Olen onnellinen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Aloin tänään yks kaks miettimään elämääni ja totesin että himputti vieköön, mähän olen loppujen lopuksi onnekas ja onnellinen ihminen.
Listasin asioita;
meillä on oma koti, velaton sellainen ( ihan omakotitalo, vaikkakin vanha), mulla on hyvä mies, meillä on hyvät lapset ( 3 ), olemme kaikki terveitä ( ei vakavia perussairauksia), miehellä on hyvä työ, selvitään laskuista vaikka mä olen työtön ( ei mitään tuloja), olemme tyytyväisiä asuinpaikkaamme ( myös nuoret), naapurit on mukavia, suku on mukava...

Tiedän että tämä kuulostaa joistakin yltiöpositiiviselta, mutta kerrotut asiat ei poista sitä, etteikö meilläkin olisi ollut elämässä vastoinkäymisiä - vakaviakin, mutta niistä on selvitty kaikista tavalla tai toisella. Kaikki on jälkensä meihin jättäneet, mutta kun oikein miettii, niin kaikki on todellakin loppujen lopuksi hyvin. Tällä hetkellä. Tulevaa on turhaa murehtia; vaikeuksista selviää, sen on mennyt näyttänyt. Vanhoja asioita jka murjheita on turha jäädä miettimään; tulee vain katkeraksi ja saa pahan mielen. Siis olen onnellinen tänään. Huomista en tiedä, mitä se tuo tullessaan, kukaan ei tiedä tulevaisuutta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja iltatähtien äippä:
IHANASTI KIRJOITIT KUMPA TUON ELÄMÄN ASENTEEN VOIS JONAIN ILOSANOMANA
JAKAA KAIKILLE JA SEN OIKEESTI PYTYIS OMAKSUA NE KATKEROITUNEET JOTKA PILAA ELÄMÄNSÄ

Minulle tämä asia aukesi kun ajattelin omaa äitiäni, joka tuntuu välillä olevan katkera kaikille ja kaikesta. Minulla todellakin on kaikkea mitä tarvitsen; en tarvitse luksusta elämääni. Minulle on luksusta tämä hetki, tässä ja nyt.
 
Alkuperäinen kirjoittaja iltatähtien äippä:
IHANASTI KIRJOITIT KUMPA TUON ELÄMÄN ASENTEEN VOIS JONAIN ILOSANOMANA
JAKAA KAIKILLE JA SEN OIKEESTI PYTYIS OMAKSUA NE KATKEROITUNEET JOTKA PILAA ELÄMÄNSÄ

No just joo. Minäpä koitan omaksua ihanasti kirjoitetun tekstin omaan elämääni soveltaen. Tässäpä listausta:

Meillä ei ole omaa kotia, ei vellallista eikä velatonta (ei omakotitaloa, ei uutta eikä vanhaa), mulla on miehen kanssa todella vaikeaa, meillä ei ole lapsia koska kärsimme lapsettomuudesta jonka vuoksi meillä on parisuhteessakin vaikeaa, ja hoitojen vuoksi meillä ei ole rahaa edes harkita omaa taloa, lääke- ja hoitokustannukset on pilvissä, miehen työ on loppumassa, laskuja kasaantuu, kumpikaan ei viihdy paikkakunalla mutta emme voi ettei hoitava sairaala vaihdu, naapurissa ravaa poliisit alvariinsa kotitappeluiden vuoksi joten ei tee mieli ottaa selville onko he mukavia, sukulaiset lakkas pitämästä yhteyttä kun lapsettomuus on niin kipeä aihe heille käsitellä.

Tulevaa on turha murehtia, koska tiedossa on että se on jopa tätä päivää synkempi. Tänään olen onneton, eilen olin onneton, valitettavasti joudun huomennakin heräämään uuteen päivään jonka toivon jo nyt olevan ohi.

Pusipusinamnam! Ihanaa olla kiitollinen ei mistään! Kunpa kaikki osais olla kiitollisia ja valoisia ja ihania ettei kenenkään tarvis myöntää itteleen että maailmassa on ihmisiä joilla menee oikeasti päin helvettiä. Ja kyllä, me ei olla edes esimerkki pahimmasta päästä.
 
