K
Keittiönoita
Vieras
Joku ehkä saattaa muistaa, kun kerroin kuun alussa käyneeni vanhan ystäväni kanssa illallisella. Ystävän, jonka elämässä on sattunut rankkoja asioita ja joka oli ihmisenä muuttunut katkeraksi ja vihamieliseksi lähes kaikkea kohtaan. Jätin hänelle "pienen siemenen" siitä, että kaikesta huolimatta olen hänen ystävänsä nyt ja kuolemaani asti. Onhan hän ollut mulle rakkain ystäväni jo yli neljännesvuosisadan ajan ja vaikka hänen käytöksensä onkin kovin paljon muuttunut viime aikoina, en antanut sen vaikuttaa ystävyyteemme.
Äsken hän soitti. Kuullosti taas omalta vanhalta itseltään. Ehdotus, jonka hänelle kuun alussa tein, oli saanut tuulta alleen, kun oli saanut aikaa miettiä asiaa. Sanoi äsken puhelimessa, että viime aikojen raskaiden asioiden myötä hänen elämästään on käytännöllisesti katsoen kaikki ystävät kadonneet. Myönsi, että syy on varmaankin ollut hänen omassa käytöksessään. Oli ihanaa kuulla hänen äsken hersyvästi nauravan. Ihan niinkuin silloin ennen =) En malta odottaa, että lähdetään taas yhdessä "rilluttelemaan".
Äsken hän soitti. Kuullosti taas omalta vanhalta itseltään. Ehdotus, jonka hänelle kuun alussa tein, oli saanut tuulta alleen, kun oli saanut aikaa miettiä asiaa. Sanoi äsken puhelimessa, että viime aikojen raskaiden asioiden myötä hänen elämästään on käytännöllisesti katsoen kaikki ystävät kadonneet. Myönsi, että syy on varmaankin ollut hänen omassa käytöksessään. Oli ihanaa kuulla hänen äsken hersyvästi nauravan. Ihan niinkuin silloin ennen =) En malta odottaa, että lähdetään taas yhdessä "rilluttelemaan".
