Tuo on aivan totta. Jo se, että neuvolassa uskaltaa puhua ja antaa itkun tulla, voi auttaa paljon.
Musta on - niinkuin on tullut tässä ketjussa jo varmaan selväksikin

- että on harmi, ettei vanhoja kunnon kodinhoitajia ole enää lapsiperheille. Kun monesti sitä masentunuttakin auttaisi, jos joku tulisi ja pistäisi sekasotkuisen kämpän kuntoon. Ja se konkreettinen, käytännön apu voisi osaltaan myös ennaltaehkäistä masentumista. Keskusteluapu, ohjaus ja neuvonta on toki tärkeitä asioita (varsinkin, jos vanhemmalla on tietotaidollisia ongelmia kodin tai lasten hoidossa tai kärsivät yksinäisyydestä ja juttuseuran puutteesta), mutta nuo eivät saisi olla sosiaalitoimen tarjonta silloin, kun tarvitaan konkreettista apua tai oikeaa terapiaa.
Jos oikein muistan, niin opiskelit sosiaalialaa? Osaatko sanoa, miksi joissain kunnissa ...mikäs sen työntekijän nimike nyt olikaan...perhetyöntekijä vain istuu sohvalla tekemättä mitään konkreettista ja jossain toisessa kunnassa taas perhetyöntekijä on käytännössä sama kuin entinen kodinhoitaja eli siivoaa, laittaa ruokaa, hoitaa lapsia jne?