vierailija
Kiinnostaisi kuulla kokemuksia. Itse päätin juuri, että en halua enää olla oman äitini kanssa tekemisissä. Pitää yhteyttä lähinnä silloin, jos tarvitsee taloudellista hyötyä tai haluaa purkaa mieltään. Minun ongelmiani ei suostu edes kuuntelemaan, vaan kääntää keskustelun aina itseensä ja siihen kuinka hänellä on kurjempaa.
Äitini ei osaa kannustaa tai tukea minua missään asiassa. Kerroin innostuneena mm. suunnitelmastani kouluttautua uuteen, kiinnostavaan ammattiin ja sain vastaukseksi räkänaurut ja pitkän puheen kuinka en kyseistä työtä pysty ikinä tekemään. Kaikki, myös positiiviset tapahtumat elämässäni hän kääntää negatiivisiksi ja arvostelee jokaista ratkaisuani huonona.
En vain kerta kaikkiaan enää jaksa sitä, kuinka hän kylvää pelkkää pahaa oloa ja negatiivisuutta ympärilleen ja pilaa usein hyvin alkaneen päiväni, lytäten itsetuntoani kerta toisensa jälkeen.
Oletteko koskaan joutuneet tekemään näin radikaalia ratkaisua. Miksi ja miten laitoitte välit poikki?
Äitini ei osaa kannustaa tai tukea minua missään asiassa. Kerroin innostuneena mm. suunnitelmastani kouluttautua uuteen, kiinnostavaan ammattiin ja sain vastaukseksi räkänaurut ja pitkän puheen kuinka en kyseistä työtä pysty ikinä tekemään. Kaikki, myös positiiviset tapahtumat elämässäni hän kääntää negatiivisiksi ja arvostelee jokaista ratkaisuani huonona.
En vain kerta kaikkiaan enää jaksa sitä, kuinka hän kylvää pelkkää pahaa oloa ja negatiivisuutta ympärilleen ja pilaa usein hyvin alkaneen päiväni, lytäten itsetuntoani kerta toisensa jälkeen.
Oletteko koskaan joutuneet tekemään näin radikaalia ratkaisua. Miksi ja miten laitoitte välit poikki?