Oletko koskaan pettänyt?

[pikkubertta]

olen pettänyt, en tosin tässä suhteessa.

 

[nöppönen]

Alkuperäiseen kysymykseen, en ole pettänyt.

Ja toisekseen, ikinä en voisi kuvitella pettäväni, mutta silti en ikinä sano "ei ikinä". EI IKINÄ voi tietää miten asiat menee. Tytsillekin kun tulee elämänkokemusta lisää niin ymmärtää varmasti mitä moni täällä tarkoittaa tuolla ettei ikinä voi tietää. Ja tytsi kun niin toitottaa tuosta et hällä on niin korkee moraali tuon asian suhteen niin tiedätkö, että elämä kohtelee ihmisiä eri tavalla? Monilla todellakin on syy pettämiseen ja kun hiukan mietit asioita niin voit miettiä mitä syitä voi olla olemassa. Ihmisillä kun ei kaikilla elämä mene saman kaavan mukaan.

kaikki syyt pettämiseen on tekosyitä, mitään sellasita asiaa ei ole et olisi PAKKO pettää.

Niin, eihän tässä maailmassa oo pakko tehdä monia muitakaan asioita.

ei olekaan. mä vaan en ole viel ikinä kuullut oikeaa syytä pettämiseen..

 

[Mahoton mirri]

Alkuperäiseen kysymykseen, en ole pettänyt.

Ja toisekseen, ikinä en voisi kuvitella pettäväni, mutta silti en ikinä sano "ei ikinä". EI IKINÄ voi tietää miten asiat menee. Tytsillekin kun tulee elämänkokemusta lisää niin ymmärtää varmasti mitä moni täällä tarkoittaa tuolla ettei ikinä voi tietää. Ja tytsi kun niin toitottaa tuosta et hällä on niin korkee moraali tuon asian suhteen niin tiedätkö, että elämä kohtelee ihmisiä eri tavalla? Monilla todellakin on syy pettämiseen ja kun hiukan mietit asioita niin voit miettiä mitä syitä voi olla olemassa. Ihmisillä kun ei kaikilla elämä mene saman kaavan mukaan.

kaikki syyt pettämiseen on tekosyitä, mitään sellasita asiaa ei ole et olisi PAKKO pettää.

Niin, eihän tässä maailmassa oo pakko tehdä monia muitakaan asioita.

ei olekaan. mä vaan en ole viel ikinä kuullut oikeaa syytä pettämiseen..

Jos sä et oo kuullut oikeeta syytä pettämiseen niin jollekin se voi olla oikea syy mitä sä et pidä oikeana syynä. Elämäntilanteita on niin paljon erilaisia.. Eihän pettäminen ole yleensä oikein, mutta jossain elämäntilanteessa joillain ihmisillä se voi olla ainoa ratkaisu ja tapahtua oikeasta syystä.

 

[MUKSU1]

Olen.

 

[Kylkiluu]

Olen :ashamed: Mutta en tässä suhteessa.

 

[tytsi-89]

Aika tyhmää, että joka asiasta pitäis olla jotain kokemusta, ennen kuin voi olla jotain mieltä Kyllä mä senkin jo tiedän, etten aio polttaa raskausaikana, vaikka ei ole kokemusta raskaudesta :saint:

 

[Talvicci]

hohoi

 

[pakko kysyä]

Alkuperäiseen kysymykseen, en ole pettänyt.

Ja toisekseen, ikinä en voisi kuvitella pettäväni, mutta silti en ikinä sano "ei ikinä". EI IKINÄ voi tietää miten asiat menee. Tytsillekin kun tulee elämänkokemusta lisää niin ymmärtää varmasti mitä moni täällä tarkoittaa tuolla ettei ikinä voi tietää. Ja tytsi kun niin toitottaa tuosta et hällä on niin korkee moraali tuon asian suhteen niin tiedätkö, että elämä kohtelee ihmisiä eri tavalla? Monilla todellakin on syy pettämiseen ja kun hiukan mietit asioita niin voit miettiä mitä syitä voi olla olemassa. Ihmisillä kun ei kaikilla elämä mene saman kaavan mukaan.

kaikki syyt pettämiseen on tekosyitä, mitään sellasita asiaa ei ole et olisi PAKKO pettää.

