Olenko huono äiti, kun syötän lapsilleni lähinnä..

Ja lisäys, meillä tehdään ruuat useimmiten alusta loppuun itse. Mutta silti osa einesruoista on musta ihan ok, vaikka jatkuvasti syötynäkin. Meillä allergiat estää monen eineksen käytön, joten pikkupakko on laittaa itse alusta asti ruoka. Ymmärrän kuitenkin hyvin, ettei kaikki osaa/jaksa laittaa aina itse ruokaa.

 

On olemassa vähän terveellisempiäkin eineksiä kuin jotkut lihapiirakat. Pakasteesta saa kasvissosekeittoja ym.

Kananmunan paistaminen tai keittäminen ei kauaa kestä, ei myöskään pakastevihannesten wokkaaminen...

Käsittämätöntä laiskuutta ja välinpitämättömyttä ap:lta.

Miksi sä siellä salilla viitsit edes käydä, jos tuhoat tulokset noin surkealla ravinnolla?

 

Tulee ihan nälkä kun luen näitä ruokavinkkejä.

Juu, pakko olla kyllä samaa mieltä muiden kanssa, että ei sen kunnon ruoan tekemisessäkään kauan mene, jos vaan viitsii vähän vaivautua.

 

Tutulla oli niin kiireistä, että joka päivä oli valmisruokaa lapsille. Iltapalana toki terveellistä leipää ja jogurttia tai muroja.
Koulusta tuli valitus yhden lapsen ylipainosta ja lääkärintarkistuksesta kolesterolista. Samoten tutulla paukahti sappi niin huonoon kuntoon että jouduttiin poistamaan.

 

Tiedän kyllä, että monet kokevat kotiruuan tosi tärkeäksi ja ovat valmiita näkemään siihen vaivaa. Aloituksen tein kuullakseni ihmisten mielipiteitä asiasta.

Meidän perheessä einekset on tuttu, turvallinen ja helppo valinta. Ruoka onnistuu varmasti ja on valmista nopeasti. Eikä nuo sisällöltänsäkään nyt ihan kamalia ole. Kemikaaleja tulee varmasti enemmän parista irtokarkista, jotka meillä taas erittäin harvinaisia.

Uskallan väittää, että meillä satsataan kuitenkin muihin osa-alueille keskimääräistä enemmän. Lapset tosiaan kulkee ja harrastaa, saa uusia kokemuksia, matkustelee ja käy tapahtumissa. Liikuntaa harrastavat myös ja ovat hyvässä kunnossa. Vaatteet siistit ja koti puhdas. Mun mielestä nämä kyllä kompensoi kiitettävästi ruuan tasoa.

Järkytykseksi voin sanoa vielä; juuri äsken söimme pirkan pinaattilettuja, eilen sunnuntaina keitettyjä perunoita ja puolukka hilloa. Huomenna metripizzaa.

 

Töihin menee se 9 h matkoineen kuten jo sanoin. Lopun arjen ajasta vie kotityöt, siivous, kaupassa käynti, koirat ja salillakin pitäis ehtii käydä muutama kerta viikossa.



Joskus oon tehnytkin, mut ei herätä kauheen suurta suosiota. Kyllä mä joskus ehdin viikonloppuna tekee parempaaki safkaa. Kyse on kuitenkin nyt vaan arjen illallisesta. Aamupala on yleensä puuroo ja marjoi, välipalat ja iltapala hedelmii ja lounaan syö hoidossa/koulussa. Eli tuskin suurta merkitystä vaikka tarjois illalliseksi suklaamuroja

No luopukaa sitten vaikka niistä koirista, jos ne estää antamasta lapsille terveellistä ruokaa. Kamala miten joillakin voi olla noin vinksahtaneet prioriteetit.

