Tässäpä teille viime viikon ruokia listassa. Järjestystä en muista, mutta tuskin suurta väliä. Kuten sanoin, aamulla aina puuroa marjoilla, väli- ja iltapalat hedelmiä.
1) Pirkan pinaattiletut, keitin potut. Puolukkahilloa lisänä.
2) Nuggetit ja pussimuusi.
3) Nakit ja pussimuusi.
4) Kalapuikot ja pastaa.
5) Metripizza
6) Valmis maksalaatikko
Joka aterialla salaattia & maitoa. Onko ihan hirveetä kuraa?? Ihan perus safkaa musta.
Eikö millään aterialla ole ollenkaan kasviksia, sitä salaattia lukuunottamatta? Tarkoitetaanko tässä nyt vihannesta nimeltä lehtisalaatti, vai jotain monipuolisempaa sekoitusta jossa esim. paprikaa, broccolia, porkkanaa jne.? Hedelmät eivät korvaa vihanneksia. :-/ Niitähän pitäisi olla puolet lämpimästä ateriasta, mutta näissä ei näy vilaustakaan. En tiedä mitä aineita metripizzassa on, mutta tuskin sekään kovin kasvisvoittoista on.
Liikaa suolaa/nitriittiä, liikaa fostaattia, liikaa muita lisäaineita ja kovia rasvoja. Kasvisten myötä vitamiinit ja kuidut jää puuttumaan kokonaan. Paitsi jos se salaatti on kovin kattava. (Siitähän saisi helposti pääruokasalaatin lisäämällä kypsää riisiä/pastaa/couscousia ja lihaa/kalaa/kanaa, ei tarvitsisi eineksiä lämmitellä.)
En tiedä miksi monet kirjoittajat leimaavan luomun suosijat fanaatikoiksi. Miksi te haluatte ruokaanne lisäaineita, torjunta-aineita, hormonijäämiä jne., kun puhdastakin ruokaa on tarjolla?
Samaten jossain viestissä irvailtiin "täydellisen perheen idyllille" jossa lapsetkin hymysuin osallistuvat ruoanlaittoon. Onko se niin mahdoton ajatus? Meidän 3-vuotias haluaa välttämättä osallistua oikeiden ruokien tekemiseen, leikkikeittö ei enää riitä. Olen sitten antanut hänen mm. maustaa ruokia (pidetään yhdessä maustepurkista kiinni ettei mene puoli purkkia kerralla), kaataa esim. ruokakerman pannulle jne. Vähän haastavaa on keksiä vaiheita, joissa voisi auttaa, ettei mukana ole esim. kuumaa öljyä/vettä tai teräviä veitsiä. Mielestäni on kuitenkin tärkeää tukea lapsen kiinnostusta ruoanlaittoon ja antaa osallistua siihen. Jos pikkulapsen häätää keittiöstä niin tuskin se enää teininä jaksaa innostua, kun etsikkoaika on ohi ja tottumukset muodostuneet tavoiksi.
Ja mulle on tärkeää välittää eteenpäin se kotoa oppimani malli, että ruokaa tehdään itse aidoista aineista. Kaikille se ei ole tärkeää, eikä siinä mitään, mutta ajanpuutteeseen vetoaminen on huono syy.