Nyt se taitaa olla varmaa. Mies jättää minut. Ahdistaa. APUA! :'(

[Kohta yksin (ap)]

Tosiaan, kovasti voimia tämän ketjun aloittajalle! Voin arvata kuinka pahalta nyt tuntuu Ikävissä elämäntilanteissa olen itse yrittänyt olla armollinen itseäni kohtaan, hakenut iloa elämään liikunnasta, ystävistä, matkustelusta, hyvästä ruoasta yms. Kaiken jälkeen aina huomannut, että se hyvä päivä tulee vielä vaikeuksien jälkeenkin kunhan vain jaksaa uskoa siihen ja koettaa kestää ikävät ajat hölmöilemättä. Kyllä se siitä!

Kiitos :') Ystäviä olenkin jo yrittänyt kerätä ympärilleni ja sukulaisia lähemmäksi. Kai paremmat ajat koittavat joskus minullekin, vaikka nyt tuntuu pahalta. Onneksi esimerkiksi eräs sukulaisenikin on kokenut yllättävän eron 11vuoden suhteen jälkeen, joten häneltäkin saan varmasti voimaa jatkamiseen. Hänkin on sittemmin löytänyt elämäänsä ihmisen, jonka kanssa on todella onnellinen.

 

["Ellinoora"]

Meillä vähän sama tilanne, paitsi, että meille tulossa 3kk päästä esikoinen... Mies ei osaa puhua, sanoo, että haluaisi olla kanssani onnellinen, mutta ei pysty, koska luottamus puuttuu. Tuntuu niin pahalle, ettei hän annan luottamusta kasvattaa, en ole häntä pettänyt ja muutoinkin meillä kaikki arkiasiat sujuneet aina loistavasti. Heitetään vaan romukoppaan 11 vuoden yhdessäolo. Olen sisältä aivan kappaleina :'(

 

[Kohta yksin (ap)]

[QUOTE="Ellinoora";26722547]Meillä vähän sama tilanne, paitsi, että meille tulossa 3kk päästä esikoinen... Mies ei osaa puhua, sanoo, että haluaisi olla kanssani onnellinen, mutta ei pysty, koska luottamus puuttuu. Tuntuu niin pahalle, ettei hän annan luottamusta kasvattaa, en ole häntä pettänyt ja muutoinkin meillä kaikki arkiasiat sujuneet aina loistavasti. Heitetään vaan romukoppaan 11 vuoden yhdessäolo. Olen sisältä aivan kappaleina :'([/QUOTE]

Voi surku Mä olen kyllä iloinen että lapsia ei olle hankittu sentään. Kissoja on muutama, mutta niistä selviää kyllä yksinkin.

 

["xXx"]

Ei tuossa kuule enää keskustelut auta, laita nyt kiireesti asuntohakemuksia vetämään ettet joudu sillan alle. Miehen mielenkiinto ja romanttiset tunteet ovat selvästi kuolleet sua kohtaan, et voi muuttaa sitä. Pää pois pensaasta ja alat suunnitella omaa itsenäistä kivaa elämää. Kuulostat hieman siltä että olet läheisriippuvainen ja anteeksi vain, hieman avuton nainen, etkä halua kohdata totuutta. Se on vaan yksi kaksilahkeinen hei!

 

[Kohta yksin (ap)]

[QUOTE="xXx";26722699]Ei tuossa kuule enää keskustelut auta, laita nyt kiireesti asuntohakemuksia vetämään ettet joudu sillan alle. Miehen mielenkiinto ja romanttiset tunteet ovat selvästi kuolleet sua kohtaan, et voi muuttaa sitä. Pää pois pensaasta ja alat suunnitella omaa itsenäistä kivaa elämää. Kuulostat hieman siltä että olet läheisriippuvainen ja anteeksi vain, hieman avuton nainen, etkä halua kohdata totuutta. Se on vaan yksi kaksilahkeinen hei![/QUOTE]

Kuin se on niin että kaikki on nykyään läheisriippuvaisia heti?

Totta helvetissä mä oon vähän riippuvainen miehestäni, kun olen sen kanssa 10vuotta elänyt! Mies tosin taitaa olla enemmän riippuvainen minusta, kun ei osaa laskujakaan ajallaan hoitaa ellen niistä mainitse, eikä osaa itse pyykkejäänkään pestä.

