mutta jonkinlainen nöyryys olisi paikallaan.

Juuri näin! Nöyryys on juuri se sana mitä hain. Luojan kiitos lapsen sukupuoli ei ole postimyyntikuvastosta tilattavaa tavaraa, tästä maailmasta loppuis pian varmaan pojat kokonaan! Ihmisillä tuntuu nykyään pitävän saada päättää jopa lapsen sukupuoli ja sitten pettymys on suuri kun ei saadakaan sitä mitä toivoo. Itse ainakin ajattelen, että meille annetaan juuri ne lapset jotka meille on tarkoitettu.
Eräässä odotuspuolen ketjussa yksi kirjoittaja odottaa neljättä lastaan, kolme poikaa ennestään. Hänelle tuntuu olevan suorastaan pakkomielle että nyt tulee tyttö, kirjoittelee tyyliin: "en halua mennä ultraan kuulemaan että meille olis tulee neljäs poika" yms yms. Kenen mielestä tällainen on ihan normaalia? Tällaisten ihmisten ajatuksenjuoksu ei sovi minun päähäni..

 

mä oon joka kerta toivonu tyttöä, yhden kerran kolmesta onnistanu. tytöt on helpompia ja ihanampia mutta kyllä toki noi omat pojat on rakkaita enkä enää vaihtais tyttöihin.

"helpompia ja ihanampia", mutta sentään rakastat poikiasi - aika hurjaa tekstiä äidiltä. Odotas kun tulevat murrosikään, niin näet miten helppoja ja ihania tytöt ovat..

Tämäkö se otsikon kysymykseen oleva vastaus on? Tytöt ovat siis helpompia ja ihanampia? Juu, okei, kiitos nyt siis tiedän vastauksen Hyvä että sentään poikiasi rakastat, ja kuten itsekin kirjoitit et enää vaihtaisi tyttöihin.. miksi siis toivoa jompaa kumpaa kun sitä vauvan syntymän jälkeen enää haluaisi vaihtaa siihen toiseen sukupuoleen

 

Kummallakin kerralla olen tyttöä toivonut ja tytön myös saanut, mutta ns. helppoja ei ole kumpikaan. Mä koen olevani enemmän tyttöjen äiti ja tiedän vain ihan muutamia ihania poikalapsia ja suurinosa on just sellaisia rasittavia meluavia ja agressiivisia tapauksia.

 

Esikoisesta ei ollut toiveita, tuli tyttö.
Toisesta toivoin poikaa, tuli tyttö
Kolmannesta toivoin tyttöä, näillä näkymin poika olis tulossa =)

Jaa

Niin?

 

Esikoisesta ei ollut mitään toiveita kun ei ollut kokemustakaan kummastakaan. Sain ihanan tytön! <3

Tästä toisesta toivoin tyttöä ihan siitä syystä että olen päässyt tutustumaan taas lapsuuteni jälkeen tyttöjen maailmaan ja ah se on niin ihana <3 Jostain syystä tytöt vaan ovat lähellä sydäntäni..Ja tyttöä ultrassa luvattiin

Toisaalta ymmärrän myös miestäni joka olisi halunnut pojan mutta en ole pahoillani koska tiedän että syntyessään tämä tyttö on ihan yhtä rakas meille molemmille, sukupuolesta viis!

 

Olen hämmästynyt. Tuttava- ja ystäväpiirissä olen huomannut, että lähes kaikki toivovat juuri tyttövauvoja ja lapsia..Pojat otetaan kyllä vastaan rakkaudella myös, mutta pettymyksen tunne on ollut kun ei ole niitä tyttöjä tullutkaan. Mitä ihmettä, miten tämä maailma on mennyt tällaiseksi? Mikä tekee tyttölapsista niin paljon toivotumpia?

Työt on vaan niin söpöjä pieninä, kun vertaa räkänokkapoikiin. Teininä ero vähän tasoittuu, kun tytöistä tulee "hankalia"

 

Toivoin tyttöä ja sain pojan.

 

Minä taas olen törmännyt tyttöjen (ja naisten) osalta sen tyylisiin juttuihin, etten itsekään saata uskoa niitä. Mutta siis tosiaan pahoja juttuja. Ja ei, en ole kyllä tavannut poikien tai miesten kieroilevan, kyllä se on ollut tyttöjen ja naisten juttu minun piireissäni, eivätkä ne ole ihan pienet.

