Nyt tahtoisin jakaa ajatuksiani kanssanne... Raskaustesti +,mutta...

[Äiti kahdelle ehkä kolmelle]

Eli raskaustesti näyttää plussaa ja se on vahinko. :| Ehkäisyä käytetty,mutta se on pettänyt.Perheessämme on jo kaksi lasta,tyttö ja poika, eikä kolmannesta oltu vielä keskusteltu.
Nuorin lapsi on nyt 7kk ja koko pienen ikänsä ollut todella vaativa ja tempperamenttinen! Arki on ollut todella raskasta ja välillä olo on ollut todella masentunut.
Mutta hyviäkin päiviä on ollut ja elo ollut ruusuilla tanssimista. :heart:

Nyt yritän järjellä ja tunteella miettiä ratkaisua.Keskeytys vai lapsen pitäminen.
Järkisyitä olisi paljon keskeytyksen puolesta,mutta myös pitämisen.
Tunnepuoli sanoi heti että ei, mutta jospa sittenkin...Huoh!

Asumme vuokralla,lainaa ei ole.Auto on ikäloppu ja uusi (käytetty) pitäisi hommata,mutta käteisellä.Lastenhoitajaa emme saa koskaan (suku on pahin) ja pelkkä raskaudesta kertominen sukulaisille aiheuttaa sydämentykytyksiä. :|

En ole hakemassa ratkaisua,sitä ei muut voi tietää, mutta haluan avautua edes jollekin.

 

[vieras]

mieti rauhassa äläkä tee hätäsiä päätöksiä, kyllä siitä kolmannestakin selviää siinä missä kahdesta edellisestäkin jos vain on valmis siihen.. Kuulostat vähän siltä ettet ole, mutta toisaalta sellanen ehkä sieltä kumpuaa, koska tuota mietit ääneen.. Mieti ja harkitse, puhu miehesi kanssa..

 

[kotikolo]

anna ajan kulua ja masun kasvaa..kaikki asiat selkenee ja menee niinkuin on mennäkseenonnea!meilläkin kolme lasta ;4v,2v,10kk ja välillä rankkaa mutta niin ihanaa!!!!!!

 

[winhis]

En voi väittää ymmärtäväni tilannettasi, mutta luulisin, että jos ei ole heti varma abortista, sitä ei kannata tehdä. Ehkä yksi harvoista asioista jota ei kannata katsoa, jos on vähääkään epäilystä, että joutuu katumaan. Ja mitä siitä suvusta, jos eivät kerran edes hoida lapsianne, niin pitäkööt kauhistelut vaan itsellään, eipä ole heiltä pois jos tulee lisää lapsia. Sanoisin että mene tunteen, älä järkisyiden mukaan. Tosin joku jolla on todella vaikeaa lasten ja talouden kanssa voi olla eri mieltä.

 

[ThinWhiteDuke]

Mä olin tuossa tilanteessa kuusivuotta sitten. Tiukka paikka. Se asia täytyy vaan keskustella miehen ja itsensä kanssa. Mä olin niin poikki, että päätin tehdä abortin, mutta eihän musta siihen sitten loppujenlopuksi ollutkaan. Läksin sairaalapediltä kotiin ja jätin hämmästyneitä hoitajia taakseni.
Ei tällaisessa asiassa voi toista neuvoa, itseään on kuunneltava. Niin, ja tiedän kyllä miltä susta tällähetkellä tuntuu. Voimia toivottelen, mitä sitten päätätkään tehdä.

