olenko vain herkkis.. asiaa sisarusrakkaudesta

onni löytyy arjesta

Aktiivinen jäsen
06.08.2007
4 064
0
36
En ole siskoni kanssa koskaan ollut mitenkään yltiöläheinen, olemme perusluonteeltamme melko erilaisia.
Hän on melkoisen itsekäs luonteeltaan, tottunut olevansa se joka sanoo mitä, missä, milloin. Jos / kun hän haluaa esim. lappiin rentoutumaan., pitää itsestään selvänä että isäni tulee talon ja koiranvahdiksi sekä siinä sivussa paimentaa teinejä. Paljon kiitosta ei ole tullut.

Nyt taas koittanut Joulun aika ja ongelmana perheiden lahjojen vaihto. Hän haluaa olla kotona ja me olemme perheenä myös kotona, välimatkaa noin 30km. Muutenkin kyläilen hänen luonaan lasten kanssa huomattavasti useammin. Olen jo ajoissa moneen otteeseen koittanut kysästä koska hän ehtisi luonamme käymään ennen joulua. Nyt hän sitten päätti ettei ehdi.. meidän luonamme kun ei voi vain käydä, haluaisi olla pidemmän aikaa ja siihen ei nyt aika riitä. Sen jälkeen luetteli kaksi kaveria joiden luokse täytyy ehtiä iltaa istumaan.. Nyt näemme sitten suunnilleen puolessa välissä yhdellä bensa-asemalla vaihtaen lahjat..

Totta, kivempi nähdä ajan kanssa. Mutta jos hän ehtii ystävien luokse, hoitaa ahkerasti virtuaalimaatilaansa ja sitten ei millään ehdi siskon luona käymään ennen joulua, missä on myös hänen kummipoikansa.

On monta muutakin seikkaa, mitkä osoittaa hänen suunnattoman itsekkyyden ja epäkiitollisuuden. Tämä ei nyt ole mitenkään paha juttu, mut sieppaa....
 
No me ollaan yltiöläheisiä, sisareni on aika vittumainen ihminen, mutta en voisi kuvitella elämää ilman häntä. Meille molemminpuolinen joustaminen on selviö, se tekee jolta helpoimmin ja vaivattomimmin onnistuu. Juuri sovittiin puhelimessa ettei osteta lahjoja toisillemme emmekä toistemme lapsille. Paitsi isommalle haluaa ostaa palkitakseen hyvästä koulunkäynnistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja onni löytyy arjesta:
Taitaapi sitten olla tylsä aihe =( olis ollut kiva saada jotain kommentteja ja myös tukea siihen annanko jatkossa "olla vaan". Onneksi hänen lapsensa ovat jo niin isoja, että heihin voin olla yhteydessä ilman siskoanikin.

Sinuna antaisin olla, ystävyys kuten sisaruuskin on molemminpuolista. Ei riitä että toinen on se joka koko ajan pitää yhteyttä ja suhdetta olemassa. Älä ota vähään aikaan ja katso ottaako sisko yhteyttä itse.
Voi olla että hänkin on tottunut siihen että sinä huolehdit tapaamisista.
 
Mä oon sen verran varmaan jääräpää, että ajan myötä lopettaisin itse yrittämisen. En vaan jaksais olla aina se joka yrittää järjestää tapaamisia ym., vaan ajattelisin, että jos toinen haluaa nähdä niin hän myös tekis itse jotain asian eteen.
 
Ehkäpä yritän taas jälleen kerran olla lujana..
Harmittaa vaan pojan puolesta, kun kummitäti ei ole kertaakaan hänen kanssaan mihinkään mennyt kahelleen tai koskaan hoitoon pyytänyt, poika nyt 7v. Itse aikanaan ihan omasta vapaasta tahdostani hänen ensimmäistään, omaa kummityttöäni, pyysin yökylään.
 
pyydä yökyliin ni en olis niin huolissaan. mutta meillä ei ole koskaan mummo pyytänyt yökylään lapsiani ja ikää niillä rupeaa olemaan jo 15v. eikä mummo todellakaan ole mikää ikäloppu ettei ois jaksanu ja muitten sisaruksien lapsia alvariisa hoitaa. on siis niin epäreilu kun vaan voi olla.
 
