Oletteko oikeasti juokseet vapaasti alle kouluikäisenä?

Minä en ole.
Eikä myöskään vanhemmillani ollut kovin usein aikaa käydä puistoissa. Isäni kävi meidän kanssa joskus harvoin illalla kun äiti jäi tekemään kotitöitä.
Piiri oli kovin pieni alle kouluikäisenä.
Oma koti ja piha. Ei kukaan muukaan alle kouluikäinen kulkenut ilman aikuista ainakaa meidän okt-lähiössä.

Kun oli pienenä kuri ja rajat ja koko ajan vanhempien silmien alla, kouluikäisenä oli jo ymmärtänyt miten ollaan (ei rikota, sotketa, aiheuteta muille haittaa) ja saimme olla melko vapaasti. Tulin pääasiassa yksin tyhjään kotiin koulun alettua.

 

En ymmärrä otsikosta mitään.

 

Multakin nyt meni vähän ohi et mitä sä haet tällä aloituksella?

 

Kyllä! Me juostiin rivitaloyhtiössä muiden penskojen kanssa alle kouuikäisinä ulkona aamusta iltaan. Kurilla taas ei ollut sen kanssa mitään tekemistä . Muistan myöskin kun asuttiin kerrostalossa (olin 5 kun muutettiin pois sieltä) ja oltiin pihalla muiden suht saman ikäisten kanssa ja kiljuttiin 'äiti tuu parvekkeel, täällä huuta xxx!' kun asiaa oli. Aika paljon paremmin olen ymmärtänyt miten pitää olla kuin osa tämän kauden lapsista .

 

Kyllä tuli mentyä miten sattuu naapurin pojan kanssa pitkin "markkia", tosin ne lähimmät leikkipuistotkin oli jossain 15km päässä.

Maalla (korvessa) siis asuttiin eikä sitä liikennettä pahemmin ollut. Pitkin peltoja ja ojia juoskenneltiin, kiivettiin puihin ja tutkittiin vanhoja rakennuksia.

eikö koskaan meille käynyt mitään pahempaa.. (paitsi että se naapurin poika melkein poltti tyhjillään olevan navetan)

 

Jaa, toiset eivät osaa ymmärtää luettua.

Sain olla vapaasti. Äiti vain kävi kurkkimassa ovelta välillä, missä mennään, ei kovin useasti, koska pääsin vaikka kuinka kaukana käymään. Meitä oli sellainen lapsiporuka, syntyneet välillä 1976 - 1981. Isommat tietysti piti huolta pienemmistä, olivathan he jo kouluikäisiä.

 

asuin maalla itä-suomessa, joten kyllä aika vapaasti juostiin pitkin metsiä ( muuten siellä oli karhuja ja susia )

ja naapureissakin vipellettiin milloin kenenkin luona

Omani eivät kyllä noin vapaasti juksentele. Tosin täällä on teillä niin kova liikenne, että jo siitä syystä. Vaikka asummekin maalla tai no, taajaman rajalla.

en muuten törmännyt karhuihin kuin kerran jäällä ( se juoksi onneksi hyvin kaukana, mutta kuitenkin ) susia en nähnyt koskaan. Hirviin törmäili vähän väliä.

 

Siis miten vapaasti? Olen juossut ihan vapaasti ilman talutushihnaa jo alle kouluiässä. On ollut oma koti ja piha. Olen käynyt lähitaloista kavereita pyytämässä ihan itsekseni ja saanut pyöriä lähiympäristössä itsekseni ja kavereiden kanssa. Ei ole kukaan ollut vahtimassa jokaista tekemistäni. Ja olen käyttäytynyt koulussa aina kympin arvoisesti ja muuallakin nätisti

 

Kyllä mä ulkoilin itsekseni, kuten naapuruston muutkin lapset.

Kuri oli kyllä, eikä me pahojamme tehty. Ja tottakai reviiri oli rajatumpi mitä myöhemmin kouluiässä.

 

kun olin pieni, ei vanhemmat paljoa älittänyt mitä me lapset pihalla tehtiin/ minne mentiin. Ei kukaan vahtinut, koskaan. Jopa pikkusiskoni sai olla vauvana mun ja isoveljen kanssa pihalla, eikä vanhempia valvomassa(minä 4-v ja veljeni 6-v).

Asuimme maalla ihan metsän vieressä. Metsässäkin saimme kulkea ihan vapaasti. Kyllä oli vanhemmilla ihmettelemistä kun 4-vuotiaana olin yksinäni metsään lähtenyt, todella kauas, etsivät monta tuntia. Mutta tuonkaan jälkeen ei kukaan vahtinut leikkejämme- äiti aina sisällä, isä verstaalla omissa hommissaan.

Eräänä toisena kertana olin kellunut suihkulähteessä naama vedessä(n.3-vuotiaana)- taaskaan ei ollut vanhempia valvomassa. Ihmettelen kovin, että olen vielä hengissä. 80-luvulla meininki oli hieman eri...

 

Olen. Kolmi-nelivuotiaasta eteenpäin käytiin metsissä, pelloilla, joella, kylillä jne.
Sai retkeillä yön ylikin, ottaa haasta hevosen ja ratsastaa yms.

 

En ole juossut. Kotipiha oli ympäri aidattu ja portilla seiso miliisi 24/7.
Leikkipuistoihin mentiin pääasiassa viikonloppusin, muuten ulkoiltiin omassa pihassa, pihassa tosin oli karuselli, iso kiipeilyteline, keinut yms.

