I
ihan rikki
Vieras
Mieheni on pääsääntöisesti hyvä puoliso ja isänä ihan huippu. Liittomme on edelleen intohimoinen ja rakastan miestäni ja hän mitä ilmeisimmin minua. Mutta..
Kun hän on välillä hirvittävän mustasukkainen
Kohtaus laukeaa yleensä siitä jos minulla on jotain menoa ilman häntä, työreissu, naisten illanvietto tms. Hän kehittelee päässään ihme kuvitelmia että löydän jonkun toisen ja riita on valmis. Riidan päätteeksi hän kyllä pyytää anteeksi ja katuu, ja myöntää oman luulottelunsa. Koskaan en ole aihetta epäilyille antanut. Väkivaltaa ei meillä esiinny.
Olen vain niin väsynyt kuuntelemaan sitä samaa virttä, ja lapsetkin alkaa jo olla sen ikäsiä että alkavat jo tajuamaan ja pelkäävät huutoa
Keskusteltu ollaan jo ja monesti, en jaksa enää sitäkään.
Mies varasi nyt viimeisimmän riidan jälkeen itselleen keskusteluajan peneen. Sanoi ettei itsekkään kestä enää. Mä sanoin etten minäkään, mun on pakko päästä pois. Mies alkoi itkeä, mutta sekään ei enää minuun vaikuta.
Mietin tässä että polkasenko avioeron tosiaan käyntiin, koska tiedän että ikävä mullekkin kuitenkin vielä tulee..?
Onko kukaan ollut koskaan samassa jamassa?
Kun hän on välillä hirvittävän mustasukkainen
Olen vain niin väsynyt kuuntelemaan sitä samaa virttä, ja lapsetkin alkaa jo olla sen ikäsiä että alkavat jo tajuamaan ja pelkäävät huutoa
Mies varasi nyt viimeisimmän riidan jälkeen itselleen keskusteluajan peneen. Sanoi ettei itsekkään kestä enää. Mä sanoin etten minäkään, mun on pakko päästä pois. Mies alkoi itkeä, mutta sekään ei enää minuun vaikuta.
Mietin tässä että polkasenko avioeron tosiaan käyntiin, koska tiedän että ikävä mullekkin kuitenkin vielä tulee..?
Onko kukaan ollut koskaan samassa jamassa?