Nyt kun paikalla on paljon lukijoita niin mitäs kirjallisuutta luette?

[lukeminen kannattaa]

Mulla ollut vuosia jo perinne, että luen kaikki finlandiapalkinto-ehdokkaat ja sitten arvioin itse, mikä teos minusta oli paras : )

Muuten luen: Hassista, Hietamiestä, Paasilinnaa, Itkosta ja Härköstä

T. se hesariketjun aloittaja

 

[evita]

Minä luen aika paljon ihan klassikoita ja sitten myös uudempaa kirjallisuutta. Sanotaanko niin päin, että minä EN lue mitään Sidney Sheldonin tyyppistä kirjallisuutta.

Nyt on työn alla Andrei Makinen Ruhtinattaren rikos ja seuraavaksi kenties käyn käsiksi Tolstoin Anna Kareninaan, jonka juuri löysin divarista. =)

 

[mikrokitumoppi]

Mä tykkään rikosromaaneista =)

James Patterson, Patricia Cornwell (vanhempi tuotanto), Michael Connelly, Dennis Lehane jne.

 

[Mamma italiana]

olen aika kaikkiruokainen. tositarinat kiinnostavat. nyt menossa bestseller romaani (italialisen Casati Modignanin kirjoittama). Suomessa ostan aina sitten kaikkia suomenkielisià, mm dekkareita. italiassa kiva lukea joskus suomesta italiaksi kàànnettyà (esim juuri paasilinnaa)

 

[mikrokitumoppi]

Ja suomalaisista Jarkko Sipilä. Tykkään hänen tyylistään =)

 

[Scarlett O Harava]

Fantasiaa, dekkareita, elämäkertoja ja muunlaisia tositarinoita. Joskus sitten hömppääkin Mutta fantasia on mun suosikki.

 

[Mie]

Siskoni toi eilen mulle synttärilahjaksi kirjoja, luin illalla Raimo Vakkurin kirjaa Arkipeili -elämää tässä ja nyt. Toinen kirja on myös kiinnostava, Tove Jansson - sanat, kuvat, elämä, kirjoittanut Boel Westin. Tilasin myös netin kautta pari kirjaa liittyen ravintoon, liikuntaan ja astrologiaan !

 

[Phoebsi]

Mä kahlaan läpi klassikoita hammasta purren. Aleksis Kivi on aika tylsä kirjoittaja, eikä Waltarikaan ainakaan tuon edellisen lukemani perusteella sen parempi ole. Mutta luen mä myös Hietamiestä ja Kaari Utriota koska rrrakastan historiaa. Ja oikeastaan luen mitä sattuu ja mikä kiinnostaa. Mutta toi klassikkojuttu on mun pakkomielle, mä kerään niitä tohon hyllyyn ja kohta me tarvitaan uusi...

 

[Non compos mentis]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen. Samanaikaisesti menossa Druckerin kirja Management into the 21st Century tms joku tuollainen sekä Mary Coulterin Strategic Management in Action, Global Staffing ja Managing the Aging Workforce. Staffingin taisi kirjoittaa joku Scullion, vikaa en nyt muista kyllä...

Aika perinteinen otanta yhden viikon lukemisista. Dekkareita ammattikirjallisuuden vastapainoksi. Viime viikolla luin Austenia ja kansantaloutta. Kyllä mä luen ihan mitä vaan, vaikka säilyketölkin kylkitekstejä. Muistan miten mielenkiintoiselta äitini oppikirjat vaikuttivat hänen opiskellessaan mielenterveyshoitajaksi, olin siinä kymmenen vuoden ikäinen tuolloin.

Runoja on tullut vähänlaisesti luettua viime aikoina. Hyi minua.

Ns. klassikoista viimeksi on tosissaan tullut luettua tuota Austenia. Rakastan suurinta osaa klassikoista, myönnettävä on, että Saramago jäi kesken. :ashamed: En yleensä lue kirjoja sen perusteella, mitä palkintoja ne ovat ansainneet. "Uusin" löytöni ovat Robert van Gulikin kirjoittamat dekkarit, jotka sijoittuvat muinaiseen Kiinaan.

