Olen luullut etten halua enää lasta, mutta nyt, aivan hirveä vauvakuume päällä!

[kriiisi!]

Minulla on jo reilu 5 vuotias lapsi ja miehelläni edellisestä liitosta pari lasta. Ollaan yhdessä puhuttu ettei haluta lapsia, kumpikaan ei ole kuitenkaan mennyt steriloitavaksi, vaikka mies jossain vaiheessa siitä puhuikin.
Minä en ole halunnut vauvaa, en jaksa sitä kauheaa vastuuta ja kotona olemista. Mutta mitä, mikä minun päässä on naksahtanut, haluan vauvan, haluan vauvan tuon miehen kanssa. Pienen tuhisevan käärön josta tulee meidän yhteinen rakkauden hedelmä. Voi hyvänen aika, kirjoittelenkin jo aivan sekoja En ole halunnut puhua tästä miehelle, hän saattaisi vielä säikähtää ja lähettää minut matkoihini. En koskaan kuvitellut että minä tuntisin jotain tällästä, vauvakuumetta. Inhottaa ajatuskin että minä haluan vauvan, kun en ole koskaan halunnut. Mutta näin se nyt on, haluan vauvan tuon mieheni kanssa.

 

["äiti"]

Minkä ikäinen olet?minullakin kauhea vauvakuume nyt 38v mutta annan sen mennä ohitse.

 

[kriiisi!]

[QUOTE="äiti";25871445]Minkä ikäinen olet?minullakin kauhea vauvakuume nyt 38v mutta annan sen mennä ohitse.[/QUOTE]

Olen 25 vuotias. Ikä ei olisi este vauvan teolle minun kohdallani... Voikohan tämä kauhea vauvakuume johtua siitä suuren suuresta rakkauden tunteesta miestäni kohtaan? Rakastan häntä niin paljon että meneekö tässä jo aivotkin vinksalleen..?

 

["äiti"]

Nuori olet vielä. Teillä kuitenkin lapsia sinulla yksi ja miehelläsi kaksi. Itse ainakin odottelisin muutaman vuoden ennenkuin alkaisin lapsia lisää tekemään.

 

[mupeli]

Mulla samaa vikaa Mun tyttö on 8v. ja aina olen ollut sitä mieltä että EI enempää ja nyt sitten huomaan olevani ihan hirveessä vauvakuumeessa! Oisko tähän jotain lääkettä, siis muuta kun se vauva?

 

[kriiisi!]

[QUOTE="äiti";25871511]Nuori olet vielä. Teillä kuitenkin lapsia sinulla yksi ja miehelläsi kaksi. Itse ainakin odottelisin muutaman vuoden ennenkuin alkaisin lapsia lisää tekemään.[/QUOTE]

Mä niin tiedän että toi on totta. Järki sanoo ja puhuu, mutta tunteet on ihan mitä on. Ihan mykkyrällä ja sekaisin. Tietenkin jos järkeilisi, niin mikä olisi sen ihanampaa kuin olla kotona vauvan kanssa odottamassa kun lapsi/lapset tulee koulusta kotiin. Muistan itse omasta lapsuudesta kuinka ihanaa se oli kun koulun jälkeen kotona odotti äiti ja valmis välipala