 

Sulla on selvästi jotain kotiäitejä vastaan tai sitten omatunto kolkuttaa todella lujaa - enkä ihmettele. Jos ruokavalioa haluaa terveellisemmäksi, se on todella yksinkertaista, nopeaa arkiruokaa on mahdollista tehdä myös terveellisesti. Syökää vaikka välipala väliin ja tehdää "kunnon ruoka" vaikka iltapalaksi! Ajanpuute on kuitenkin vain selittelyä, enemmän sulla taitaa nyt tökkiä joku ihan muu tai sitten tää on provo?

 

Tiedän kyllä, että monet kokevat kotiruuan tosi tärkeäksi ja ovat valmiita näkemään siihen vaivaa. Aloituksen tein kuullakseni ihmisten mielipiteitä asiasta.

Meidän perheessä einekset on tuttu, turvallinen ja helppo valinta. Ruoka onnistuu varmasti ja on valmista nopeasti. Eikä nuo sisällöltänsäkään nyt ihan kamalia ole. Kemikaaleja tulee varmasti enemmän parista irtokarkista, jotka meillä taas erittäin harvinaisia.

Uskallan väittää, että meillä satsataan kuitenkin muihin osa-alueille keskimääräistä enemmän. Lapset tosiaan kulkee ja harrastaa, saa uusia kokemuksia, matkustelee ja käy tapahtumissa. Liikuntaa harrastavat myös ja ovat hyvässä kunnossa. Vaatteet siistit ja koti puhdas. Mun mielestä nämä kyllä kompensoi kiitettävästi ruuan tasoa.

Järkytykseksi voin sanoa vielä; juuri äsken söimme pirkan pinaattilettuja, eilen sunnuntaina keitettyjä perunoita ja puolukka hilloa. Huomenna metripizzaa.

Meillä lapsi saa uusia kokemuksia, saa olla kavereiden kanssa, me vanhemmat pelaillaan lautapelejä lapsen kanssa, askarrellaan. Tehdään retkiä, käydään museoissa ja lastentapahtumissa. Lapsi myös liikkuu, vaatteet on siistit ja koti on puhdas ja järjestyksessä 24/7.
Meillä syödään kotiruokaa, usein jotain nopsaa tai pakastimesta.
En pidä itseäni mitenkään muita perheitä parempina tai erilaisena.
Vaan ihan normaalina perheellisenä, arkikiireisenä ihmisenä.

 

Jos nyt ihan oikeesti lääketieteellisesti ajatellaan niin sillä, että ap:n lapset syövät arkipävien illallisiksi eineksiä ei ole mitään merkitystä sairauksien kehiittymisen tai muun kehityksen kannalta. Paljon tärkeämpää kehityksen kannalta on se, että lapsella on jaksavat, onnelliset vanhemmat.

Jos arki tosiaan tuntuu liian kiireiseltä niin einekset ovat todellakin hyvä vaihtoehto (vaikka toki itsekin olen sitä mieltä, että terveellisempää ruokaa valmistuisi yhtä nopeasti itse valmistettunakin) ja niiden käytöstä ei kannata kantaa huonoa omaa tuntoa. ap:n lapsillakin päivän kaikki muut ateriat tuntuvat olevan ihan kohdallaan ja todnäk viikonloppuisin ruoka enemmän kotona valmistettua. Lapsen kehitykselle sen sijaan on hyvinkin haitallista se, jos äiti on vaikkapa masentunut, aina stressaantunut lapsille huutava kontrollifriikki. Sitä ei korvaa kaikkein oikeaoppisinkaan valmistettu kotiruoka.

 

Mun mielestä nämä kyllä kompensoi kiitettävästi ruuan tasoa.

No eivät todellakaan kompensoi, toki sä voit olla mitä mieltä lystäät. Erityisesti kasvava ja paljon liikkuva lapsi tarvitsee hyvää ravintoa, ei mitään ravintoköyhää einespullaa. Ja se kova rasva jää suoniin, vaikka kuinka liikkuis. Kiva kun kolesteroliarvot on pilvissä jo teini-iässä.