 

[kitty]

samoja tuntemuksia kävin läpi alkaessani odottamaan kolmosta, joka oli "kierukkavauva".. mies oli sitä mieltä heti että kyllä meidän perheeseen vielä yksi vauva sopii ( nyt on 5 lasta).. meni jonkin aikaa ennenkuin "nuppi tuli mukaan raskauteen"... ja lasten lukumäärä on vain ja ainoastaan teidän ja meidän perheen asia, suku voi taivastella rauhassa.
anna ajatusten kypsyä rauhassa, jos on aikaa viikojen suhteen mikäli päädyt toiseen ratkaisuun

 

[tilanne sama]

meillä tosiaan oli aikas samanlainen tilanne...nyt on kolme alle viisivuotiasta lasta ja onnellinen olo. Lapset ovat kyllä tässä rahaa riittää tarvittavaan (ei säästöön nyt,mutta ehkä sitten kun minäkin saan joskus töitä) ja lapset elää ilman reimatecciäkin. Suku ei paljoa auta ja reaktiotin pelottivat,mutta nyt kaiki ok. Vuokralla asumme 80 neliöö ja auto on tavis mitsu ja luottotietoja ei ole. hyvin menee silti enkä ole ollut edes väsyneempi!onnea odotukselle,arki kyllä kantaa

 

[Kreecher]

Jaksamista ja voimia päätöksentekoon, oli lopputulos mikä tahansa!

Meidän kolmonen oli "puolivahinko" jos niin voi sanoa. Ehkäisy ei ollut sataprosenttinen ja se oli tiedossa. Loppujenlopuksi kolmosen syntymä ei ollut enää läheskään niin iso muutos kuin kakkosen syntymä aikanaan.

 

[Vieras]

Viisautta sydämeesi! Tee se ratkaisu, mikä on ensisijaisesti sinulle oikein ja se on sitä sitten muillekin... Silloin se on oikein, kun et joudu tekemään kompromissejä itsesi kanssa

Kaikki menee hyvin!

 

[Äiti kahdelle ehkä kolmelle]

Kiitos rakentavista kommenteista!
En voi käsittää miten tämä voikaan olla näin hankalaa, mutta eihän sitä kukaan helpoksi sanonutkaan.

 

[eräs]

olin hetki sitten saman tlanteen edessä(paitsi mieskin oli jo ex,raskauden tullessa ilmi), ja tuntuu ihan hirveältä sanoa näin mutta minä vetkutin liian kauan päätöstäni,päädyin aborttiin,koska en todellakaan halua järjellä ajateltuna olla useamman pienen yh!! kuinka kävikään,saisin vielä abortin viikkojen puolesta,mutta en kykene siihen nyt kun viikkoja on jo senverran että on pienet sormetkin jo ja sydän lyö. järki huutaa koko ajan että ei,en halua kokea sitä mikä olisi syksyllä edessä,en todellakaan,en. mutta en kykene enään aborttiakaan tekemään enkä kykene loitsemaan tästä

 

[vieras]

Juttele kaikessa rauhassa miehesi kanssa ja pohtikaa yhdessä tilannetta. Kukaan ei pysty kertomaan, kuinka vaativa se uusi tulokas olisi. Joka tapauksessa tulevaisuudessa tulee olemaan välillä raskasta, päätitte sitten miten tahansa.

 

[mä]

Odotan kolmatta ja abortti on kyllä edessä kun voimat ei vaan riitä.tai mulla voisi riittääkkin mutta miehellä ei ja tämä koskee koko perhettä niin en voi päätöstä yksin tehdä.

 

[tiu]

Odotan kolmatta ja abortti on kyllä edessä kun voimat ei vaan riitä.tai mulla voisi riittääkkin mutta miehellä ei ja tämä koskee koko perhettä niin en voi päätöstä yksin tehdä.

voimia sinulle. olen käynyt saman läpi...

 

[joanna]

kun mun kuopus oli kuukauden ikäinen tulin raskaaksi. se meni kesken. raskaus oli vahinko,imetin ja käytössä oli kumi,niin paitsi kerran.. kuitenkin ajatukseen tottu että tulee kolmas vauva ja ikäeroo vähän. odotettiin yhdet kuukautiset ja tulin seuraavasta kierrosta raskaaksi. nyt ollaan puolivälissä ja ikäeroo on tulossa 1v1kk eikä mua ainakaan pelota ollenkaan miten pärjätään. onhan tuo poika pieni sillon. esikoinen on sillon jo 4 vuotias.