Niin, eihän tässä maailmassa oo pakko tehdä monia muitakaan asioita.

ei olekaan. mä vaan en ole viel ikinä kuullut oikeaa syytä pettämiseen..

jos kaikki kuulemasi syyt ovat olleet tekosyitä, mikä sitten on sinun mielestäsi oikea, perimmäinen syy pettämiseen?

 

[kangasajuruoho]

Mä en nyt ihan tajua.

(ruoansulatus lie vie veren aivotoiminnalta)

Mutta tottakai pettämiselle on syy.
Mutta ei syy sitä oikeuta.

 

[mie]

Olen.

 

[Tianna]

En ole pettänyt, enkä suhtaudu myönteisesti pettämiseen, mutta tuskin katuisin, jos olisin pettänyt. Katuminen ei auta eikä hyödytä eikä tee ketään paremmaksi ihmiseksi eikä helpota anteeksisaamista.

 

[Tähtityttö]

En.

Tytsin ikäisenä minäkin olin ehdottoman varma monista asioista ja minulla oli ns. korkea moraali. Korkea moraali minulla on vieläkin, mutta ehdottomuus on matkan varrella karissut. Nykyään ymmärrän paljon paremmin miten erilaisiin elämäntilanteisiin ja valintoihin ihmiset voivat elämässään joutua.

Tytsin ikäisenä en ollut koskaan juonut alkoholia, maistanut tupakkaa enkä seurustellut. En ymmärtänyt pettämistä enkä yhdenillan juttuja.
Nykyään olen yli kolmekymppinen enkä edelleenkään ole tupakoinut, pettänyt enkä harrastanut irtosuhteita. Periaatteeni ovat siis näiltä osin pitäneet, mutta silti tarkastelen maailmaa aivan erilaisesta näkökulmasta ja erilaisena ihmisenä kuin 18-vuotiaana.

 

[millipilli]

En ole pettänyt, mutta parikymppisenä sinkkuna ollessa mun kanssa on kyllä petetty

 

[harmaa]

En ole pettänyt, enkä suhtaudu myönteisesti pettämiseen, mutta tuskin katuisin, jos olisin pettänyt.KATUMINEN EI AUTA eikä hyödytä eikä tee ketään paremmaksi ihmiseksi eikä helpota anteeksisaamista.

Ei katuminen mitään varmasti autakaan,ehkä kuitenkin voisi tehdä omalle itselleen hyvää osata katua ; )
Opetetaanhan lapsellekin että kun tekee jotain "pahaa" niin pitää osata katua tekemisiään.Musta se on vähän niinkuin moraalin kasvattamista.

 

[Tianna]

En ole pettänyt, enkä suhtaudu myönteisesti pettämiseen, mutta tuskin katuisin, jos olisin pettänyt.KATUMINEN EI AUTA eikä hyödytä eikä tee ketään paremmaksi ihmiseksi eikä helpota anteeksisaamista.

Ei katuminen mitään varmasti autakaan,ehkä kuitenkin voisi tehdä omalle itselleen hyvää osata katua ; )
Opetetaanhan lapsellekin että kun tekee jotain "pahaa" niin pitää osata katua tekemisiään.Musta se on vähän niinkuin moraalin kasvattamista.

Minusta on parempi miettiä moraalijuttuja ENNEN kuin menee aikuisena tekemään jotain "pahaa". Jokainen tietää pettäessään, mitä on tekemässä, joten siinä mielessä minusta jälkeenpäin katuminen on ihan kummallista. Saati jos katuu koko ajan pettämisen aikana, se vasta tyhmää onkin. Miksei sitten jätä tekemättä? Mutta joo, varmaan suurin osa on sun kanssa samaa mieltä, ei sun mielipitees munkaan mielestä väärä ole. Mun oma vaan on mun mielestä parempi. :xmas:

 

[Mummo]

Kolmekymppisenä sanavalikoimaan kuuli vielä "Ei Koskaan", sen jälkeen on elämä opettanut, eikä ole enää kuulunut valikoimaan.