 

["vieras"]

Kuin se on niin että kaikki on nykyään läheisriippuvaisia heti?

Totta helvetissä mä oon vähän riippuvainen miehestäni, kun olen sen kanssa 10vuotta elänyt! Mies tosin taitaa olla enemmän riippuvainen minusta, kun ei osaa laskujakaan ajallaan hoitaa ellen niistä mainitse, eikä osaa itse pyykkejäänkään pestä.

Jos mies kerran ei kotona viihdy ja yötäkin ollut jo pois, niin eiköhän se laskujen muistuttelija ja pyykinpesijä ole jo jossain valmiina odottamassa.
Alat vaan pakata jo valmiiksi ja kattella asuntoa, mies taitaa olla jonkin sortin nössykkä joka ei uskalla sanoa sinulle suoraan asioiden oikeaa laitaa...

 

[Mep]

Kuin se on niin että kaikki on nykyään läheisriippuvaisia heti?

Totta helvetissä mä oon vähän riippuvainen miehestäni, kun olen sen kanssa 10vuotta elänyt! Mies tosin taitaa olla enemmän riippuvainen minusta, kun ei osaa laskujakaan ajallaan hoitaa ellen niistä mainitse, eikä osaa itse pyykkejäänkään pestä.

Olet sitten katsellut melkoista vässykkää 10vuotta jollei laskuja ole oppinut itse huolehtimaan tai pyykkejään....ristus sentään!

Tällä palstalla kyllä oman miehen arvo nousee pilviin kun näitä ketjuja lukee....

 

[Keittiönoita]

Vähin, mitä sun TÄYTYY nyt tehdä, on näyttää se lappu miehelle ja kysyä, tarkoittaako lappu sitä, että sun on alettava etsimään itsellesi asuntoa. Ja jos vastaus on kyllä, niin kysyt, millaisella aikataululla sun on asunnosta lähdettävä. Jos nykyinen asunto menee myyntiin, olet aika heikoilla yksin kissojesi kanssa. Oletan, että ette ole naimisissa, ja siten sulla ei taida olla minkäänlaista suojaa tuossa asunnossa asumiseen.

Mä sun tilanteessasi alkaisin nyt heti etsimään itselleni asuntoa. Yksin menee jonkin aikaa tuttavienkin nurkissa, mutta huolivatko tuttavasi myös ne kissat? Monissa vuokra-asunnoissa on vielä ehtona, että ei lemmikkieläimiä, joten asuntoa ei välttämättä löydy ihan heti. Sulla täytyy olla "plan B" sitä hetkeä varten, kun mies ilmoittaa, että nykyinen asunto on myyty ja uudet omistajat muuttavat siihen ylihuomenna.

 

["vieras"]

Laita tekstiviesti ja kysy mitä lappu tarkoittaa?

 

[Kohta yksin (ap)]

Vähin, mitä sun TÄYTYY nyt tehdä, on näyttää se lappu miehelle ja kysyä, tarkoittaako lappu sitä, että sun on alettava etsimään itsellesi asuntoa. Ja jos vastaus on kyllä, niin kysyt, millaisella aikataululla sun on asunnosta lähdettävä. Jos nykyinen asunto menee myyntiin, olet aika heikoilla yksin kissojesi kanssa. Oletan, että ette ole naimisissa, ja siten sulla ei taida olla minkäänlaista suojaa tuossa asunnossa asumiseen.

Mä sun tilanteessasi alkaisin nyt heti etsimään itselleni asuntoa. Yksin menee jonkin aikaa tuttavienkin nurkissa, mutta huolivatko tuttavasi myös ne kissat? Monissa vuokra-asunnoissa on vielä ehtona, että ei lemmikkieläimiä, joten asuntoa ei välttämättä löydy ihan heti. Sulla täytyy olla "plan B" sitä hetkeä varten, kun mies ilmoittaa, että nykyinen asunto on myyty ja uudet omistajat muuttavat siihen ylihuomenna.

Sä oot Keittis niin paras <3 Sulta saa aina niin asiallisia ja hyödyllisiä kommentteja ja vinkkejä kaikkiin ongelmiin.