Ja mitä taas tulee omaan pikkupoikaani, hänestä on kasvamassa aivan valioyksilö (anteeksi kehuni, mutta se on totta), sen näkee jo silmistä ja aistii.

Ne on pahimpia ne hiljaiset ja kiltit tytöt (ja pojatkin), mitä ne miettiikään....

Voi luoja mikä ääliölogiikka. Onneksi et pääse kaikkien "hiljaisten ja kilttien" pään sisään. Sellainen ujoliinihan minäkin lapsena olin. Ystäviä oli, mutta en tiedä, mikä siinä oli, että mekastavien lasten seurassa jäin aina sivuun. En minä siellä mitän hirveyksiä hautonut. Mutta kyllä sitä myöhemmin on elämä koulinut, ja opettanut, että ei näille mekkaloijille pidä kaikkea sitä valtaa antaa, mitä ne haluaisivat ottaa. Pitää oppia pitämään puolensa, ja hyväksyä sekin, että kaikki eivät välitä siitä, jäätkö syrjään vai et. Itse täytyy itsensä esiin työntää. Senhän mekkaloijat tietävät jo lapsena. Seköhän heistä sitten tekee "vaarattomia"

 

Juu, 3 kertaa olen tyttöä toivonut ja 3 tyttöä olen saanut

 

Juu, 3 kertaa olen tyttöä toivonut ja 3 tyttöä olen saanut

Sinä tunnut muutenkin olevan jotenkin miesvastainen..

 

Juu, 3 kertaa olen tyttöä toivonut ja 3 tyttöä olen saanut

Sinä tunnut muutenkin olevan jotenkin miesvastainen..

Ai...onko sulla mitään perustelua antaa En mä nyt ihan hirmu miesvastainen voi olla, kun mä kuitenkin olen miehen kanssa naimisissa ja mun isä on mulle hyvin tärkeä

 

Toivon tyttöä joka kerta ja sain joka kerta tytön.

 

Toivon tyttöä joka kerta ja sain joka kerta tytön.

perustele miksi??

 

Mulla oli jo teininä haaveena kolme poikaa. Kahden pojan jälkeen ajattelin että ois se tyttökin kiva, tein sen siis ja nyt ootan sitä kolmatta poikaakin :heart:

 

Minulla on kaksi poikaa, rakastan heitä enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa enkä haluaisi että he ovat mitään muuta kuin ovat. Molemmat ovat myös aivan erilaisia temperamentiltaan, ja aivan yhtä ihania.

Silti olisi ihana saada vielä tyttö - ei siksi, että tytöt ovat sitä tai tätä mitä pojat taas eivät ole, vaan siksi, että tytön kautta avautuisi sellainen kokonainen tyttöjen maailma mitä ehkä omasta lapsuudestanikin kaipaan. Mutta tämän toteutumatta jääminen ei ole suuri menetys, lapset ovat itsessään niin mielettömän hienoja tyyppejä että sukupuoli on lopulta tosi yhdentekevä asia!

 

Minulla on kaksi poikaa, rakastan heitä enemmän kuin mitään muuta koko maailmassa enkä haluaisi että he ovat mitään muuta kuin ovat. Molemmat ovat myös aivan erilaisia temperamentiltaan, ja aivan yhtä ihania.

Silti olisi ihana saada vielä tyttö - ei siksi, että tytöt ovat sitä tai tätä mitä pojat taas eivät ole, vaan siksi, että tytön kautta avautuisi sellainen kokonainen tyttöjen maailma mitä ehkä omasta lapsuudestanikin kaipaan. Mutta tämän toteutumatta jääminen ei ole suuri menetys, lapset ovat itsessään niin mielettömän hienoja tyyppejä että sukupuoli on lopulta tosi yhdentekevä asia!

Ihanasti kirjoitit

 

Ja yhä enenevä määrä ei halua edes hankkia niitä lapsia miehen, vaan naisen kanssa...

Niin...? Miten tuo liittyy ketjun aiheeseen?

Olen nainen ja kihloissa naisen kanssa. En siksi, että olisin "miesvastainen", vaan koska rakastun vain naisiin.

Olen myös raskaana, ja tyttöä ultrassa luvattiin. Mikä sopii meille erinomaisen hyvin. Pitäisikö tästä sitten päätellä jotakin erityistä?