Nyt kun paikalla on paljon lukijoita niin mitäs kirjallisuutta luette?

[Viblsp]

King, Cornwell ja sekalainen seurakunta muuta kauhua ja jännitystä.

 

[siiri]

Minä luen kyllä ihan laidasta laitaan kaikenlaista kirjallisuutta. Sain juuri luettua Torey Haydenin Aavetytön ja aloitin aamulla Kate Jacobsin Pieni Lankakauppa- kirjan. Aavetyttö oli kyllä todella ahdistvaa luettavaa, joten kepeämpi kirjallisuus on nyt paikallaan.

Noihin Pottereihin täytyy kyllä sanoa, että suomeksi niitä on mukava lukea vaikka alkuperäisteoksen tuntisikin, mutta ruotsinkielinen versio onkin jo paljon huonompi. Käännöksessä oli käännetty vain sujuva teksti vaikka nimet ja loitsut oli jätetty kääntämättä ja niinpä ne sanaleikit myös ovat jääneet köyhiksi. Suomessa yleensäkin käännetään tarkemmin asiasisältöä ja tunnelmaa, kuin suoraan sanoja, mitä ei monesta muusta maasta voi sanoa.

 

[metsänpeitto]

Asiasta kukkaruukkuun: yksi tuttuni lukee kirjallisuutta ehdottomasti vain alkukielellä, käytännössä hän siis lukee vain suomalaista, ruotsalaista ja englanninkielistä kirjallisuutta. Käännöksiä hän ei kelpuuta ollenkaan, koska ne kaikki ovat hänen mielestään ihan p-ja (on kielten opettaja ja tietää kyllä näistä kielistä kaiken tarpeellisen).

Minä olen ottanut vähän lempeämmän linjan ja hyväksyn kyllä käännöksetkin. Muuten voi olla, että jäisivät kaikki venäläisklassikot ja muut lukematta sen vuoksi, että kielitaito on kaunokirjallisuuden lukemiseen vielä vähän puutteellinen. =)

Minusta olisi aika surullista lukea vain alkukielistä kirjallisuutta. Lähinnä siksi, että se rajoittaisi saatavilla olevien kirjojen määrää, jäisin vaille lukukokemuksia. Minusta se ei välttämättä aina ole oleellista, että kuka ja miten ja miksi on kirjan tehnyt, vaan se mitä se kirja minulle välittää. Lukukokemus on joka tapauksessa aina henkilökohtainen, ja kirjailija jättää teoksen käsistään siinä vaiheessa, kun teos on valmis, sen jälkeen hän ei voi enää vaikuttaa siihen kuinka se teos luetaan tai tulkitaan.

Kaunis teksti ja hyvä tarina, se on minulle aika oleellista. Ja koska tekstin kukin tulkitsee aina omista lähtökohdistaan ja kokemuksistaan, en näe syytä sille miksi en voisi lukea muutakin kuin alkuperäiskielistä tekstiä. Ellei sitten tietysti halua olla jollekin tietylle kirjailijalle uskollinen.

Viime aikaisista lukukokemuksistani olisi jäänyt väliin norjalainen, kuubalainen, venäläinen ja ranskalainen kirjallisuus

 

[Nea-01]

mä luen dekkareita.mitä enemmän ihmisiä murhataan,sitä parempi

 

[evita]

Asiasta kukkaruukkuun: yksi tuttuni lukee kirjallisuutta ehdottomasti vain alkukielellä, käytännössä hän siis lukee vain suomalaista, ruotsalaista ja englanninkielistä kirjallisuutta. Käännöksiä hän ei kelpuuta ollenkaan, koska ne kaikki ovat hänen mielestään ihan p-ja (on kielten opettaja ja tietää kyllä näistä kielistä kaiken tarpeellisen).