Ei tässä ole väliä sillä kummiudella vaan sisaruussuhteella..
Ei meilläkään isäni (äitini kuollut) ole itse lapsia yökylään pyytänyt, mutta ei ole vatsaan laittanut kun muutamana kertana on jompikumpi lapsi siellä ollut =)
 
Ja homma jatkuuu....
Tänään sit nähtiin vaihtaen lahjat. Hänellä oli asiaa kauppaan, mikä meistä n.15 min ajomatklan päässä mut meille ei ehtinyt..
Oli luvannut ottaa tyttäreltään piharakennuksesta lahjan tytölleni mukaan (on hänen kummitätinsä) mutta hups, olikin unohtanut. Ehdotti josko toisi sen vaikka joulupäivänä, kyse siis 4v tytön lahjasta..
Samassa ilmoitti ettei hänellä ole tytölleni mitään lahjaa kun ei ole hänen kummilapsensa. Ennen osti kaiketi lahja tyttärensä puolesta, mut nyt kun tytär töissä ja ostaa ite, ei hänen enää tarttee.. Pojalleni oli kyllä ostanut lahjan, jonka kummitäti on ja lahjan oli ostanut myös mulle ja miehelleni.
Aiemmin oltiin puheltu et tulisivat joulupäivänä meille mut nyt sano siihenkin et voitaishan me heillekin tulla.

V...U nyt mä annan olla!
 
JATKUUU...........
helpottaa kuiteski vaikka tää näyttää etenevän yksinpuheluna :whistle:

Siis siskoni tulossa omien kotona vielä asuvien tyttöjensä (jo isoja) kanssa meillee tänään Joulupäivänä. Jäi vähän auki tuo tuleminen viime näkemisellä, sovittiin vain et he tulevat jollei "tule mitään muuta". Jokin aika sitten viestittelin hänen jo omassa taloudessa asuvan tyttären kanssa, joka tämä kummityttöni. Hän sanoi, ettei poikaystävän kanssa ehdi varmaankaan tulemaan samaan aikaan kuin äitinsä, sopiiko tulla illemmalla (menevät poikakaverin perheen luokse). Tietysti tämä ok ja fiksusti hän asiasta ilmoitti, kysäsin sitten et onko hällä tietoa mihin aikaan äitinsä meille tulossa. kuulemma joskus neljän aikaan :o Kumma vaan, kun rakas siskoni ei vieläkään ole asiasta minulle mitään muistanut / ehtinyt ilmoittaa..
Vaikka sanoinkin et kotosalla olemme, jos he tulevat, oletin hänen ilmoittavan tulevatko ja mihin aikaan...

Tai sit mä vaan olen herkkis ja otan itteeni jostain syystä..
 
Nyt sitten sisko soitti josko viideltä tulisivat, kun 17.15 alkaa hyvä leffa: joku susijuttu. en tiedä onko se ok leffa 7v ja 4v mut kaiketi koko perheen juttu. Harvoin, kun meille tulee niin olis iiva tietty muutakin tehä kuin kattoa telkkaria. Mut ehkä ihan kivakin et vanhemmat likat saapi myös aikansa kulumaan =)

Yksinpuhelunakin tämä menee, mutten laita yhtään pahitteeksi jos joku kommentoi ;) Välillä kun tuntuu et olen jotenkin kiittämätön ja välillä taas tuntuu et ihan aiheesta nokkiin ottaa..
Niin tai näin, tämän päivän jälkeen odotan hänen ottavan seuraavaksi yhteyttä. Olen päättänyt näin niin kovin monesti aiemminkin, mutta jos nyt pystyis oleen lujana.
 
No, minulla on kaksi siskoa, enkä hirveän läheinen ole kummankaan kanssa. Aikanaan surin, ettei lapseni sisaruksia saanut, mutta sinunkin tarinasi kertoo karusti sen totuuden, ettei sisaruksesta välttämättä tule mitenkään läheinen :) Serkku tai ystävä voi olla paljon läheisempi :)
 
Mulla 2 siskoa, olleet riidoissa toistensa kanssa 8 v (ei siis sanaakaan vaihdettu), mä siinä luovin välissä + vanhempamme. Tällä välillä on ollut mm. mun häät, isän & äidin 60-v päivät, mun esikoisen ristiäiset. Kiva miettiä, kuka ei tule kenenkään takia minnekin.

Nyt toinen suuttui vissin mullekin, kun pyysin toista siskoa toisen lapsen kummiksi. En voi pyytää kumpaakin, kun eivät tuu samoihin tiloihin yhtä aikaa + tää toinen on meidän esikoistakin muistanut & tavannut enemmän kuin toinen.
 

Yhteistyössä