V
vierailija
Vieras
https://m.iltalehti.fi/terveysuutiset/201806262201035666/
En todellakaan ole montaa kertaa ikinä pyytänyt mitään anteeksi kuin viimeksi päiväkodissa jossa oli pakko.
Miksi näin? Koska minun mielestä et voi kovin montaa asiaa pyytää anteeksi. Minun mielestä asiat pitää tehdä ajatellen ja harkiten, etkä voi tehdä kokoajan mitä sattuu ja olettaa kaiken olevan (taas) kunnossa kun vaan pyydät anteeksi.
Jos parisuhteessa tulee riitä ja suutun, niin en todellakaan pyydä suuttumista anteeksi. Koska jos sama tilanne tulisi uudestaan suuttuisin ihan samanlailla.
Jos unohdin ostaa miehen lempijuustoa, niin siitä voin pyytää anteeksi, tai jos vahingossa hajotin jotakin.
Lapsilta pyydän anteeksi suuttumista kun selvitetään riitatilannetta, tai huutamista pahoittelen lapselle. Mutta näistä tilanteista tunnenkin syyllisyyttä, huonoa omatuntoa ja häpeää, koska lähtökohtaisesti mun mielestä lasten kanssa hermo pitäis kestää tilanteessa kuin tilanteessa.
Mutta aikuisten maailmassa ei mun mielestä ole varaa pyydellä koko ajan anteeksi. Aikuisilta ihmisiltä pyydetään anteeksi silloin kun todella katuu, on mielestään tehnyt väärin ja pyrkii jatkossa kaikin keinoin välttämään saman asian tekemistä.
Mieheni on todella vaikea ymmärtää miksen pyydä anteeksi... Mutta mun mielestä joka asiaa ei pyydellä anteeksi...
En todellakaan ole montaa kertaa ikinä pyytänyt mitään anteeksi kuin viimeksi päiväkodissa jossa oli pakko.
Miksi näin? Koska minun mielestä et voi kovin montaa asiaa pyytää anteeksi. Minun mielestä asiat pitää tehdä ajatellen ja harkiten, etkä voi tehdä kokoajan mitä sattuu ja olettaa kaiken olevan (taas) kunnossa kun vaan pyydät anteeksi.
Jos parisuhteessa tulee riitä ja suutun, niin en todellakaan pyydä suuttumista anteeksi. Koska jos sama tilanne tulisi uudestaan suuttuisin ihan samanlailla.
Jos unohdin ostaa miehen lempijuustoa, niin siitä voin pyytää anteeksi, tai jos vahingossa hajotin jotakin.
Lapsilta pyydän anteeksi suuttumista kun selvitetään riitatilannetta, tai huutamista pahoittelen lapselle. Mutta näistä tilanteista tunnenkin syyllisyyttä, huonoa omatuntoa ja häpeää, koska lähtökohtaisesti mun mielestä lasten kanssa hermo pitäis kestää tilanteessa kuin tilanteessa.
Mutta aikuisten maailmassa ei mun mielestä ole varaa pyydellä koko ajan anteeksi. Aikuisilta ihmisiltä pyydetään anteeksi silloin kun todella katuu, on mielestään tehnyt väärin ja pyrkii jatkossa kaikin keinoin välttämään saman asian tekemistä.
Mieheni on todella vaikea ymmärtää miksen pyydä anteeksi... Mutta mun mielestä joka asiaa ei pyydellä anteeksi...
Ne kun hokee sitä toisilleen anteeksiantamista. Siis onhan se ihan raamatullista mutta siihenkin voi väärällä tavalla jumittua.