Joo, vuokrakämpän löytäminen voi olla kissojen kanssa vaikeaa ja en usko että kukaan mua ottaa nurkkiinsakaan niiden kanssa. Onneksi mies ei saa tätä asuntoa kovin helpolla myytyä ilman että tietäisin, kun hän ei omista tätä yksin vaan sukulaisensa kanssa, ja tämä sukulainen tuskin selkäni takana sellaista puuhaisi.

 

[Kohta yksin (ap)]

En varmaankaan voi itse saada minkäänlaista asuntolainaa, kun työsuhde on määräaikainen ja mulla ei ole säästöjä..? Palkkaa jää käteen n.1200€/kk....

 

[Keittiönoita]

Sä oot Keittis niin paras <3 Sulta saa aina niin asiallisia ja hyödyllisiä kommentteja ja vinkkejä kaikkiin ongelmiin.

Joo, vuokrakämpän löytäminen voi olla kissojen kanssa vaikeaa ja en usko että kukaan mua ottaa nurkkiinsakaan niiden kanssa. Onneksi mies ei saa tätä asuntoa kovin helpolla myytyä ilman että tietäisin, kun hän ei omista tätä yksin vaan sukulaisensa kanssa, ja tämä sukulainen tuskin selkäni takana sellaista puuhaisi.

Vaikka saisitkin myynnistä tietää tältä sukulaiselta, niin sun kannaltasi on järkevintä alkaa selvittää asiaa nyt eikä vasta sitten, kun asunto todellakin laitetaan myyntiin. Jos huonosti - siis sun kannaltasi - käy, asunto meneekin nopeasti kaupaksi. Sun kannattaa myös selvittää, mikä sun asemasi tässä nykyisessä asunnossa on. Oletko vuokralainen ts onko sulla olemassa vuokrasopimus? Jos olet, niin se muuttaa sun asemaasi jo hieman paremmaksi. Jos olet vain muuttanut asuntoon ilman sen kummempia sopimuksia, olet aika heikoilla. Jos olette naimisissa, niin sitten voit hetkeksi huokaista helpotuksesta, koska toinen puolisoista ei lain mukaan voi mennä yksin myymään perheen kotina olevaa asuntoa. Eli ensin pitää ottaa avioero ja vasta sen jälkeen voi myydä.

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Mitenkä mies on sitoutunut asunnon ostamiseen jonkun sukulaisen kanssa, ellei pysty sitä sinun kanssasi tekemään?

Muutenkaan en ymmärrä näitä jotka pitävät asuntolainaa naimisiinmenoa suurempana sitoutumisena. Kyllähän asunnosta on paljon helpompi päästä eroon kuin miehestä.

 

[Keittiönoita]

Mitenkä mies on sitoutunut asunnon ostamiseen jonkun sukulaisen kanssa, ellei pysty sitä sinun kanssasi tekemään?
Muutenkaan en ymmärrä näitä jotka pitävät asuntolainaa naimisiinmenoa suurempana sitoutumisena. Kyllähän asunnosta on paljon helpompi päästä eroon kuin miehestä.

Oliko asunto nimenomaan ostettu tämän sukulaisen kanssa vai voisiko kyse olla asunnosta, jonka nämä kaksi ovat perineet? Ei ole silloin haluttu asuntoa myydä ja jakaa rahoja.

 

["vieras"]

No mulle olis riittänyt ensimmäinen yö, kun mies viettää pois kotoa kertomatta mulle missä on. Se olis mun puolelta suhde ollut siinä.

 

[Kohta yksin (ap)]

Oliko asunto nimenomaan ostettu tämän sukulaisen kanssa vai voisiko kyse olla asunnosta, jonka nämä kaksi ovat perineet? Ei ole silloin haluttu asuntoa myydä ja jakaa rahoja.

perintörahoilla ostivat. mieheni oli silloin alaikäinen.

 

[Kohta yksin (ap)]

[QUOTE="vieras";26722880]No mulle olis riittänyt ensimmäinen yö, kun mies viettää pois kotoa kertomatta mulle missä on. Se olis mun puolelta suhde ollut siinä.[/QUOTE]

Jotenkin näitä hölmöilyjä on vaan kestänyt... rakkautta ja kiintymystä on mun puolelta ollut niin paljon.

 

[Keittiönoita]

perintörahoilla ostivat. mieheni oli silloin alaikäinen.