 

Jos nyt ihan oikeesti lääketieteellisesti ajatellaan niin sillä, että ap:n lapset syövät arkipävien illallisiksi eineksiä ei ole mitään merkitystä sairauksien kehiittymisen tai muun kehityksen kannalta. Paljon tärkeämpää kehityksen kannalta on se, että lapsella on jaksavat, onnelliset vanhemmat.

Jos arki tosiaan tuntuu liian kiireiseltä niin einekset ovat todellakin hyvä vaihtoehto (vaikka toki itsekin olen sitä mieltä, että terveellisempää ruokaa valmistuisi yhtä nopeasti itse valmistettunakin) ja niiden käytöstä ei kannata kantaa huonoa omaa tuntoa. ap:n lapsillakin päivän kaikki muut ateriat tuntuvat olevan ihan kohdallaan ja todnäk viikonloppuisin ruoka enemmän kotona valmistettua. Lapsen kehitykselle sen sijaan on hyvinkin haitallista se, jos äiti on vaikkapa masentunut, aina stressaantunut lapsille huutava kontrollifriikki. Sitä ei korvaa kaikkein oikeaoppisinkaan valmistettu kotiruoka.

Jos sä olet pätevä neuvolalääkäri, mä olen astronautti.

 

No teen joskus viikonloppuna itse lihapullia naudanjauhelihasta. Uunilohta, kinkkukiusausta, makaroonilaatikkoa..

Ja ei ne lapset siitä ruuasta niin välitä edes. Pääasia että pääsee harrastuksii, näkee kavereita, leikkipuistoo, laskee mäkeä jne. Paremmin noi varmasti voi kun jonku 24/7 keittiössä istuvan "kotiäidin" kersat. Sama pska niistä tulee, söi mitä söi

Ja sun käsitys paremmasta ruoasta on kinkkukiusaus tai makaronilaatikko? Voi herraisä, millaisella ravinnolla sun lapset joutuu tulemaan toimeen...

 

Mun lapset ei ole koskaan syöneet nugetteja, pinaattilettuja, lihapiirakoita eikä mikrohamppareita. .

Mutta tulevat syömään jos/kun aloittavat päiväkodin tai koulun.

 

[QUOTE="äipppä";29544676]Jos sä olet pätevä neuvolalääkäri, mä olen astronautti.[/QUOTE]

Ei, vaan sä taidat olla juuri tällainen kuvaamani kaltainen äitifriikki.
Niitä tapaan päivittäin. Mietipä lapsi syö 35 ateriaa viikossa (5x7), jos niistä 5 on vähän huonompi laatuista, niin mitä luulet onko sillä paljonkaan välilä?!

 

Ei, vaan sä taidat olla juuri tällainen kuvaamani kaltainen äitifriikki.
Niitä tapaan päivittäin. Mietipä lapsi syö 35 ateriaa viikossa (5x7), jos niistä 5 on vähän huonompi laatuista, niin mitä luulet onko sillä paljonkaan välilä?!

Jos se tekee minusta "äitifriikin" kun tarjoan lapsilleni säännöllisesti 35 tervettä ateriaa viikossa, niin tehköön. Meilläpäin sitä kutsutaan hyväksi vanhemmuudeksi. 5 hampparia/metripitsaa ym roskaa viikossa on minusta sama kuin ovella kolkutteleva verisuonitauti.

 

Lapset syö ikänsä valmisruokia. Mitä tekevät kun muuttavat omilleen? Tuskin ainakaan rupeavat onnesta soikeana kokkaamaan. Ja miten se vaikuttaa terveyteen? Toivotaan, tietty, toivotaan..

 

Töihin menee se 9 h matkoineen kuten jo sanoin. Lopun arjen ajasta vie kotityöt, siivous, kaupassa käynti, koirat ja salillakin pitäis ehtii käydä muutama kerta viikossa.

Koirat ja äidin salitreenit ovat tärkeämmät kuin lasten terveys? Ei saatana.