 

[Fleur de la Cour]

Mä olen aloitellut klassikoiden läpikahluun.. nyt menossa Tuulen viemää, seuraavaksi tartun varmaan Sinuhe egyptiläiseen.. Historiallisia romaaneja olen aiemminkin silti lueskellut mielelläni, tosin tietynlainen jännityskin passaa, luin Ian Flemingin Casino Royalen ja se oli tosi hyvä kirjana, aikoinaan myös lueskelin paljon Sidney Sheldoneja. Sit mulle käy myös omaelämäkerrat tai sellaset jonkun muun kirjoittamat elämäkerrat, viimeks luin prinsessa Dianasta.

 

[Nita]

Harry Potterit ! Ajattelin taas aloittaa uuden kierroksen ja lukea kaikki. Ne on vaan niin mahtavasti kirjoitettu!!! Ja mä oon jo melkein 30v.. =D

 

[vieras]

Fantasia on minunkin lemppareita. Toisena lempparina on Irving ja niistä erityissuosikki on Ystäväni Owen Meany. Muutoin olen aika kaikkiruokainen kirjallisuuden suhteen. Hömppäkin menee aina väliin, kun kaipaa jotain tosi kevyttä, missä ei tartte juuri ajatella. Sen hömpänkin pitää tosin olla vähän laadukkaampaa.

Erehdyin ostamaan Suomessa käydessämme kioskilta jonkun pokkarin kotimatkalle (ei kuitenkaan mikään Harlekiini-tason, vaan ihan oikea kirja) - ja sitä en saanut luettua loppuun. Oli liian yksinkertaista hömppää. Harmitti tosissaan

 

[Non compos mentis]

Harry Potterit ! Ajattelin taas aloittaa uuden kierroksen ja lukea kaikki. Ne on vaan niin mahtavasti kirjoitettu!!! Ja mä oon jo melkein 30v.. =D

Mun iskä on jo 55v ja rakastaa niitä myös. Hän myös kuuntelee mielellään Röllin tarinoita cd:ltä... tosin hänen kaikkien aikojen lempikirjansa on Saatana saapuu Moskovaan. Mikäs siinä! Eihän hyvä kirjallisuus ikää katso?

 

[Lilii lisänimetön]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen.

Suomennokset on joskus todellla laadukkaita - ja silloin tällöin jopa parantavat alkupeäistä teosta. Suomessa käännöskirjallisuus on erityisen hyvällä tasolla. Varmaan tiedät tämän, mutta älä sano että joudut "tyytymään" suomennokseen :snotty:

 

[Mamma italiana]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen.

Suomennokset on joskus todellla laadukkaita - ja silloin tällöin jopa parantavat alkupeäistä teosta. Suomessa käännöskirjallisuus on erityisen hyvällä tasolla. Varmaan tiedät tämän, mutta älä sano että joudut "tyytymään" suomennokseen :snotty:

Kertoisito miten suomennos VOI parantaa alkuperàistà teosta?

 

[Lilii lisänimetön]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen.

Suomennokset on joskus todellla laadukkaita - ja silloin tällöin jopa parantavat alkupeäistä teosta. Suomessa käännöskirjallisuus on erityisen hyvällä tasolla. Varmaan tiedät tämän, mutta älä sano että joudut "tyytymään" suomennokseen :snotty:

Kertoisito miten suomennos VOI parantaa alkuperàistà teosta?

No kaikki alkuperäisteokset kun eivät ole laatukirjallisuutta :snotty: On todettu että mm. jotkut viihdekirjat ovat laadukkaampia käännösrumban jälkeen, kun ne joutuu käymään kustannustoimittajankin syynissa ns. uudelleen. Sama homma joissain tietokirjoissa, koska niiden kirjoittaja ei läheskään aina ole kirjallisuuden alan / kirjoittamisen ammattilainen. Suomentaja on.

 

[Non compos mentis]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen.

Suomennokset on joskus todellla laadukkaita - ja silloin tällöin jopa parantavat alkupeäistä teosta. Suomessa käännöskirjallisuus on erityisen hyvällä tasolla. Varmaan tiedät tämän, mutta älä sano että joudut "tyytymään" suomennokseen :snotty:

Ihmiselle, joka näkee unensakin englanniksi, on helpompi ymmärtää englantia kuin suomea kaunokirjallisuudenkin osalta. 16-vuotiaasta alkaen 80% lukemastani on ollut englanniksi. En tarkoittanut mollata käännöskirjallisuutta sinällään. Yleensä pyrin lukemaan teokset alkuperäiskielellä kykyjeni mukaan.