Se on se elämänasenne... Moni varmaan pitää minunkin elämääni surkeana, mut enpäs kerrokkaan heille, että mä oon superonnellinen todellisuudessa. Ja siihen ei tosiaan tarvita mitään materiaa ja maallista mammonaa, ne on ihan muut asiat jotka musta tekee onnellisen. Ja jollakin on naama norsun ***** aina vaikka kaikki on hyvin. Kun ei osata nauttia nistä hyvistä asioista vaan märehditään koko ajan jotain negatiivista... ja sehän se on loputon tie nimittäin ne huonot asiat ei ikinä maailmasta lopu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Just joo:
Alkuperäinen kirjoittaja iltatähtien äippä:
IHANASTI KIRJOITIT KUMPA TUON ELÄMÄN ASENTEEN VOIS JONAIN ILOSANOMANA
JAKAA KAIKILLE JA SEN OIKEESTI PYTYIS OMAKSUA NE KATKEROITUNEET JOTKA PILAA ELÄMÄNSÄ

No just joo. Minäpä koitan omaksua ihanasti kirjoitetun tekstin omaan elämääni soveltaen. Tässäpä listausta:

Meillä ei ole omaa kotia, ei vellallista eikä velatonta (ei omakotitaloa, ei uutta eikä vanhaa), mulla on miehen kanssa todella vaikeaa, meillä ei ole lapsia koska kärsimme lapsettomuudesta jonka vuoksi meillä on parisuhteessakin vaikeaa, ja hoitojen vuoksi meillä ei ole rahaa edes harkita omaa taloa, lääke- ja hoitokustannukset on pilvissä, miehen työ on loppumassa, laskuja kasaantuu, kumpikaan ei viihdy paikkakunalla mutta emme voi ettei hoitava sairaala vaihdu, naapurissa ravaa poliisit alvariinsa kotitappeluiden vuoksi joten ei tee mieli ottaa selville onko he mukavia, sukulaiset lakkas pitämästä yhteyttä kun lapsettomuus on niin kipeä aihe heille käsitellä.

Tulevaa on turha murehtia, koska tiedossa on että se on jopa tätä päivää synkempi. Tänään olen onneton, eilen olin onneton, valitettavasti joudun huomennakin heräämään uuteen päivään jonka toivon jo nyt olevan ohi.

Pusipusinamnam! Ihanaa olla kiitollinen ei mistään! Kunpa kaikki osais olla kiitollisia ja valoisia ja ihania ettei kenenkään tarvis myöntää itteleen että maailmassa on ihmisiä joilla menee oikeasti päin helvettiä. Ja kyllä, me ei olla edes esimerkki pahimmasta päästä.

Kantsii mennä jo lääkäriin.
 
Arvasin että tahtomattani loukkaan ihmisiä täällä palstalla. Tiedän, että on paljon tälläkin palstalla ihmisiä, joilla on todella vaikeaa; en yhtään halua vähätellä tai millään muotoa esim. sinun just joo- murheitasi ja surujasi. Se ei ollut tarkoitukseni. Enemmän on kyse siitä, että itse huomasin valittavani ihan turhista ja mitättömistä asioista, kun oikeasti elämässäni paljon hyvää. Tuo hyvien asioiden listauksesi oli enemmänkin muistutusta itselleni, etten turhaan murehtisi, koska minulla ei ole TÄLLÄ HETKELLÄ oikeasti mitään murehdittavaa.
Monella ihmisellä täällä palstalla on todellakin vaikeaa; on sairautta perheessä tai muilla läheisillä, on velkaa ja huoli mistä huomenna ruokaa, avioliitto saattaa olla loppumaisillaan syystä tai toisesta jne jne.
En halunnut ketään teistä loukata kirjoituksellani; modet saa puolestani vaikka poistaa tämän, jos tämä koetaan loukkaavaksi kirjoitukseksi.
Pyydän sydämestäni anteeksi sinulta just joo ja muilta joita kirjoitukseni loukkasi tai joiden mieli pahoittui vaikeuksien keskellä entistäkin enemmän. ANTEEKSI.
 
Mä olen kanssa ajatunut samaan tulokseen kuin ap ja ihan vaan sen takia että mun äidin puolella kulkee joku katkeruusgeeni. En halua sitä tartuttaa omille lapsilleni.
:)
 
just joo kuule minun läheiseni oli melkein sinun kaltaisessasi elämän tilanteessa ja heidän parisuhteensakin siihen kaatui...... nyt heillä on puolivuotias vauva josta ovat niin onnellisia yhdessä .... eli elämässä voi asiat muuttua ja jotkut asiat ovat pahoja ja surullisia. ne eivät kuitenkaan muutu sillä että jäämme niihin rypemään ja yritämme levittää saman kurjuuden maailmanlaajuiseksi omaa oloamme helpottaaksemme ei se sillä korjaannu... jokainen kokee tuskansa tavallaan ja vertailu tai toisten kadehtiminen ei muuta kuin lisää sitä. Huonona päivänä ei jaksa nähdä elämässä mitään hyvää mutta totuus on että pelkkä Suomeen syntyminen on jo sellainen onni globaalisti ajatellen että suomalaisella ei pelkkiä huonoja päiviä voi ollakaan.... jos vaa HALUAA nähdä elämässään jotain hyvääkin sitä ON
 

Yhteistyössä