 

[viikkoja 7]

Samassa tilanteessa. Toivon salaa keskenmenoa, en usko että kykenen aborttiin vaikka en osaa lapsesta iloita.

 

[eräs]

viikkoja 7 voimia sinulle. tämä on aika kamalaa, sitten vielä hirveät itsesyytökset siitä kun ei osaa eikä kykene iloitsemaan . juuri kun minäkin aloin nauttimaan äitiydestä ja elämästä muutenkin niin sitten pitäisi taas unohtaa omat tarpeensa kokonaan kun yksin joutuu tulokkasta huolehtii, ja ajatuskin masentaa ei muuta taas kun yövalvomisia ja omien tarpeiden unohtamista. mutta eipä sitä kykene pieneltä elämää riistämään vaikka järjellä ajateltuna se olisi paras vaihtoehto. eikä sen pitäisi olla niin. osaapas olla kurja olo.

 

[viikkoja 7]

eräs, ihan samoja tunteita. En osaa ajatella mitään muuta kun valvomisia, jaksamista, ajanpuutetta, toisten lasten riehumiset vielä päälle. Mutta aborttikin tuntuu niin väärältä. Uskon, että kun lapsi syntyy tai masu kasvaa ja tuntee vauvan liikkeet, ehkä osaa iloita ja odottaa vauvaa. Masentaa vaan eikä haluaisi kenellekään kerto asiasta tai mennä edes neuvolaan tai ajatella tulevaisuutta

 

[mä]

mulla oli melkosen sama tilanne paitsi mies halus lasta ja itte en olisi sillä hetkellä jaksanut ja vähä pelottikin kun on kolmas kuinka jaksan..toivoin salaa keskenmenoa koska aborttin ei musta olisi ollut..annoin kuitenkin rauhassa ajan kulua ja toivoin että "äidilliset" tunteet tulee jossain vaiheessa mukaannyt on viikkoja 22 ja oon ikionnellinen että ei tullut pois..tuntuu ihanasti liikkeet ja kaikki on paranemaan päin.nämä tunteet ehkä heräsi vasta viimeviikolla kun pelkäsin keskenmenoa kun rupes tulemaan verta..mutta luojankiitos vauvalla kaikki hyvin!!!se on se alkuraskauden hormoonit jotka saa pään sekasin pelosta yms..

 

[Äiti kahdelle ehkä kolmelle]

Täällä ollaan taas...

Nyt olisi hieman faktaakin tullut tähän tilanteeseen;

Viikkoja on nyt noin 6-7 ja 2 varhaisultraa takana.Edelleen päässä pyörii vaihtoehdot pidetään,ei pidetä.Aamulla fiilikset ovat että ei, mutta iltaa kohden kyllä.Ehkä enemmän oltais kallistuttu pitämisen puolelle, mutta...
Molemmissa ultrissa on huomattu jotain todella häikkää, eli lapsella (sikiöllä) ei olisi todennäköisesti edes mahdollisuutta kehittyä saatikka syntyä.Ehkä helpotus tässä tilanteessa kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä, ja ainakin parempi että osuu meille eikä sellaiselle joka todella toivoo lasta.
Keskiviikkona olisi keskeytys.Kaavinnalla tehdään ja aikas paljon pelottaa... :| En ole aikaisemmin ollut nukutuksessa.Lääkäri oli sitä mieltä että vaikka en olisi ajatellut keskeytystä niin tässä tilanteessa se olisi ollut suositus.Lapsella ei olisi mitään mahdollisuuksia selvitä...

Nyt pitäisi kerätä rohkeutta keskiviikkoon ja toivoa että kaikki menisi hyvin. :|

 

[Hoitsu]

No luonto sitten tavallaan päätti puolestanne.
Tsemppiä keskiviikkon, oot siellä hyvissä käsissä.