Nyt mennee kaikki päin h*lvettiä...

[Harmaana kerron tään..]

Ei jaksa enää..
Mä en ikinä oo ollu näin maassa ja surullinen. Ainoa asia mikä pitää tässä elämässä kiinni on lapset.
Mistähän sitä sais voimaa hoitaa asiat kuntoon ja lähtee tästä helvetistä? Jos jossain ois parempi olla...

 

[LisaMarie]

Ratkaisujen tekeminen antaa ihmeesti lisää voimaa, kun huomaa että asiat alkavat pieni pala kerrallaan järjestyä.

 

[Essie]

No ihan ekana teet päätöksen että teet lasten kanssa joka päivä jotain kivaa, käykää uimassa, piknikillä, kävelyillä, käykää ostamassa jätskiä jäätelökiskalta tms. Huomaat miten paljon säkin saat muuta ajateltavaa kun touhuat muksujen kanssa =)

 

[Punasena kerron tään..]

Teiniangstia. Kasva aikuiseksi.

 

[sama täällä]

Samat on fiilikset....

 

[ap]

ei tuu mitään. kun itken vaan koko ajan. Haluaisin lähtee pois, mutta en tiedä uskallanko. Oon aina tehny kaiken niinkun muut on halunnu ja nyt pitäs tehdä ratkaisu josta varmasti saan arvostelua osakseni ja tiedän myös että ero tulee olemaan mun syytä sukulaisten mielestä. vaikka mies on tehnyt väärin.
Kaikista eniten vituttaa, että ollaan 3kk sitten menty naimisiin. Minä luulin oikeasti, että mies on muuttunut. kunnes karu totuus iski vasten kasvoja. Nyt tiedän, että en voi mieheen enää luottaa. Ja jos ei voi luottaa, voiko parisuhde toimia??

 

[samperi]

Pitäskö siun kätdä juttelemassa jossain?
Ja voisittehan työ miehen kanssa parisuhdeterapiaakin kokeilla...

Yritä vaan olla välittämättä muiden mielipiteistä, anna toisten juoruta ja arvostella. Siun elämähän tämä on

 

[LisaMarie]

Mikä on pahinta, mikä voisi tapahtua jos lähdet?
Tuota kysymystä mun terapeutti hoki mulle aina kun jumitin asioiden kanssa, "mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua jos..." ja hirveästi mä aina keksin kamalai asioita, mutta nimenomaan keksin, paljon selityksiä ja sitkuja ja mutkuja, mutta oikeasti mikään ei vionut muuttua ainakaan pahemmaksi, jos jotain olisi tehnyt!

 

[ap]

Pitäskö siun kätdä juttelemassa jossain?
Ja voisittehan työ miehen kanssa parisuhdeterapiaakin kokeilla...

Yritä vaan olla välittämättä muiden mielipiteistä, anna toisten juoruta ja arvostella. Siun elämähän tämä on

Oon kyllä miettiny, et tarttis varmaan jutella jollekin. En vaan ikinä pääse täältä pois. Ukko aina töissä ja mie lasten kanssa kotona.
Kerran vanhempi lapsista itki että on ikävä isiä, juteltiin siinä ja kysyin että onko sulla äitiä koskaan ikävä. Poika vastas naurahtaen:" no miten mulla voi olla kun sä et ikinä käy muualla ku kaupassa.." Niinpä niin...

 

[ap]

Mikä on pahinta, mikä voisi tapahtua jos lähdet?
Tuota kysymystä mun terapeutti hoki mulle aina kun jumitin asioiden kanssa, "mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua jos..." ja hirveästi mä aina keksin kamalai asioita, mutta nimenomaan keksin, paljon selityksiä ja sitkuja ja mutkuja, mutta oikeasti mikään ei vionut muuttua ainakaan pahemmaksi, jos jotain olisi tehnyt!

Tämä mullakin on ongelmana, että mä teen tästä erosta vaikeempaa ja isompaa jne. kuin mitä se on.
Tässä muutama selitys: mua hävettää erota kun ollaan oltu niin vähän aikaa naimisissa, miten mä pärjään lasten kanssa keskenään (vaikka suurimman osan ajasta mä olenkin keskenään heidän kanssa), entä jos mä teenkin virheen hävettää palata takaisin, Entäs jos en pärjää taloudellisesti, mitä mun työnantaja ajattelee, jos mä muutan (olen pph, nyt ä-lomalla).. näitä riittää ihan loputtomasti.