Tv:n kääntäjät eivät ole samaa jengiä (onneksi!) kuin kirjallisuuden kääntäjät. Rakastan verbaalijumppaa, eivätkä sellaiset asiat vain käänny kovin nätisti toiselle kielelle, ellei kääntäjä ole hirveän selvillä käännettävän teoksen lähtökulttuurista sekä -kielestä. Esim. Lewis Carroll ja Roald Dahl eivät vain toimi suomeksi.

 

[Lilii lisänimetön]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen.

Suomennokset on joskus todellla laadukkaita - ja silloin tällöin jopa parantavat alkupeäistä teosta. Suomessa käännöskirjallisuus on erityisen hyvällä tasolla. Varmaan tiedät tämän, mutta älä sano että joudut "tyytymään" suomennokseen :snotty:

Ihmiselle, joka näkee unensakin englanniksi, on helpompi ymmärtää englantia kuin suomea kaunokirjallisuudenkin osalta. 16-vuotiaasta alkaen 80% lukemastani on ollut englanniksi. En tarkoittanut mollata käännöskirjallisuutta sinällään. Yleensä pyrin lukemaan teokset alkuperäiskielellä kykyjeni mukaan.

Tv:n kääntäjät eivät ole samaa jengiä (onneksi!) kuin kirjallisuuden kääntäjät. Rakastan verbaalijumppaa, eivätkä sellaiset asiat vain käänny kovin nätisti toiselle kielelle, ellei kääntäjä ole hirveän selvillä käännettävän teoksen lähtökulttuurista sekä -kielestä. Esim. Lewis Carroll ja Roald Dahl eivät vain toimi suomeksi.

Eriävä mielipide. Mutta asia ymmärretty.
Ja kääntäjät on kyllä aina teoksen lähtökulttuurin ja kielen asiantuntijoita. Ainakin jos on yhtään laadukkaampi kustantaja/kääntäjä/teos kyseessä.

 

[Mamma italiana]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen.

Suomennokset on joskus todellla laadukkaita - ja silloin tällöin jopa parantavat alkupeäistä teosta. Suomessa käännöskirjallisuus on erityisen hyvällä tasolla. Varmaan tiedät tämän, mutta älä sano että joudut "tyytymään" suomennokseen :snotty:

Kertoisito miten suomennos VOI parantaa alkuperàistà teosta?

No kaikki alkuperäisteokset kun eivät ole laatukirjallisuutta :snotty: On todettu että mm. jotkut viihdekirjat ovat laadukkaampia käännösrumban jälkeen, kun ne joutuu käymään kustannustoimittajankin syynissa ns. uudelleen. Sama homma joissain tietokirjoissa, koska niiden kirjoittaja ei läheskään aina ole kirjallisuuden alan / kirjoittamisen ammattilainen. Suomentaja on.

vai niin, siis onko monet kirjat tavallaan uudelleenmuokattuja kàànnòsvaiheesa?

 

[Non compos mentis]

vai niin, siis onko monet kirjat tavallaan uudelleenmuokattuja kàànnòsvaiheesa?

Ainakin ennen muinoin se meni vähän näin. Saarikoski "käänsi" kirjoista omia versioitaan, nimenomaan englannista suomeksi. Sieppari ruispellossa ei ole Saarikosken kääntämänä yhtä uskollinen alkuperäiselle kuin uudempi käännös muutaman vuoden takaa...

 

[Greippi]

Tänään hain kirjastosta kolme dekkaria. Yksi oli Caroline Grahamin teos, sitten kaksi Ruth Rendelliä. Rendellit sain alkuperäiskielellä, Grahamin kohdalla jouduin tyytymään käännökseen.

Suomennokset on joskus todellla laadukkaita - ja silloin tällöin jopa parantavat alkupeäistä teosta. Suomessa käännöskirjallisuus on erityisen hyvällä tasolla. Varmaan tiedät tämän, mutta älä sano että joudut "tyytymään" suomennokseen :snotty:

Ihmiselle, joka näkee unensakin englanniksi, on helpompi ymmärtää englantia kuin suomea kaunokirjallisuudenkin osalta. 16-vuotiaasta alkaen 80% lukemastani on ollut englanniksi. En tarkoittanut mollata käännöskirjallisuutta sinällään. Yleensä pyrin lukemaan teokset alkuperäiskielellä kykyjeni mukaan.