 

[tiu tau tulkku]

Anteeksi että vastaan vaikken lukenut kuin tytsin kirjoitukset, ja siksipä halusinkin työntää oman lusikkani tähän soppaan: oliko tytsi sun aloituksesi tarkoitus mikä? Vaikuttaa nimittäin sun kirjoitusten perusteella, että halusit vain kertoa kuinka korkeamoraalinen, fiksu ja muutoinkin ylivertaisen erinomainen olet. Anteeksi jos ymmärsin väärin, ja jos niin on, niin väännätkö minulle rautalangasta asian oikean laidan. Kiitos.

Ja kyllä, olen pettänyt aiemmissa suhteissani vaikka sinun ikäisenäsi olin satavarma niin siitä, etten harrastaisi yhden illan juttuja kuin siitäkin, etten koskaan pettäisi.

 

[vieras]

Rehellisesti sanottuna, EN. Yhdessä ollaan oltu jo 22v, eikä kertaakaan ole edes käynyt mielessä =)

 

[Lunatic]

Aika tyhmää, että joka asiasta pitäis olla jotain kokemusta, ennen kuin voi olla jotain mieltä Kyllä mä senkin jo tiedän, etten aio polttaa raskausaikana, vaikka ei ole kokemusta raskaudesta :saint:

Turha sitten mennä vannomaan. Jospa joudut vaikka linnaan 20vuotiaana, psyykesi kärsii ja alat tupakoimaan. Pääset pois 35-vuotiaana korsteenina ja tulet raskaaksi, tupakkaa et pysty lopettamaan,,, mites sitten suu pannaan. Vannomatta paras. B)

 

[Madicken04]

Olen 30v enkä ole koskaan pettänyt kumppaniani enkä ollut suhteessa varattuun mieheen. Eikä minua olle (tietääkseni) koskaan petetty. En mene vannomaan oikeastaan mistään, mutta pidän hyvin epätodennäköisenä että päätyisin pettämään. Se on kuitenkin niin pahasti vastaan omaa itseäni, ettei siitä mitään hyvää seuraisi. :/

Piparjuuri tuossa taisi niin hyvin kuvata että ikä ja kypsyminen on lähinnä muovannut sitä suhtautumista toisten ihmisten pettämisiin. Eli vaikka omaan yhä itseäni ohtaan saman ajattelutavan kuin 18v, niin muita kohtaan olen ymmärtäväisempi. En tarkoita että hyväksyisin tai varsinaisesti ymmärtäisin pettämistä, mutta tiedosta että on tilanteita jotka helposti ajavat siihen. En kai enää jaksa kantaa niin huolta muiden tekemisistä tai arvioida ihmisiä sen pahjalta, kai sitä on alkanut huomata että heikkoutensa on kullakin.

Mutta mitä tuohon pettäjätyypin tunnistamiseen tulee, niin ei minulla kyllä ole siihen mitään kykyjä. Viimevuosina on ihan lähipiiristäkin paljastunut muutamia, pitkäaikaisia pettämissuhteita ihmisiltä joilta viimeksi olisin sitä voinut kuvitella. Siis vaikka esimerkiksi nainen olisi kuinka kunnollinen, tunnollinen, uskovainen, loistava äiti ja puoliso jonka parisuhde näyttää kadehdittavalta, silti voi olla luurankoja kaapissa. Ikävä asia eikä tekona hyväksyttävä, mutta pitäisikö tuon sitten vaikuttaa minun ystävyyten tai sukulaissuhteeseen näiden "pettäjien" kanssa?

Ja toisinpäin, olen myös tavannut ihmisiä jotka olemukseltaan, käytökseltään ja jutuiltaan vaikuttavat sellaisilta hyvin potentiaalisilta pettäjiltä, mutta tarkemmin tutustuttua ovatkin (ainakin omien sanojensa mukaan) kovin korkean moraalin omaavia eivätkä koskaan pettäneet.

 

[kyllä maailma opettaa.]

Koskaan ei tiedä miten elämä heittelee ja mihin asioihin törmää esim. vuoden kuluttua. On sitä ennemminkin periaatteistaan livetty, ajat ja ihmiset muuttuu, tytsi hyvä.

