Oletteko hyvia puhujia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Merlion
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Merlion

Aktiivinen jäsen
15.02.2007
11 403
0
36
Tuli mieleen kun joudun taas huomenna pitaa puheen. Olen tassa muutaman kerran nyt kaynyt puheen lapi, mutta olen enempi sellainen ex-tempore puhuja. Tuntuu, etta olen syntynyt puhumaan :D

Tai jannittaako teita puheen pitaminen?
 
Multa lähtee kyllä tekstiä mutta kun pitäis puhua porukan edessä niin meinaa taju lähteä jännityksestä ja en saa sanoja ulos kun koko ajan pitäs nielasta.. Mut saman porukan keskellä ilman et olen pääesiintyjä, saan sanottua vaikka mitä :)
 
Ennen jännitti ihan sairaana. Nyt kun työn puolesta joutuu esiintymään ja puhumaan paljon niin ei enää niin pahasti. Toisaalta en ole esim. sukujuhlissa yms. pitänyt puheita joten siellä ehkä voi iskeä liikutus tms. joten se on eri heiniä se. Ammattiasioista puhuttaessa aina uppoaa siihen asiaan niin ja keskittyy ymmärrettävään esitykseen niin että jännitys jää pakosti pois.
 
mua yleensä jännittää, mutta se laukeaa heti kun aloitan puheen. Olen samalla tavalla extempore, viimeksi kun pidin 10 minuutin esitelmän, en kirjoittanut edes tukisanalistaa. Ja kaikki tuli sanottua. :)
 
Hyviä puhujia on harvassa. En mä jännitä puhumista ja puhunkin usein isoille joukoille, mutta en mä omalla mittapuullani ole hyvä puhuja.
Hyvä puhuja vaikuttaa ihmisiin, jää mieleen, pistää ajattelemaan ja odottamaan seuraavaa kertaa kun saa kuulla häntä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Champion:
Multa lähtee kyllä tekstiä mutta kun pitäis puhua porukan edessä niin meinaa taju lähteä jännityksestä ja en saa sanoja ulos kun koko ajan pitäs nielasta.. Mut saman porukan keskellä ilman et olen pääesiintyjä, saan sanottua vaikka mitä :)

Mä olen kans tälläinen :D
 
En ole. Jännittää niin, että ajatus katoaa...
Traumaattisin esiintyminen taisi olla lukiossa äikäntunnilla kun ope kehoitti minua esittämään esitykseni etuajassa, eli päivää aikaisemmin. No, minullahan on tapana jättää kaikki aina viime tippaan joten jouduin pitämään ex-tempore puheen Pablo Nerudan elämästä ja teoksista tyyliin 'hihih..siis Nerudahan sai Nobelin palkinnon...vai saikse..hihi...' ja tää kaikki vaan siksi, että menen lukkoon esiintyessä. :snotty:

Aijoo...taisi se parin vuoden takainen essee Naistutkimuksen luentosarjalla olla kanssa melko piinaavaa kuulijoille..lukea papatin suoraan paperista ja yhdessä kohtaa putosin tekstistä...äääääh...tosi noloa! :headwall:
 
En mie nauti puheenpitämisestä mutta olen hyvä puhumaan kuitenkii ja myymään ;)

Tosin tänään kun yritin rehtorille toivottaa menestyksellistä rakennuskesää tankkasin tuota ekaa sanaa varmaan seitsemän kertaa ja ei suostunut menemään oikein varmaan kertaakaan. Tiiä mistä toi sanahirvitys tuli mieleen ;)
 
Minä olen se, joka sukubileissä ja töissä sanoo 'muutaman sanan' tai vähän useammankin. Jännittäähän se joskus vähän, mutta lyhyemmissä ei ehdi jännittää eikä kannatakaan, jos on hyvä juju jutussa.
Pitemmistä selviää, kun valmistautuu riittävän hyvin. Pari hyvää pointtia, ja homma on siinä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meritähti:
Hyviä puhujia on harvassa. En mä jännitä puhumista ja puhunkin usein isoille joukoille, mutta en mä omalla mittapuullani ole hyvä puhuja.
Hyvä puhuja vaikuttaa ihmisiin, jää mieleen, pistää ajattelemaan ja odottamaan seuraavaa kertaa kun saa kuulla häntä.

meillä oli aikoinaan ensihoidon opettaja tällainen. Aivan loistopuhuja, varmaan 90% jutuista jäi niin painuvasti mieleen että tuskin unohtuu koskaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PatsyStone:
No kyllä vähän jänskättää, mutta olen ollut kuuluttajana kisoissa ja koiranäyttelyissä ja tehnyt radiomainoksia joten pystyn kyllä puhumaan.

Eiko pieni jannitys ole aina hyvasta? Itse en oikein osaa edes jannittaa.
 
Mä inhoon esim. koulutuksien pitämistä. :ashamed: Jännitän niitä aivan mielettömästi, oon aina jännittänyt. Maha kuralla viikon verran ennen koulutuksia. :snotty: Änkytiänkyti, hiki valuu, kädet tärisee... :$
 

Yhteistyössä