Tv:n kääntäjät eivät ole samaa jengiä (onneksi!) kuin kirjallisuuden kääntäjät. Rakastan verbaalijumppaa, eivätkä sellaiset asiat vain käänny kovin nätisti toiselle kielelle, ellei kääntäjä ole hirveän selvillä käännettävän teoksen lähtökulttuurista sekä -kielestä. Esim. Lewis Carroll ja Roald Dahl eivät vain toimi suomeksi.

En halveksi kääntäjiä tai käännöskirjallisuutta myöskään, mutta pyrin aina lukemaan alkuperäiskielellä. Englanninkielistä kirjallisuutta en myöskään koskaan lue suomennettuna juuri siksi, että verbaaliakrobatia eri vaan toimi käännöksissä ja sitä on usein juuri englanninkielisissä kirjoissa.

Itse luen ihan laidasta laitaan, viimeksi Liza Marklundin uusimman ja Nick Hornbyn uusimman. Oma erikoisuus on Emma Blairin kirjat, joita tilaan tai ostan briteistä, koska niitä ei saa täältä. Luin niitä jo opiskeluaikana Englannissa ja jäin jotenkin koukkuun kieleen, joka on siis Glasgown sanastoa. Omituisuutensa kullakin ; )

 

[Lilii lisänimetön]

vai niin, siis onko monet kirjat tavallaan uudelleenmuokattuja kàànnòsvaiheesa?

Ainakin ennen muinoin se meni vähän näin. Saarikoski "käänsi" kirjoista omia versioitaan, nimenomaan englannista suomeksi. Sieppari ruispellossa ei ole Saarikosken kääntämänä yhtä uskollinen alkuperäiselle kuin uudempi käännös muutaman vuoden takaa...

No ei niitä kirjoja todellakaan sanasta sanaan suomenneta. Vaan se käännetään suomen kielelle. Vielä ennen Saarikosken aikaa oli tapana suomentaa "sanasta sanaan" -tyylillä, ja siksi niitä vanhoja suomennoksia onkin hankala lukea ja niitä kutsutaankin vanhentuneiksi. Nykyään suomentaja "kirjoittaa" tavallaan sen kirjan uudelleen.

 

[Mamma italiana]

vai niin, siis onko monet kirjat tavallaan uudelleenmuokattuja kàànnòsvaiheesa?

Ainakin ennen muinoin se meni vähän näin. Saarikoski "käänsi" kirjoista omia versioitaan, nimenomaan englannista suomeksi. Sieppari ruispellossa ei ole Saarikosken kääntämänä yhtä uskollinen alkuperäiselle kuin uudempi käännös muutaman vuoden takaa...

no voihan nenà!!m inusta olisi ainakin kiva lukea juuri sen alkuperàisen kirjoittajan kirjoittama versio mahdollisimman tarkasti kàànnettynà.

 

[Lilii lisänimetön]

no voihan nenà!!m inusta olisi ainakin kiva lukea juuri sen alkuperàisen kirjoittajan kirjoittama versio mahdollisimman tarkasti kàànnettynà.

Sitten pitää kokeilla jotakin googlen käännöskonetta tms :snotty:

 

[Greippi]

vai niin, siis onko monet kirjat tavallaan uudelleenmuokattuja kàànnòsvaiheesa?

Ainakin ennen muinoin se meni vähän näin. Saarikoski "käänsi" kirjoista omia versioitaan, nimenomaan englannista suomeksi. Sieppari ruispellossa ei ole Saarikosken kääntämänä yhtä uskollinen alkuperäiselle kuin uudempi käännös muutaman vuoden takaa...

No ei niitä kirjoja todellakaan sanasta sanaan suomenneta. Vaan se käännetään suomen kielelle. Vielä ennen Saarikosken aikaa oli tapana suomentaa "sanasta sanaan" -tyylillä, ja siksi niitä vanhoja suomennoksia onkin hankala lukea ja niitä kutsutaankin vanhentuneiksi. Nykyään suomentaja "kirjoittaa" tavallaan sen kirjan uudelleen.

Eikös esimerkiksi Potterien suomentaja nähnyt erityisen paljon vaivaa juuri suomentamisessa, muistan jostain lukeneeni. Siis että pitää kunnia-asianaan sitä, että se on suomea ja toimii suomeksi, ei käännös.

Itse en ole noita lukenunut enkä lue, periaatteen ihminen kun olen...