Minä olen ottanut vähän lempeämmän linjan ja hyväksyn kyllä käännöksetkin. Muuten voi olla, että jäisivät kaikki venäläisklassikot ja muut lukematta sen vuoksi, että kielitaito on kaunokirjallisuuden lukemiseen vielä vähän puutteellinen. =)

Minusta olisi aika surullista lukea vain alkukielistä kirjallisuutta. Lähinnä siksi, että se rajoittaisi saatavilla olevien kirjojen määrää, jäisin vaille lukukokemuksia. Minusta se ei välttämättä aina ole oleellista, että kuka ja miten ja miksi on kirjan tehnyt, vaan se mitä se kirja minulle välittää. Lukukokemus on joka tapauksessa aina henkilökohtainen, ja kirjailija jättää teoksen käsistään siinä vaiheessa, kun teos on valmis, sen jälkeen hän ei voi enää vaikuttaa siihen kuinka se teos luetaan tai tulkitaan.

Kaunis teksti ja hyvä tarina, se on minulle aika oleellista. Ja koska tekstin kukin tulkitsee aina omista lähtökohdistaan ja kokemuksistaan, en näe syytä sille miksi en voisi lukea muutakin kuin alkuperäiskielistä tekstiä. Ellei sitten tietysti halua olla jollekin tietylle kirjailijalle uskollinen.

Viime aikaisista lukukokemuksistani olisi jäänyt väliin norjalainen, kuubalainen, venäläinen ja ranskalainen kirjallisuus

Sanos muuta, esimerkiksi kaikki latinalaisamerikkalaiset suuruudet jäisivät täysin tuntemattomiksi (sinänsä osaan kyllä espanjan kieltä, mutta en ole nähnyt sitä vaivaa, että hankkisin kirjat alkukielisinä. Eikä sellaisia kirjoja voisi esim. lainata kellekään, kun monet eivät osaa espanjaa. Joskus on kiva lainata kirjoja ja sitten jutella niistä. =) ).

Btw tänään oli Hesarissa mielenkiintoinen juttu Dominikaanisesta tasavallasta kotoisin olevasta kirjailijasta, joka oli kirjoittanut kiinnostavan kuuloisen kirjan. Pitääkin tsekata nimi ja tilata kirja kirjastosta (taaskin käännöksenä... =) ).

 

[Lilii lisänimetön]

Lisään vielä tähän ajatuksen: miksi se alkuperäinen versio olisi aina automaattisesti parempi kuin suomentajan versio? Sitä mietin.

Joskus voi hyvinkin käydä niin, että uudelle kiellelle käännettynä, kääntäjän uudellen tulkitsemana kirja muuttuukin paljon paremmaksi ja moniulotteisemmaksi. Tiedä häntä? Mietin vaan mitä on tapahtunut esim. Arto Paasilinnan teoksille Ranskassa ja Italiassa - Paasilinnaahan pidetään suurena älykkökirjailijana siellä. Tekstiä on varmasti viilattu ja älyllistetty esim. sanavalintoja. Suomessa kustannustoimittajalla ei ole Paasilinnaan suurta valtaa - ulkomailla on. Sama voi koskea monia "suuria" kirjailijoita omissa maissaan.

Kirjailija ei itse aina osaa teostaan hioa äärimmilleen. Siihen tarvitaan kustannustoimittaja. Jotkus kirjailijat eivät kuitenkaan osaa/suostu kustannustoimittajia kuuntelemaan. Siksi olen valmis toteamaan, että se alkuperäisteos ei aina automaattisesti ole se kaunein/paras/älykkäin/nerokkain versio.

Pääasia on se oman lukemisen tulkinta teoksesta.

 

[Jehnny Tightlips]

En ole vuosiin enää lukenut juurikaan fiktiivisiä romaaneita, paitsi yleissivistyksen vuoksi jotain klassikkoa voi ajatella. Luen innoissani erilaisten ihmisten elämänkertoja sekä tietokirjallisuutta eri aiheista, psykologiasta, lääketieteestä, kielistä tai mistä milloinkin nyt sattuu innostumaan.

 

[Jellonainen]

Dekkarit (erityisesti brittiläinen) ja kauhu ovat sydäntäni lähellä.