 

[QUOTE="äipppä";29544699]Jos se tekee minusta "äitifriikin" kun tarjoan lapsilleni säännöllisesti 35 tervettä ateriaa viikossa, niin tehköön. Meilläpäin sitä kutsutaan hyväksi vanhemmuudeksi. 5 hampparia/metripitsaa ym roskaa viikossa on minusta sama kuin ovella kolkutteleva verisuonitauti.[/QUOTE]

Äitifriikin susta tekee, se että haukut muiden valintoja ja äitiyittä (ja jopa minun ammattitaitoani) tietämättä tarkempaa esim ap elämäntilanteesta. Minun koulutukseeni sen sijaan kuuluu ymmärtää ihmistä (ja sairauden synttymekanismeja) kokonaisvaltaisemmin. Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa paljon laaja-alaisemmat tekijät kuin itse valmistettu arki-illallinen.

 

Perunoiden, riisin tai pastan keitto ei kauaa vie. Nopeasti saisit vaikka puolivalmisteista ruokaa. Broileri- tai kirjolohisuikaleita ja kerma "kastikkeeksi". Lisäksi sitten pakastekasviksia. Ja keitto syntyy nopeasti valmiista peruna-keittojuurespakasteesta.

 

Aika tuttua meilläkin, tosin lapset syövät ruisleipääkin aikalailla. Päiväkodissa syövät aamupalan, lämpimän ruoan ja välipalan, illalla sitten syödään mitä ehditään.
Tänään ehdin tehdä ihan ruokaakin, mutta joka päivä en ehdi.

 

Luin vaan aloituksen. En voi tuolla perusteella sanoa oletko huono vai hyvä äiti, mutta ruoka on aika surkeeta ravintoarvoiltaan.

 

Huokaus. Meillä ei onnistuisi tuollainen. Joudun tekemään ruoan alusta loppuun itse ja silti luomaan uraa. Gluteeniton ruokavalio lapselle vaatii aikamoista nokkeluutta, että sen saa nopeasti lautaselle. Einekset saan unohtaa ihan kokonaan.

 

Et todellakaan, ja onhan mieheskin sitten huono isä jos tuolla perusteella tuomitaan. Toki kannattaa nugettien yms sijasta hankkia terveellisempiä eineksiä, esim. monet pakasteateriat on hyviä.

 

Äitifriikin susta tekee, se että haukut muiden valintoja ja äitiyittä (ja jopa minun ammattitaitoani) tietämättä tarkempaa esim ap elämäntilanteesta. Minun koulutukseeni sen sijaan kuuluu ymmärtää ihmistä (ja sairauden synttymekanismeja) kokonaisvaltaisemmin. Lapsen hyvinvointiin vaikuttaa paljon laaja-alaisemmat tekijät kuin itse valmistettu arki-illallinen.

Tuolla kirjoitustaidolla et ole käynyt lähihoitajaopintoja pidemmälle. Ei puhuta mistään lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vaan siitä, että einekset on täynnä lisäaineita, suolaa, kovia rasvoja ja mitä lie muuta paskaa. En syöttäisi sen tasoista ruokaa päivittäin tai edes viikottain edes koiralle.

 

Esim. tuo lihapiirakka on surkeaa ruokaa! Sehän on ennemmin välipala. Ja suurin osa meistä töissä käyvistä äideistä on samassa asemassa kuin sinä ja yhtä kiireisiä. Minulla on vaativa työ ja se imee päivittäin ajastani 9,5 tuntia. Lapseni harrastavat ja urheilevat ja mielestäni huolenpitoa ja rakkautta voi osoittaa tarjoamalla lapsille terveellistä, puhdasta ruokaa. Tänään syötiin pinaattikeittoa ja sämpylöitä, eilen broileria kasvispedillä. Muusin teen aina itse ja nakkeja ei juurikaan nautita (nitriitin takia). En ole superäiti, mutta huolehdin kyllä siitä, että lapseni saavat kunnon ruokaa. Usein teen myös keittoja ja niitä syödään parina iltana. Huomiseksi hernekeittoa =)