Kinkkinen tilanne kuitenkin. Jos jompi kumpi asunnon omistajista haluaa osuutensa asunnosta rahana, on kaksi vaihtoehtoa: asunto laitetaan myyntiin tai toinen ostaa toisen osuuden siitä pois. Jos tällä sukulaisella on mahdollisuus - ja halua - ostaa miehesi osuus asunnosta, sulla on ehkä mahdollisuus jäädä siihen vuokralle. Mutta tämä riippuu siis ihan siitä sukulaisesta. Mitä luulet, onko tällä sukulaisella edes mahdollisuutta siihen? Ja jos on, oletko hänen kanssaan sellaisissa väleissä, että voisit kuvitella hänen haluavan vuokrata asuntonsa juuri sinulle? Pystyisitkö maksamaan asunnosta sellaista vuokraa, että se olisi tälle sukulaiselle kannattavaa?

 

[Kohta yksin (ap)]

Kinkkinen tilanne kuitenkin. Jos jompi kumpi asunnon omistajista haluaa osuutensa asunnosta rahana, on kaksi vaihtoehtoa: asunto laitetaan myyntiin tai toinen ostaa toisen osuuden siitä pois. Jos tällä sukulaisella on mahdollisuus - ja halua - ostaa miehesi osuus asunnosta, sulla on ehkä mahdollisuus jäädä siihen vuokralle. Mutta tämä riippuu siis ihan siitä sukulaisesta. Mitä luulet, onko tällä sukulaisella edes mahdollisuutta siihen? Ja jos on, oletko hänen kanssaan sellaisissa väleissä, että voisit kuvitella hänen haluavan vuokrata asuntonsa juuri sinulle? Pystyisitkö maksamaan asunnosta sellaista vuokraa, että se olisi tälle sukulaiselle kannattavaa?

Luulen että hän antaisi mun asua hetken tässä vuokralla, ollaan hyvissä väleissä kyllä. Luulen myös että vaikka mies täysi urpo onkin, niin hänkin antaisi minun kyllä tässä hetken olla ja järjestää asiani. Sukulainen ei tätä itselleen lunastaisi.

Veetuttaa jäädä tyhjän päälle. Minä haluaisin myös oman asunnon On vaan varmaan tosi epätodennäköistä saada minkäänlaista lainaa mun tilanteessa.

 

[Keittiönoita]

Luulen että hän antaisi mun asua hetken tässä vuokralla, ollaan hyvissä väleissä kyllä. Luulen myös että vaikka mies täysi urpo onkin, niin hänkin antaisi minun kyllä tässä hetken olla ja järjestää asiani. Sukulainen ei tätä itselleen lunastaisi.

Veetuttaa jäädä tyhjän päälle. Minä haluaisin myös oman asunnon On vaan varmaan tosi epätodennäköistä saada minkäänlaista lainaa mun tilanteessa.

Eli ensisijainen kysymys nyt on, tarvitseeko miehesi tuon asunnon myynnistä saatavat rahat sen asunnon ostamiseen, mitä hän lapun mukaan oli katsellut. Jos tarvitsee eikä sukulaisella ole aikeita asuntoa lunastaa, asunto menee lähes varmasti myyntiin. Jos ei tarvitse, niin sitten on hyvinkin mahdollista, että voisit sopia asuvasi siinä vuokralla ainakin jonkin aikaa. Mutta oleellista on siis se, pystyykö - ja haluaako - miehesi ostamaan katsomansa asunnon ilman, että tuota nykyistä asuntoanne myydään.

Tulosi kuullostavat sen verran pieniltä, että lainan saanti voi olla vaikeaa ellei jopa ihan mahdotontakin. Sä kuitenkin sanoit vielä opiskelevasi, joten valmistumisesi jälkeen tilanne voi jo muuttuakin. Joudut siis asumaan vuokralla ainakin siihen asti, että opinnot on suoritettu ja sulla sellaiset tulot, joilla lainaa on mahdollista saada. Ja paljonko tulojen pitää olla, niin se riippuu tietysti siitä, paljonko lainaa tarvitset.

 

["Sheddon"]

No sitä omaa asuntoa sä ehdit suunnitella myöhemminkin nyt olis kaiketi tärkeintä, että mahdollisen eron aikaan sulla olis koti sulle ja kissoille.