Ilman vanhempia tai kotiapulaista ei ollut mitään asiaa asunnon ovesta ulos

 

Mikä on vapaasti? Ihan ilman taluttajaa olen juossut joo.

 

Kyllä sain omassa pihapiirissä ja lähistöllä seikkailla ilman aikuista alle kouluikäisenä.

Jälkeenpäin ajatellen äiti on ollut kyllä hullun-rohkea, meidän kodin vieressä oli järvi ja välillä käytiin rannassakin. Osasin tosin kyllä uida, mutta silti. Itse en olisi koskaan tohtinut omia muksujani siellä päästää ulos ilman valvovaa silmää (tosin taidan olla muutenkin hieman hysteerisempi)

 

Olen saanut loikkia pitkin peltoja miten haluan.

 

Aika vapaasti sitä 70-luvulla mentiin ihan pääkaupunkiseudun lähiössä jo ennen kouluikää. Ennen kouluikää taisi kyllä olla niin, että isoja autoteitä ei saanut ylittää. Lähimetsissä ja läheisten kerrostalojen pihoissa juostiin ihan vapaasti.

 

Kyllä me juostiin vapaan missä milloinkin sisarusten ja serkkujen kanssa. Maalla asuttiin (ja edelleenkin asutaan).

Monesti jälkeenpäin (aikuisiällä) ollaan mietitty että ei tulisi mieleenkään päästää omia lapsia juoksemaan yksinään esim. jäälle jonka alla virtaa joki ja viellä kevät aikaan, sekin oli vaan meistä hauskaa kun meni jalka jäästä läpi ja kaverit joutu avittaa ylös. mutta ei silloin n.20v sitten taidettu olla niin tarkkoja.

 

Just eilen mietin tätä, me mentiin jo tosi pieninä itekseen tuolla ja kaikki talon lapset leikki yhessä, leikittiin myös lähimetsässä, mutta kyllä me jo tosi pieninä jotenkin tiedettiin että vieraisiin pihoihin ei saa mennä ja metsässä oli sellanen kivi mitä pidemmälle ei saatu mennä. Eikä mentykään! Miten sitä sais saman järjen taottua myös omien muksujen päähän?

 

Asuinalueella oli vierekkäin useampi rivaritaloyhtiö ja niiden alueella sain liikkua ihan vapaasti kavereiden kanssa. Lähistöllä olevassa metsikössä leikittiin myös. En tiedä olisinko saanut lähteä kauemmas, ei ollut tarvetta lähteä, en ainakaan muista. Kouluiässä sitten elinpiiri laajeni kun rupesin kävelemään kouluun ja matkalla "eksymään" ties minne.

 

ei juokseminen oo mitään. kävin uimassa ilman vanhempien valvontaa alle kouluikäsenä. eikä siinä ollu mitään erikoista siihen aikaan.

 

ei juokseminen oo mitään. kävin uimassa ilman vanhempien valvontaa alle kouluikäsenä. eikä siinä ollu mitään erikoista siihen aikaan.

meillä oli alakerrassa uima-allas ja sielläkin polskin jo ennen kouluikää eikä vanhemmat tosiaankaan istuneet altaan reunalla.

 

Ollaan oltu alle kouluikäsinä ulkona ilman vanhempia ja juostu siin meän omakotitaloalueella miten haluttu, myös metsissä ja kulettu mummolaan mettän poikki

 

Asuin maalla ja leikin päivät pitkät ihan vapaana ulkona pitkin metsiä.

 

Juu ollaan juostu metsät, pihat ja pellonpientareet, kävelty pikkukaupungin keskustassa, puistossa, uimarannoilla jne. On koluttu ojat, lätäköt ja koulujen pihat.

Ikinä ei oo mitään rikottu eikä muutenkaan tehty pahojamme.

Omalleni ajattelin antaa samat vapaudet.

 

Juoksentelin pitkin naapurustoa ja metsiä. Niin pitkälle sai mennä, että osas itse takaisin kotiin. Naapurin lasten kanssa mentiin ja tultiin miten itselle sopi. Puissa kiipeiltiin ym. ilman aikusten valvontaa, mutta kuri oli kyllä. Jo alle kaksi vuotiaana olen juossut lehmänkello kaulassa, että äiti tiesi missä päin vilkas lapsi taapertaa, kun huuteli syömään. Mökillä juoksimme alasti serkkujen kanssa, soutelimme, lämmitimme saunaa ja uimme, kun aikuiset olivat sisätiloissa. Meidät saatettiin jättää jo 5-6 vuotiaana keskenämme mökille, kun aikuiset kävivät kylillä kaupassa. Ei hirvittänyt meitä eikä ilmeisesti aikuisiakaan. Tulihan sitä tyhmyyksiä tehtyä, kuten maalattua traktorin kauhan rasvalla itsensä mustaksi, mutta siitä oppi, kun juuriharjoilla meitä kylmässä vedessä hangattiin puhtaaksi. Isäni tuossa eräs kerta totesi, että onneksi oli meillä edes yksi paikka missä saimme elää kuin pellossa. Se kuulemma kasvatti meitä enemmän kuin mikään muu. Karjalainen huolettomuus. Olen miettinyt tuota usein, koska se oli onnellisinta aikaa lapsuudessani. Tuossa lausahduksessa piilee viisaus.