Mä en ole tähän mennessä vielä koskaan livennyt tärkeimmistä periaatteistani. Kai se jo kertoo jotain, että suurin osa ihmisistä ei tod.näk. petä, joten minkä takia juuri mä olisin muka potentiaalinen pettäjä? Joitakin asioita voi päättää/tietää etukäteen, ikävää, jos se ei kaikilta onnistu. Mulla on omanlaiseni moraali, ehkä teidän moraalinne on sitten hyvin erilainen, mä pystyn hillitsemään itseni ja pitämään kiinni periaatteistani, jos todella tahdon. Miksi pitäisi pettää, kun voi jättää? :headwall: Mä tiedän jo nyt, että mun olisi hyvin vaikea elää sen asian kanssa, että olen pettänyt miestäni..sitäpaitsi en aio koskaan harrastaa yhden illan juttuja niin en ainakaan seksin takia petä..jos tulee tarvetta pettää niin jätän ennemmin puolisoni. Mä en sitä paskaa halua aiheuttaa kenellekään, en voisi edes kuvitella koskevani varattuun mieheen, saati sitten että omaa miestäni pettäisin. Onneksi tunnen itseni paremmin kuin te, kukaan ei voi mun pääni sisälle nähdä.

tytsi sitä tytsi tätä. ihan kuin haluaisit aina sohasta muurahaispesää ja nauttia saamastasi huomiosta. ei sun kanssa voi keskustella järkevästi oot liian huomionhakuinen ja ehdoton. ja näet vain sen oman mielipiteesi. joka sanaan tartut ja on vain se sun mielipide. sä olet tietäväsi paremmin kuin hieman enemmän elämää nähneet ja kokeneet mammat. elämä on vuorovaikusta missä täytyy joskus nöyrtyä ja ymmärtää että elämässä on muitakin kuin oma minä jne........

 

[peace]

olen pettänyt ja ollut toinen nainen.... mutta mitään en kadu :saint:

Että mitään et kadu? Toi lause kertoo aikas paljon ihmisestä...miten voi olla katumatta, jos on pettänyt kumppaniaan ja vielä ollut varatun kanssa? On ehkä totta, että ihmisestä ei voi varmasti nähdä, pettääkö se vai ei, mutta aika usein ihmisestä aavistaa jo päältäpäin, että onko se ns. "pettäjätyyppiä"

Miksi sä olet niin hyökkäävä? Onko sulla vasta nyt murrosikä? Vai vaaleenpunaset lasit silmillä. Sä olit vielä vuosi sitten paljon rennompi.

 

[Sleepis]

Sä voit silti joutua toiseksi naiseksi tietämättäs. Miten sitten pystyt elämään itsesi kanssa..?

Silloihan joutuu itsekin petetyksi ja tilanne on aivan toinen. Eihän täällä kukaan voi toisen mooralinvartijana toimia.

Tytsi nähtävästi voi!
:headwall:

 

[FANG-ANN-75]

Teininä kerran koska olin 15v eli tyhjäpää ja luulin et poikakaveri oli tehnyt saman joten ns kostin. Järkevää, hohhoijaa. Sitten jäin kii ja sain tietää ettei se ollut pettänyt.
Aikuisena en ole pettänyt enkä petä.

 

[hih]

Kiinnostaisi hiukan, että kuinka moni todellisuudessa on pettänyt

En :saint:

Eihän tuossa iässä moni ole ehtinyt tehdä vielä mitään, kun korvantaustat on ihan märät. Kyllä se elämä opettaa ja välillä tulee tehtyä sellaistakin mikä on vastoin omaakin moraalia. Asiat eivät ole niin mustavalkoisia, kuin alle 25v saattaa luulla. Alle 25v ei kannata tehdä mitään elämän suuria päätöksiä, sitä kun on silloin vielä niin naivi ja luulee olevansa kaikkitietävä ja täydellinen. Sellainen itsekin myönnän kaksikymppisenä olleeni ja 18v vieläkin raakileempi, omasta mielestä tietenkin aikuinen.