Nyt vaan jostain keräät rohkeuden ja näytät heti tänään sen lapun miehelle. Nyt kun sulla on jo ns. todisteita erosta (ei siis vaan tunne etääntymisestä) ei kannata tehdä hallaa omalle mielelle ja jäädä vatvomaan yksin. Kaikesta päätellen olet fiksu nainen ja asiasi kyllä selkenevät kunhan saat pyörät pyörimään. Tsemppiä!

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

Kyllä mä ainakin olen saanut opiskelijana asuntolainaa, ja silloin opintoalasta johtuen lähinnä vaan kyseltiin että kuinkas paljon saisi olla. Jos työllistyminen valmistumisen jälkeen on kohtalaisen varmaa, kyllä lainaa luulisi saavan jos muuten asiat on kunnossa. Tietysti jos on joku humanistihörhö, niin ehkä ei kannata vaivautua.

Onhan ne ajat muuttuneet kymmenen vuoden takaisesta, mutta kokeilisin silti. Vuokralla asuminen on kannattavaa vain vuokranantajalle.

 

[Kohta yksin (ap)]

Eli ensisijainen kysymys nyt on, tarvitseeko miehesi tuon asunnon myynnistä saatavat rahat sen asunnon ostamiseen, mitä hän lapun mukaan oli katsellut. Jos tarvitsee eikä sukulaisella ole aikeita asuntoa lunastaa, asunto menee lähes varmasti myyntiin. Jos ei tarvitse, niin sitten on hyvinkin mahdollista, että voisit sopia asuvasi siinä vuokralla ainakin jonkin aikaa. Mutta oleellista on siis se, pystyykö - ja haluaako - miehesi ostamaan katsomansa asunnon ilman, että tuota nykyistä asuntoanne myydään.

Tulosi kuullostavat sen verran pieniltä, että lainan saanti voi olla vaikeaa ellei jopa ihan mahdotontakin. Sä kuitenkin sanoit vielä opiskelevasi, joten valmistumisesi jälkeen tilanne voi jo muuttuakin. Joudut siis asumaan vuokralla ainakin siihen asti, että opinnot on suoritettu ja sulla sellaiset tulot, joilla lainaa on mahdollista saada. Ja paljonko tulojen pitää olla, niin se riippuu tietysti siitä, paljonko lainaa tarvitset.

Jep, eli mies vaan nyt puhutteluun aiheesta, että tiedän mitä mun täytyy tehdä.

Kyllä vaan suututtaa ihan perhanasti. En ois uskonut että tässä näin käy

 

[Kohta yksin (ap)]

Kyllä mä ainakin olen saanut opiskelijana asuntolainaa, ja silloin opintoalasta johtuen lähinnä vaan kyseltiin että kuinkas paljon saisi olla. Jos työllistyminen valmistumisen jälkeen on kohtalaisen varmaa, kyllä lainaa luulisi saavan jos muuten asiat on kunnossa. Tietysti jos on joku humanistihörhö, niin ehkä ei kannata vaivautua.

Onhan ne ajat muuttuneet kymmenen vuoden takaisesta, mutta kokeilisin silti. Vuokralla asuminen on kannattavaa vain vuokranantajalle.

jees.. ja eihän se mitään maksa jos käy pankissa kysymässä Ei hirveen mielellään asuis vuokralla, kun täällä yksiöstäkin saa pulittaa se 500€/kk. Ei ainakaan paljon kalliimmaksi tulisi ostaa sitä omaa.

 

[Fine van Brooklyn med pieno]

jees.. ja eihän se mitään maksa jos käy pankissa kysymässä Ei hirveen mielellään asuis vuokralla, kun täällä yksiöstäkin saa pulittaa se 500€/kk. Ei ainakaan paljon kalliimmaksi tulisi ostaa sit
ä omaa.

No kyllä tuolla jo lainaa lyhentelee yhtiövastikkeineen.

Lainanlyhennys 350 e/kk ainakin aluksi ja yhtiövastike vesimaksuineen yksiöstä on yleensä maksimissaan sen 150 e/kk.

Pankkien sivulla on niitä laskureita mihin tahtiin laina lyhenisi milläkin summalla, ja ala vertailla yksiöiden hintoja.

Minulla on paljon vuokralaisia, jotka tietämättään lyhentävät omaa asuntolainaansa minun piikkiini.