Suurin huoleni on kuitenkin tuo 4v. hän on puhunut vähän päästä siitä, kuinka häntä pelottaa jos me erotaan. vaikka erosta ei olla lasten kuullen mitään sanottu ja hoki tätä jo silloin kun meillä meni hyvin. (tai kun minä luulin, että meillä menee hyvin..)

 

[ap]

Irinaa lainaten: Voinko puhua suoraan, vai kuuluuko mun teeskennellä? sanoa että on hauskaa, vaikka kaikki menee päin persettä... ja jos ihan totta puhutaan ei jaksas puhuu ollenkaan..

Eiköhän tää tästä. Täytyy nyt asiaa pohdiskella. Onneksi tulossa vapaa viikonloppu itselle, saan rauhassa pohtia.

 

[LisaMarie]

Entä jos ihan rehellisesti koittaisit kertoa tunteesi miehellesi ja pyytäisit miettimisaikaa? Ei eron tarvitse olla lopullinen, voitte muuttaa joksikin aikaa erilleen, että näet muuttuuko olosi sillä paremmaksi. Silloin ei ole häpeä palata takaisin, kun tarkoituksin on ollu miettiä mikä olsi viisas ratkaisu!
Niin ja sairaslomaa kannattaa tuossa tilanteessa hakea, ei tarvi miettiä miten selitellä työnantajalle ja saa miettiä rauhassa.

 

[joomut]

Irinaa lainaten: Voinko puhua suoraan, vai kuuluuko mun teeskennellä? sanoa että on hauskaa, vaikka kaikki menee päin persettä... ja jos ihan totta puhutaan ei jaksas puhuu ollenkaan..

Eiköhän tää tästä. Täytyy nyt asiaa pohdiskella. Onneksi tulossa vapaa viikonloppu itselle, saan rauhassa pohtia.

Sanot aina sen miltä tuntuu ja vain totuuden. Voi olla, että mieheskin alkaa muuttua. >Eihän hänkään voi tietää, että joku on pielessä, jos olet aina mielinkielin.
Ja tee asioita joita halut älä niitä mitä muut haluavat, niin elämä tuntuu mielekkäämmältä.

 

[LisaMarie]

Sanot aina sen miltä tuntuu ja vain totuuden. Voi olla, että mieheskin alkaa muuttua. >Eihän hänkään voi tietää, että joku on pielessä, jos olet aina mielinkielin.
Ja tee asioita joita halut älä niitä mitä muut haluavat, niin elämä tuntuu mielekkäämmältä.

Niin täysi peesi tälle!
kuinka monessa suhteessa toinen osapuoli voi huonosti vain siksi, ettei kerro toiselle mitä tahtoo ja odottaa! :flower:
Ja kun tarpeeksi kauan elää niin, että aina mitii mitä muut odottaa, ei lopulta enää tunnista tarpeitaan eikä tiedä mitä tarvitsee ollakseen onnellinen, kadottaa itsensä! Siitä seuraa sairauden kaltainen tila.

 

[vieras]

Tapahtuiko muutos naimisiin menon jälkeen vai miksi menitte kuitenkin avioon?

 

[ap]

Tapahtuiko muutos naimisiin menon jälkeen vai miksi menitte kuitenkin avioon?

Oli aiemminkin ongelmaa, mutta sitten oli useampi vuosi että meni hyvin. Siksi mentiin naimisiinkin, kun en silloin tiennyt että säätäminen onkin jatkunut. jos oisin tiennyt en tod ois menny naimisiin.

Kyllä mies tietää nää asiat, ollaan toki niistä puhuttu. Enkä mä miehelle oo aina mielin kielin. Tiesi kyllä että se mitä tekee on väärin mun mielestä jne.
ja olen myös sanonut, että haluan miettiä tätä asiaa kunnolla ennenkuin aletaan asiasta enenpiä keskustella. Mä olen nyt liian vihainen ja pettynyt, että saisin järkevää keskustelua aikaan.

 

[ap]

koitin tuossa miehelle puhua asiasta ja mun tunteista. tuumas vaan et mieti ja kerro sitten mitä aiot. Eli häntä ei tunnu kiinnostavan koko asia.